Paikkatietohakemisto
2011
Type of resources
Available actions
Topics
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Service types
Scale
Resolution
-
Oikeusvaikutteinen Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan strateginen yleiskaava, joka osoittaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja alueiden käytön periaatteet. Yleiskaava kuvaa asumisen, palvelujen, työpaikkojen, liikenteen, virkistyksen ja suojelun yhteensovittamisen. Yleiskaava toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueella että sen ulkopuolella (MRL 35 ja 42 §). Yleiskaava käsittää koko Sipoon kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Sipoon valtuusto hyväksyi Sipoon yleiskaava 2025:n 15.12.2008 ja kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 23.12.2011. Yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kautta. Yleiskaavassa 2025 käytetään yleispiirteisiä kaavamerkintöjä.
-
Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla http://kartta.kuuma.fi/. Kartassa kuvataan Keravan Kaupungin katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Sijainneissa on yleistyksestä johtuvia jopa kymmenien metrin toleransseja. Ylläpidetään vektoriaineistona Keravan vvj- koordinaatistossa. Opaskartasta otetaan painettu versio noin joka kolmas vuosi.
-
Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisusta Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta). Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/
-
Kotkan ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto sisältää maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Kartasto on tuotettu ilmakuvakartoitusten, maastomittausten, digitoinnin ja rakennusvalvonnan edellyttämien toimenpiteiden kautta. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti vektorimuodossa ja se sisältää mm. kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, nimistön, vesistön sekä muita kohteita. Kartasto on ETRS-GK27FIN-koordinaattijärjestelmässä.
-
Aineisto sisältää eduskuntavaalien tulokset Varsinais-Suomen vaalipiirissä vuonna 2011. Aineisto on tuotettu Varsinais-Suomen liitossa Tilastokeskuksen tietojen pohjalta.
-
Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asumiseen rakennetusta rantaviivasta Lounaistiedon toiminta-alueella.
-
Kauhajoen kaupungin karttapalvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Opaskartta (opaskartta), Ajantasakaava (ajantasakaava) ja Rakennusjärjestykseen liittyvä suunnittelutarvealue (suunnittelutarvealue). Palvelu perustuu asemakaavatietoja sisältävään ajantasakaava-aineistoon. Aineistoja hallinnoi Kauhajoen kaupungin tekninen toimi. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.
-
Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asuntojen sijainnista Lounaistiedon toiminta-alueella.
-
Suomenkielinen opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartta.loviisa.fi. Kartassa kuvataan Loviisan katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö, julkiset rakennukset, vesistöalueet ja kunnan rajat. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on tarjolla myös WMS-palvelussa.
-
Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.