From 1 - 10 / 28
  • Ruotsinkielinen opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartta.loviisa.fi. Kartassa kuvataan Loviisan katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö, julkiset rakennukset, vesistöalueet ja kunnan rajat. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Kauhavan ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla http://kartta.kuuma.fi/. Kartassa kuvataan Keravan Kaupungin katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Sijainneissa on yleistyksestä johtuvia jopa kymmenien metrin toleransseja. Ylläpidetään vektoriaineistona Keravan vvj- koordinaatistossa. Opaskartasta otetaan painettu versio noin joka kolmas vuosi.

  • Luettelo ja kuvaus Kangasalan kunnan yleiskaavoista. Osaan kaavoista löytyy linkit kunnan www-sivulta.

  • Elevation zones is a raster dataset that visualises elevation of the terrain. The product covers the whole of Finland. There are four product versions available in which the pixel sizes are 32, 64, 128 and 512 metres. The dataset does not contain elevation values; it is a colour image that visualises the height of the terrain above sea level as zones. The product Elevation zones is available as a version that covers the whole country and as versions that cover a certain area. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. More information: Topographic data and how to acquire it http://www.maanmittauslaitos.fi/en/maps-and-spatial-data/expert-users/topographic-data-and-how-acquire-it.

  • Oikeusvaikutteinen Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan strateginen yleiskaava, joka osoittaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja alueiden käytön periaatteet. Yleiskaava kuvaa asumisen, palvelujen, työpaikkojen, liikenteen, virkistyksen ja suojelun yhteensovittamisen. Yleiskaava toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueella että sen ulkopuolella (MRL 35 ja 42 §). Yleiskaava käsittää koko Sipoon kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Sipoon valtuusto hyväksyi Sipoon yleiskaava 2025:n 15.12.2008 ja kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 23.12.2011. Yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kautta. Yleiskaavassa 2025 käytetään yleispiirteisiä kaavamerkintöjä.

  • Sipoon kunnan ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto ei kata koko kuntaa. Aineisto on tuotettu laserkeilauksella, ilmakuvauksella ja maastomittauksilla. Aineistoa päivitetään jatkuvasti kaavoituksen tarpeiden mukaisesti. Aineisto sisältää kiinteistöt, rakennukset,liikenneväylät, nimistöt, vesistöt, korkeustiedot ja pohjakuviot. Aineiston koordinaattijärjestelmä on KKJ2 ja korkeusjärjestelmä N60.

  • Aineistoa on kerätty hankkeissa Kaavajohtopaikka I ja II. Aineisto koostuu kohteista (suojellut rakennukset, muinaismuistot jne), johtoviivoista (sähkö ja kaasujohdot), liikenneviivoista (kokoojatiet, päätiet), reittiviivoista (ulkoilu ja retkeilyreitit) sekä osa-alueista ja aluevarauksista. Kaavamerkinnät on yhtenäistetty vastaamaan Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -ohjeessa käytettyjä merkintöjä. Ominaisuustietoina myös alkuperäisissä kaavoissa käytetyt merkinnät. Aineisto soveltuu kuntien kaavoituksen tarkasteluun. Aineistomerkinnät voivat poiketa virallisista versioista. Lounaistiedon palvelussa on vain meille toimitetut kaavat, ja kunnilla on aina ajantasaisin tieto kaavoituksesta.

  • Categories  

    Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.

  • Karttataso kuvaa Itämeren suojelualueita (HELCOM BSPA tietokanta), jotka HELCOMin jäsenvaltiot ovat raportoineet HELCOM BSPA tietokantaan (http://bspa.helcom.fi). Tietokanta on selattavissa osoitteessa: http://bspa.helcom.fi Karttadata on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html. Tarkempaa tietoa suojelualueverkostosta löytyy: http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep124B.pdf