KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Lyijyhaulikieltoalueet-aineisto kuvaa kosteikkoja ja niiden ympärille muodostettuja 100 m:n suojavyöhykkeitä, joilla lyijyhaulien käyttö ja kantaminen metsästyksessä on kielletty 15.2.2023 lähtien. Rajoituksen tavoitteena on vesilintujen suojeleminen. Aineisto on laadittu komission asetuksen (EU) 2021/57 noudattamisen tueksi. Komission asetus (EU) 2021/57 kieltää lyijyhaulien käytön ja kantamisen Ramsar-sopimuksen mukaisilla kosteikoilla ja niiden 100 m:n levyisillä suoja-alueilla. Kosteikkoalueiksi määritellään periaatteessa kaikki vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikoiksi soveltuvat vesialueet ja vetiset alueet. Lyijyhaulikieltoalueiden määrittelystä vastaa Tukes yhdessä Syken kanssa. Aineiston on laatinut Syke. Aineistoa hyödynnetään viranomaisille, metsästäjille ja ampumaharrastajille suunnatussa lyijyhaulikieltoalueita kuvaavassa Suomi.fi-karttapalvelussa. Aineiston käytön ohjeistuksesta ja tulkinnoista vastaa Tukes. Lisätietoja: Komission asetus (EU) 2021/57 (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32021R0057 Lead shot may not be used for hunting in wetlands or wetland buffer zones after 15 February 2023. The ban is based on the restriction on lead shot approved by the European Commission in January 2021, and it will apply across the EU. The purpose of the lead shot ban is to reduce the risk to human health and the environment caused by lead shot fired in wetlands. Lead is a heavy metal that is toxic to people and the environment.

KUVAUS: Kaupunginhallitus päätti 24.3.2025 hakemuksen jättämisestä Ympäristöministeriölle Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen rajaus. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen aluejako. Kaupunkipuisto jakautuu kuuteen osa-alueeseen: 1. Keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi ja 6. Lappi-Kauppi-Niihama. Osa-alueet jakautuvat edelleen kukin 2–5 pienempään alueeseen. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki PÄIVITYS: Poikkileikkaus aineisto. YLLÄPITOSOVELLUS: FME Flow KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: julkinen KENTÄT: Nimi: Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) / Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) Selite: Karttatason sisällön kuvaus Pinta-ala (ha): 3672 hehtaaria / - WWW-sivu: Kansallisen kaupunkipuiston verkkosivut, https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/kansallinen-kaupunkipuisto Osa-alue: - / osa-alueen nimi Osa-alueen osa: - / Osa-alueen osan nimi AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS: Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella -selvityksen (GTK, 2025) maaperäpaikkatietoaineistot. KATTAVUUS: Tampere KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa osittain ETRS-GK24 (EPSG:3878) ja osittain ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: piste tai alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena Tampereen Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineistosarja on rajoitetusti sisään kirjautuneena katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. AINEISTOSARJAAN KUULUVAT KARTTATASOT: Irtomaanpeitteen paksuus metreinä - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Pistetaso. Kaikista eri kairaustyypeistä tulkittu irtomaan paksuus * tutkimustapa = PO (porakonekairaus), käytä arvoa sarakkeesta ka_syvyys * tutkimustapa = joku muu kuin PO, käytä arvoa sarakkeesta paattymissyvyys Mustaliuske moreenipitoinen irtomaa riskialue - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Polygontaso. Maaperäkartan perusteella luokitellut mustaliuskevyöhykkeellä sijaitsevat alueet, joissa saven ja/tai siltin arvioitu syvyys alle 2 m. Paino- ja puristinheijarikairauksista tulkitut saven ja/tai siltin syvyydet - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Pistetaso. Paino- ja puristinheijarikairauksista (PA_TT = PA tai HP) tulkitut saven ja/tai siltin syvyydet. Käytä saraketta PA_SOIL_INTERVAL_To. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS: Karttataso sisältää Tampereen kaupungin alueelle toteutetun tulvareittianalyysin tulokset viivoina. Tulvareittiselvitys toteutettiin vuonna 2018 Rambollin toimesta. Tulvareitit on analysoitu Tampereen kaupungin laserkeilausaineistojen perusteella (keilausajankohdat keskusta, itä, etelä 2017 ja länsi 2016). Mitä paksumpi viiva karttaan on merkitty, sitä suuremmalta alueelta hulevettä muodostuu kyseiselle tulvareitille. Viivan paksuutta voidaan pitää siis suoraan verrannollisena tulvareitillä kulkevan huleveden mahdollisesti aiheuttamiin vahinkoihin, mikäli tulvareittiä ei huomioida riittävällä tasolla. Tulvareitteihin on saattanut jäädä analyysin laskennallisen luonteen vuoksi virheellisyyksiä erityisesti korkeampien tienpenkereiden kohdalla sekä avo-ojakuivatetuilla alueilla. Tulvareittianalyysi ei huomio tierumpuja tai kaupungin hulevesiviemäriverkostoa. Karttatasoa suositellaan käyttämään osavaluma-alueiden purkupisteet (2022) tason kanssa. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään satunnaisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet.

