Paikkatietohakemisto
2011
Type of resources
Available actions
Topics
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Service types
Scale
Resolution
-
Suomenkielinen opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartta.loviisa.fi. Kartassa kuvataan Loviisan katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö, julkiset rakennukset, vesistöalueet ja kunnan rajat. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on tarjolla myös WMS-palvelussa.
-
Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asuntojen sijainnista Lounaistiedon toiminta-alueella.
-
Karttataso kuvaa Itämeren suojelualueita (HELCOM BSPA tietokanta), jotka HELCOMin jäsenvaltiot ovat raportoineet HELCOM BSPA tietokantaan (http://bspa.helcom.fi). Tietokanta on selattavissa osoitteessa: http://bspa.helcom.fi Karttadata on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html. Tarkempaa tietoa suojelualueverkostosta löytyy: http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep124B.pdf
-
Nurmeksen yleiskaava-aineisto sisältää Höljäkän keskustan osayleiskaavan sekä Metsäkylä I:n osayleiskaavan ja edellisen osittaisen muutoksen (Sammaljärvi). Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Aineisto on tuotettu MapInfo/Tab - formaatissa. Kaavat ovat ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.
-
Aineisto sisältää Lounaispaikan toiminta-alueella sijaitsevat tuulivoimalat.
-
Tornion kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.
-
Oikeusvaikutteinen Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan strateginen yleiskaava, joka osoittaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja alueiden käytön periaatteet. Yleiskaava kuvaa asumisen, palvelujen, työpaikkojen, liikenteen, virkistyksen ja suojelun yhteensovittamisen. Yleiskaava toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueella että sen ulkopuolella (MRL 35 ja 42 §). Yleiskaava käsittää koko Sipoon kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Sipoon valtuusto hyväksyi Sipoon yleiskaava 2025:n 15.12.2008 ja kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 23.12.2011. Yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kautta. Yleiskaavassa 2025 käytetään yleispiirteisiä kaavamerkintöjä.
-
Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asumisen rakennustiheydestä Lounaistiedon toiminta-alueella.
-
Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.
-
The file presents ecological status of shallow inlets along the Swedish and Finnish Baltic Sea coast (excluding the Botninan Bay, the Quark and southern Scania County). The ecological status is based on submerged macrophytes and follows guidelines for biological quality elements in the European Union Water Framework Directive. The method was developed by Joakim Hansen (Stockholm University) during the project NANNUT (European Regional Development Fund, Central Baltic Interreg IVa, Archipelago and Islands). Macrophyte surveys were conducted in late July to early September 2001–2010 using the method of Persson & Johansson (2007). The classified inlets have been surveyed with a minimum of three line transects, which were located to represent most of the inlet area. A number of inlets have been surveyed during several years, other inlets just one year. The method for classification of ecological status is described in Hansen (2012), and full data is stored in the database 'GRUNDA' (2011).