From 1 - 10 / 38
  • Categories  

    Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.

  • Nurmeksen yleiskaava-aineisto sisältää Höljäkän keskustan osayleiskaavan sekä Metsäkylä I:n osayleiskaavan ja edellisen osittaisen muutoksen (Sammaljärvi). Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Aineisto on tuotettu MapInfo/Tab - formaatissa. Kaavat ovat ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

  • Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asuntojen sijainnista Lounaistiedon toiminta-alueella.

  • Kotkan ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto sisältää maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Kartasto on tuotettu ilmakuvakartoitusten, maastomittausten, digitoinnin ja rakennusvalvonnan edellyttämien toimenpiteiden kautta. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti vektorimuodossa ja se sisältää mm. kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, nimistön, vesistön sekä muita kohteita. Kartasto on ETRS-GK27FIN-koordinaattijärjestelmässä.

  • Ruotsinkielinen opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartta.loviisa.fi. Kartassa kuvataan Loviisan katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö, julkiset rakennukset, vesistöalueet ja kunnan rajat. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Määrävuosin uusittava ortoilmakuvamosaiikki koko Keravan Kaupungin alueesta. Tällä hetkellä uusimmat kuvat ovat vuodelta 2009, maastoresoluutiolla 19cm. Kuvat ovat nähtävissä osoitteessa http://kartta.kuuma.fi/.

  • Sisältää paikkatietoja Varsinais-Suomen alueen kyläyhdistyksistä, omakotiyhdistyksistä, nuoristoseuroista, yms. kotiseutuyhdistyksistä. Aineisto saattaa olla puutteellinen. Aineisto katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelussa https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

  • Luettelo ja kuvaus Kangasalan kunnan yleiskaavoista. Osaan kaavoista löytyy linkit kunnan www-sivulta.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla http://kartta.kuuma.fi/. Kartassa kuvataan Keravan Kaupungin katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Sijainneissa on yleistyksestä johtuvia jopa kymmenien metrin toleransseja. Ylläpidetään vektoriaineistona Keravan vvj- koordinaatistossa. Opaskartasta otetaan painettu versio noin joka kolmas vuosi.

  • Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisusta Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta). Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/