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvityksen aineistojen tulkintaa helpottamaan on koottu ja käsitelty Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineistoa ja Suomen Metsäkeskuksen Metsävaratiedot-aineistoa, jotka ovat avointa dataa (CC BY 4.0). KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajojen sisäpuolinen Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineisto ja Tampereen rajojen sisäpuolinen Suomen Metsäkeskuksen 06/2025 tilanteen mukainen metsävaratietoaineisto. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS: Muokattu Tampereen käyttöön tarkoitettu aineisto on tallennettu rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavaksi Tampereen Oskari -karttapalveluun (ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä). KENTÄT Kentät sisältävät lähtöaineistojen kenttiä muokattuna sekä linkit alkuperäisiin aineistoihin (7.8.2025 tilanteen mukaan).

KUVAUS: Karttataso sisältää sisältää Tampereen kantakaupungin kansipihojen sijaintitietoja rajauksineen ja kohdetiedoissa tarkentavia tietoja. KATTAVUUS: Aineisto sisältää kaikki 10/2024 mennessä toteutuneet olemassa olevat ydinkeskustan kansipihat ja osan toteutumattomista. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa ETRS-GK24 (EPSG:3878). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Kansipihojen rajaukset ovat rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. KENTÄT: Pysyvä rakennusnumero: kaupungin sisäiseen käyttöön lupakuvaselaimen kautta. Voi sisältää useita rakennusnumeroita, jos kansipiha sijoittuu usean rakennuksen (tai kiinteistön) alueelle. Kansipihan toteutumisajankohta: rakennusvuosi tai 0, jos kansi ei ole toteutunut Onko kansi toteutunut?: Ei tai kyllä Esikartoitusvaiheessa annettu luokittelu: kansipiha, muu kansirakenne, yleisten alueiden kannet Kannen taso maanpintaan nähden: 0, jos kansi on maantasolla eli kannen alapuolinen tila kokonaan maanalla; 0,5, jos kansi on korotettu eli kannen alapuolinen tila osittain maanalla; 1 tai suurempi, jos kannen alla on yksi tai useampi maanpäällinen kerros. Viherkannen määritelmä: Jan Dirkseniä lainaten: "Viherkanneksi on laskettu kannet, joilla on kasvillisuutta. Myös kannet, joiden kasvillisuus on sijoitettu siirrettäviin kasvatusaltaisiin, on laskettu viherkansiksi" Onko kyseessä viherkansi?: ei tai kyllä Rajauksen digitoinnin selitys: "rakennuslupavaihe", "lupakuvat", "kaavakartta", "ilmakuva". Tampereen Infran kautta prosessoitaville kansipihoille tulee arvo "rakennuslupavaihe" Kansipihan pinta-ala (m2): Rajauksen ns. polygonin, jossa ei ole aukkoja, pinta-ala (eli mahd. päällä olevia rakennelmia, tms. ei huomioida) Viivytysrakenne: Tarkoittaa kansipihan mahdollista hulevesien viivytysrakennetta. Mahdolliset arvot: "ei selvitetty", kyllä Pohjapiirustus: kaupungin sisäiseen käyttöön Lisätietoja: mahdollisia vaihtelevia lisätietoja Viite: Viite Keskustan kansipihaselvitys 2024:en raporttiin Kohteen lisääjä: kansipihan tiedot tietokantaan lisännyt taho. Lisäysajankohta: ajankohta, jolloin kansipiha on lisätty tietokantaan Päivityksen tekijä: kansipihan tietoja tietokannassa päivittänyt taho. Päivitysajankohta: ajankohta, jolloin kansipihan tietoja on päivitetty tietokannassa Sisäinen huomio: mahdollinen ylläpitonäkökulmasta merkittävä huomio AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Taajamat ovat osa yhdyskuntarakenteen aluejakoja. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus on Suomen virallinen taajamarajaus, jota Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Taajama-aineisto sisältää seuraavat ominaisuustiedot: maa- ja vesipinta-alat neliökilometreinä, väkiluku, Tilastokeskuksen antama taajaman yksilöivä tunnus sekä taajaman suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on saatavilla uusin vuosi sekä aineisto on saatavilla vuodesta 1990 lähtien viiden vuoden välein. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava taajamarajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana (esimerkiksi vuoden 2012 taajamarajaus on tehty vuonna 2013). Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja Taajamakaavio: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf Taajamat ja taajamien rajaus: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The division of spatial structure to densely and sparsely populated areas is one of the most significant spatial classifications in the monitoring of spatial structure. The delineation of densely populated areas, localities, is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. Formerly the delineation of localities was produced by Statistics Finland. This method followed the Nordic standard of localities ('tätort', 'byområde', 'tettsted', 'taajama'), where the distance between buildings is generally less than 200 meters and the population of the locality exceed 200 inhabitants. However, the delineation method changed in time. Therefore comparable information since 1980 based on this Nordic method is not available. Nowadays the delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment institute. YKR is widely used in regional planning and research in Finland. Methodologically stable statistical methods make it possible to monitor the changes in the area of localities both in space and time. The YKR method also results in a more compact delineation of the densely populated area than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is YKR Taajamat. This dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0). The latest Localities dataset is available from Syke's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset only includes information on population. However, the full dataset including all the information is available for the internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwards at five year intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Localities are produced by Syke to support monitoring of urban form and spatial structure and are used as statistical localities. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). Especially the development of densely populated areas (localities) has been important guiding element for the land use planning. More information (in Finnish): https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus