From 1 - 10 / 38
  • Kauhajoen kaupungin karttapalvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Opaskartta (opaskartta), Ajantasakaava (ajantasakaava) ja Rakennusjärjestykseen liittyvä suunnittelutarvealue (suunnittelutarvealue). Palvelu perustuu asemakaavatietoja sisältävään ajantasakaava-aineistoon. Aineistoja hallinnoi Kauhajoen kaupungin tekninen toimi. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • Nurmeksen yleiskaava-aineisto sisältää Höljäkän keskustan osayleiskaavan sekä Metsäkylä I:n osayleiskaavan ja edellisen osittaisen muutoksen (Sammaljärvi). Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Aineisto on tuotettu MapInfo/Tab - formaatissa. Kaavat ovat ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15 000. Opaskartan alue kattaa koko Salon alueen. Aineisto sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, asuinalueet, teollisuusalueet, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan rajat. Aineistoa päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK23.

  • Päivittäistavarakaupan palvelut Turussa ja ympäristökunnissa vuonna 2011. Aineisto on laadittu vuoden 2011 alun kaupan palveluverkon mukaan. Aineisto kattaa ainoastaan osan Paraisten palveluista, vaikka ko. kunta kuuluu kattavuusalueeseen. Aineisto koostuu kahdesta tasosta, toinen sisältää palveluyksiköiden sijainnin pistetietona ja toinen kyseisten palveluyksiköiden saavutettavuuden 500 metrin säteellä. Aineistoa ei päivitetä. Lähtöaineistona ovat olleet vuoden 2011 päivittäistavaramyymäläketjujen verkkosivut, joten listaus ei ole täydellinen.

  • The file contains data on submerged macrophytes in shallow inlets along the Swedish and Finnish Baltic Sea coast (excluding the Botninan Bay, the Quark and southern Scania County). The data was compiled and analysed by Joakim Hansen (Stockholm University) during the project NANNUT (European Regional Development Fund, Central Baltic Interreg IVa, Archipelago and Islands). Macrophyte surveys were conducted in late July to early September 2001–2010 using the method of Persson & Johansson (2007. Manual för basinventering av marina habitat [1150, 1160 och 1650]. Metoder för kartering av undervattensvegetation, version 5. Swedish environmental protection agency [In Swedish]). Values are averages per inlet and year and are based on a minimum of 3 survey transects. Filamentous algae is expressed as the percentage of survey squares with a high cover of filamentous algae. The other macrophyte groups are expressed as mean percentage cover. Levels should be read as ≥10%<20% (i.e. 10 – 20). Full data is stored in the database 'GRUNDA' (2011).

  • Categories  

    Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.

  • Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asumisen rakennustiheydestä Lounaistiedon toiminta-alueella.

  • Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asuntojen sijainnista Lounaistiedon toiminta-alueella.

  • Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisusta Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta). Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla http://kartta.kuuma.fi/. Kartassa kuvataan Keravan Kaupungin katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Sijainneissa on yleistyksestä johtuvia jopa kymmenien metrin toleransseja. Ylläpidetään vektoriaineistona Keravan vvj- koordinaatistossa. Opaskartasta otetaan painettu versio noin joka kolmas vuosi.