KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kerää vaarallista jätettä Espoossa, Helsingissä, Kirkkonummella ja Vantaalla. Aineisto sisältää vaarallisen jätteen keräyspisteet. Kotitalouksilta vaarallista jätettä otetaan vastaan kaikissa keräyspisteissä ja yrityksiltä Kivikon vaarallisen jätteen asemalla. Tarkemmat tiedot vastaanotettavista jätteistä, hinnoista yms. löytyvät HSY:n nettisivuilta.

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvitystä ja sen aineistoja hyödynnetään, kun suunnittellaan Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan mukaisia ilmastopäästöjen komponesointi ja hyvityskeinoja. Sisältää seuraavat karttatasot: 1. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 2. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 3. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 4. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 5. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 6. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 7. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 8. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 9. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 10. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 11. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 12. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 13. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv - Hiilikartta 14. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv / ha - Hiilikartta 15. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos, tCO2-ekv, energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla yhteensä, skenaario 2025-2030 - Hiilikartta 16. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain Tampereen kunnan alueella 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 17. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain ukopaikkakunnilla 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Rampereen rajojen sisäpuoliset metsät jaTampereen ulkopaikkakunnilla omistamat metsät sekä osittain myös muut Tampereen kasvillisuutta sisältävät alueet ja pellot vuoden 2025 alkupuolen tilanteen mukaan sekä skenaarioita vuoteen 2045 asti. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto on tallennettu osittain ETRS-TM35FIN ja osittain ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmissä. Aineisto on rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa. KENTÄT Kentät riippuvat paljon karttatasosta. Tyypillisimmät ovat graafit, jotka esittävät hiilivarastojen ja nielujen muutoksia kasvillisuuden, maaperän ja molempien osalta vuodesta 2025 vuoteen 2045. Lisäksi esimerkiksi kentissä on pinta-alatietoja, yksittäisten vuosien hiilivarasto- ja hiilinielutietoja, metsien hoitoluokkatietoja, mahdollisten tulevien käyttötarkoitusaluemuutosten tietoja ja lisenssitietoja.

KUVAUS: Kaupunginhallitus päätti 24.3.2025 hakemuksen jättämisestä Ympäristöministeriölle Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen rajaus. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen aluejako. Kaupunkipuisto jakautuu kuuteen osa-alueeseen: 1. Keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi ja 6. Lappi-Kauppi-Niihama. Osa-alueet jakautuvat edelleen kukin 2–5 pienempään alueeseen. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki PÄIVITYS: Poikkileikkaus aineisto. YLLÄPITOSOVELLUS: FME Flow KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: julkinen KENTÄT: Nimi: Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) / Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) Selite: Karttatason sisällön kuvaus Pinta-ala (ha): 3672 hehtaaria / - WWW-sivu: Kansallisen kaupunkipuiston verkkosivut, https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/kansallinen-kaupunkipuisto Osa-alue: - / osa-alueen nimi Osa-alueen osa: - / Osa-alueen osan nimi AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS: Hanna-sovelluksen tietokantanäkymästä noudetut rakentamisen investointikohteet, joita tarvitaan erityisesti investointien lautakuntaesittelyihin. KATTAVUUS: Tampereen alue PÄIVITYS: Aineisto on jatkuvassa ylläpidossa. YLLÄPITOSOVELLUS: Hanna-sovellus. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (alue) JULKISUUS: Karttataso on julkisesti nähtävissä Oskari-karttapalvelussa. KENTÄT: id: Investointikohteen ID-tunniste aloitusvuosi: Investoinnin toteuttamisen aloitusvuosi lopetusvuosi: Investoinnin toteuttamisen lopetusvuosi omaisuusluokka: Omaisuusluokka määrittelee poistoajan, jonka mukaan käytetty investointi poistuu taseesta. Arvo valitaan valmiista koodistosta. toiminnallinen käyttötarkoitus: Toiminnallinen käyttötarkoitus viittaa kohteen käyttötarkoitukseen valmistuessaan. Arvo valitaan valmiista koodistosta. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Rakennuttamis-yksikkö

Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu Syken tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus) ja Maanmittauslaitoksen tuottamien ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden rajojen pohjalta. Aineistot vastaavat 11.8.2020 tilannetta. Aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat, joihin on myös lisätty muita vesienhoidollisesti merkittäviä uomia. Aineisto on tuotettu Syken ja ELY-keskusten yhteistyönä. Syke tuotti tietomallin, johon ELY-keskukset täyttivät tiedot lohikalakantojen esiintyvyydestä. Aineistosta on tehty kaksi versioita, joiden ominaisuustietojen tarkkuudet vaihtelevat. Tarkempi aineisto on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Ominaisuustiedoiltaan suppeampi aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja on saatavissa Syken Avoin-tieto palvelussa. Käyttötarkoitus: Aineistoa voidaan käyttää kaikessa maankäytön ja muun toiminnan suunnittelussa lohikalakantojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja kantojen voimistamiseksi. Lisätietoja aineistosta ja kalastusrajoituksista: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirtavesienLohikalakannat.pdf

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvityksen aineistojen tulkintaa helpottamaan on koottu ja käsitelty Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineistoa ja Suomen Metsäkeskuksen Metsävaratiedot-aineistoa, jotka ovat avointa dataa (CC BY 4.0). KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajojen sisäpuolinen Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineisto ja Tampereen rajojen sisäpuolinen Suomen Metsäkeskuksen 06/2025 tilanteen mukainen metsävaratietoaineisto. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS: Muokattu Tampereen käyttöön tarkoitettu aineisto on tallennettu rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavaksi Tampereen Oskari -karttapalveluun (ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä). KENTÄT Kentät sisältävät lähtöaineistojen kenttiä muokattuna sekä linkit alkuperäisiin aineistoihin (7.8.2025 tilanteen mukaan).

KUVAUS: Aineisto sisältää Tampereen kantakaupungin maanalaisten energiaratkaisujen selvityksen (FCG) potentiaalisten maalämpölaitosten, potentiaalisten pohjavesilämpölaitosten ja potentiaalisten lämpövarastojen aluetietoja. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa ETRS-GK24 (EPSG:3878). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineisto on rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. KENTÄT: selitys: Mahdolliset arvot ovat "Potentiaaliset maalämpöalueet", "Potentiaaliset lämpövarastot" ja "Potentiaaliset pohjavesilämpölaitokset". (id) AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki