KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Serpentiinikalliot_kivikot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen varmistetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Vuodesta 2024 lähtien aineistossa on ominaisuustietona annettu kohteen luokka luonnonsuojelulain (LSL, 9/2023) tiukasti suojelemana luontotyyppinä. Tärkeitä tietolähteitä aineiston teossa ovat olleet ELY-keskusten vuonna 2024 aloittamat LSL-inventoinnit sekä Syken maastoinventoinnit 2020–2024. HUOM. Aineisto ei ole kattava, vaan täydentyy inventointien edetessä. Mukana aineistossa on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin tunnetut esiintymät luonnonsuojelulain tiukasti suojellusta luontotyypistä serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi ELY-keskusten, Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

KUVAUS: Karttataso sisältää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien mitattujen hulevesien maanpäällisten hallintarakenteiden vertexpisteet. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään satunnaisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet.

TIIVISTELMÄ Kartalla ruudukossa esitetään Tampereen kantakaupungin arvioidut kumulatiiviset asumisen ja työpaikkojen henkilöliikenteen päästöt (kg CO2-ekv) kerrosneliömetreillä normalisoituna vuodesta 2025 vuoteen 2075 samoilla lähtötiedoilla ja oletuksilla kuin asemakaavoitusohjelmassa 2026-2030 esitetyt päästölaskennat eli rakentaminen noudattaa asemakaavoitusohjelmaa, alue-ja paikalliskeskukset ovat kantakaupungin lainvoimaisten yleiskaavayhdistelmien (kantakaupungin yleiskaava 2040, keskustan strateginen osayleiskaava, kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 ja kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021-2025) mukaiset ja kuten yleiskaavayhdistelmissä, kaikki yleiskaavayhdistelmien raitioetiet mukaanlukien seudulliset raitiot ja Vuoreksen raitiotiehaara rakennetaan ja kaikki lähijuna-asemat, jotka ovat mukana yleiskaavayhdistelmissä, rakennetaan. Kartan päästöarviossa vuosittaiset henkilöliikenteen päästöt pysyvät samoina vuodesta 2050 eteenpäin. Tampereen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi työkalu laskee muun muassa asuinrakennusten ja toimistojen CO2-ekv-päästöt 250x250 m ruudukkoon erikseen vuoteen 2050 asti, lisätietoja: https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/hankkeet/yhdyskuntarakenteen-ilmastovaikutusten-arviointi.html. Ruututietojen laskennassa on käytetty vuoden 2025 huhtikuuksi päivitettyjä päästökertoimia, vuoden 2025 huhtikuun tilanteen Tampereen kaupungin rakennusaineistoa, Tampereen väestö pisteaineistoa ajankohdalta 09/2024, SYKE:n YKR työpaikat 2022 -aineistoa ja työkalun kullekin vuodelle laskemaa YKR-vyöhykkeet -aineistoa sekä PEIKKO-skenaarioista "WEM-P"-skenaariota. Rakennusaineisto on päivitetty laskentaan mm. Tilastokeskuksen yritysten toimipaikka-aineiston (ajankohdalta 09/2023) perusteella rakennusten sekoittuneiden käyttötarkoitusten oikeamman luokittelun huomioimiseksi. Kartan 250x250 m YKR-ruudukon väriluokittelu on laskettujen kumulatiivisten henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöjen, jotka on jaettu asuinrakennusten kerrosalalla, mukaan tehty kuitenkin siten, että päästöt sisältävät muun henkilöliikenteen paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista. Kussakin ruudussa on esitettynä A-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla sama kg CO2-ekv / k-m2 tieto kuin ruudun väriluokittelussa on käytetty. Kussakin ruudussa T-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla on esitetty kumulatiivisista henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista aiheutuvista päästöistä jaettuna työpaikkarakennusten kerrosneliöillä. Ruudukko noudattaa SYKE:n YKR-ruudukkojakoa. Asuntojen päästöjen kerrosneliöillä jaetut yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Asuntojen päästöt /k-m2: ”liikenteen päästöt asuminen” * 1000 / (35 * pop * 1,25), jossa o ”liikenteen päästöt asuminen” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyt henkilöliikenteen päästöt ruudussa ekvivalenttitonneina paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”35” = huoneistoala per asukas o ”pop” = asukkaat per ruutu (SYKE:n YKR väestö 2019; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR väestö aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2021) o ”1,25” = muunnos kerrosalasta huoneistoalaan Kunkin ruudun värikoodaukseen käytetty kumulatiivinen arvo ja A-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset asuntojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Työpaikkojen päästöjen kerrosneliöillä jyvitetyt yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Työpaikkojen päästöt /k-m2: ”Liikenteen päästöt työpaikat” * 1000 / (25 * employ), jossa o ”Liikenteen päästöt työpaikat” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyistä henkilöliikenteen päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista ekvivalenttitonneina o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”25” = kerrosala per työpaikka o ”employ” = työpaikat per ruutu (SYKE:n YKR työpaikat 2017; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR työpaikat aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2020) Kunkin ruudun T-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset työpaikkojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Sellaisille ruuduille ei ole esitetty päästöjä, joissa ei ole tarkastelujaksolla eli vuodesta 2025 vuoteen 2050 1. minään vuonna arvioidusti työpaikkoja eikä asukkaita tai 2. joissa on jonakin tarkasteluaikavälin vuotena (2025-2050) arvioidusti 1-9 asukasta. Kartalla vasemmassa alakulmassa on esitetty asemakaavoitusohjelman 2026-2030 kohteiden asukas- ja työpaikkakohtaisia sekä sektorikohtaisia yhdyskuntarakenteen käytöstä aiheutuvia päästöjä vuonna 2040 ja vertailua varten kantakaupungin keskiarvot vuonna 2040. Näiden pylväskaavioiden muodostamiseen on käytetty osittain eri laskentaparametreja kuin karttaruudukon muodostamiseen - erityisesti on syytä huomata, että pylväskaavio, jonka päästöt on jaettu asukkaiden ja työpaikkojen lukumäärän summalla, ei sisällä uudisrakentamisen eikä purkamisen päästöjä ja pylväskaavioissa kantakaupungin keskiarvo ei ole pelkästään asemakaavoitusohjelmakohteiden keskiarvo vaan koko kantakaupungin ja lisäksi pylväskaavioiden CO2-ekv-päästölaskennassa oli alunperinkin mukana oletettuja maankäytön muutoksia rakennusten rakentamisen ja purkamisen, väestönmuutoksen, työpaikkojen muutoksen ja joukkoliikenneverkon kehityksen osalta.

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvitystä ja sen aineistoja hyödynnetään, kun suunnittellaan Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan mukaisia ilmastopäästöjen komponesointi ja hyvityskeinoja. Sisältää seuraavat karttatasot: 1. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 2. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 3. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 4. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 5. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 6. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 7. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 8. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 9. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 10. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 11. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 12. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 13. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv - Hiilikartta 14. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv / ha - Hiilikartta 15. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos, tCO2-ekv, energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla yhteensä, skenaario 2025-2030 - Hiilikartta 16. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain Tampereen kunnan alueella 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 17. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain ukopaikkakunnilla 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Rampereen rajojen sisäpuoliset metsät jaTampereen ulkopaikkakunnilla omistamat metsät sekä osittain myös muut Tampereen kasvillisuutta sisältävät alueet ja pellot vuoden 2025 alkupuolen tilanteen mukaan sekä skenaarioita vuoteen 2045 asti. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto on tallennettu osittain ETRS-TM35FIN ja osittain ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmissä. Aineisto on rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa. KENTÄT Kentät riippuvat paljon karttatasosta. Tyypillisimmät ovat graafit, jotka esittävät hiilivarastojen ja nielujen muutoksia kasvillisuuden, maaperän ja molempien osalta vuodesta 2025 vuoteen 2045. Lisäksi esimerkiksi kentissä on pinta-alatietoja, yksittäisten vuosien hiilivarasto- ja hiilinielutietoja, metsien hoitoluokkatietoja, mahdollisten tulevien käyttötarkoitusaluemuutosten tietoja ja lisenssitietoja.

Lyijyhaulikieltoalueet-aineisto kuvaa kosteikkoja ja niiden ympärille muodostettuja 100 m:n suojavyöhykkeitä, joilla lyijyhaulien käyttö ja kantaminen metsästyksessä on kielletty 15.2.2023 lähtien. Rajoituksen tavoitteena on vesilintujen suojeleminen. Aineisto on laadittu komission asetuksen (EU) 2021/57 noudattamisen tueksi. Komission asetus (EU) 2021/57 kieltää lyijyhaulien käytön ja kantamisen Ramsar-sopimuksen mukaisilla kosteikoilla ja niiden 100 m:n levyisillä suoja-alueilla. Kosteikkoalueiksi määritellään periaatteessa kaikki vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikoiksi soveltuvat vesialueet ja vetiset alueet. Lyijyhaulikieltoalueiden määrittelystä vastaa Tukes yhdessä Syken kanssa. Aineiston on laatinut Syke. Aineistoa hyödynnetään viranomaisille, metsästäjille ja ampumaharrastajille suunnatussa lyijyhaulikieltoalueita kuvaavassa Suomi.fi-karttapalvelussa. Aineiston käytön ohjeistuksesta ja tulkinnoista vastaa Tukes. Lisätietoja: Komission asetus (EU) 2021/57 (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32021R0057 Lead shot may not be used for hunting in wetlands or wetland buffer zones after 15 February 2023. The ban is based on the restriction on lead shot approved by the European Commission in January 2021, and it will apply across the EU. The purpose of the lead shot ban is to reduce the risk to human health and the environment caused by lead shot fired in wetlands. Lead is a heavy metal that is toxic to people and the environment.

Aineisto käsittää asemakaavoitetun alueen ulkorajauksen vektorimuotoisena. Aineisto kattaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä vuoteen 2000 asti voimassa olleen rakennuslain mukaiset asemakaavat, mutta ei ranta-asemakaavoja. Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen rajauksia, vaan kunnan koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa ja ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä asemakaavoitetusta alueesta on saatavilla aineistot vuodesta 2007 lähtien. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asemakaavat.pdf

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvityksen aineistojen tulkintaa helpottamaan on koottu ja käsitelty Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineistoa ja Suomen Metsäkeskuksen Metsävaratiedot-aineistoa, jotka ovat avointa dataa (CC BY 4.0). KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajojen sisäpuolinen Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineisto ja Tampereen rajojen sisäpuolinen Suomen Metsäkeskuksen 06/2025 tilanteen mukainen metsävaratietoaineisto. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS: Muokattu Tampereen käyttöön tarkoitettu aineisto on tallennettu rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavaksi Tampereen Oskari -karttapalveluun (ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä). KENTÄT Kentät sisältävät lähtöaineistojen kenttiä muokattuna sekä linkit alkuperäisiin aineistoihin (7.8.2025 tilanteen mukaan).