KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

KUVAUS: Kaupunginhallitus päätti 24.3.2025 hakemuksen jättämisestä Ympäristöministeriölle Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen rajaus. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen aluejako. Kaupunkipuisto jakautuu kuuteen osa-alueeseen: 1. Keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi ja 6. Lappi-Kauppi-Niihama. Osa-alueet jakautuvat edelleen kukin 2–5 pienempään alueeseen. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki PÄIVITYS: Poikkileikkaus aineisto. YLLÄPITOSOVELLUS: FME Flow KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: julkinen KENTÄT: Nimi: Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) / Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) Selite: Karttatason sisällön kuvaus Pinta-ala (ha): 3672 hehtaaria / - WWW-sivu: Kansallisen kaupunkipuiston verkkosivut, https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/kansallinen-kaupunkipuisto Osa-alue: - / osa-alueen nimi Osa-alueen osa: - / Osa-alueen osan nimi AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Aineisto esittää tietoa Digiroadin liikennemerkkien kattavuudesta.

Aineisto esittää vuoden 2026 maantiesiltojen korjauskohteet.

Aineisto esittää tietoa Digiroadin liikennemerkkien ajantasaisuudesta.

KUVAUS: Aineisto sisältää Tampereen kantakaupungin maanalaisten energiaratkaisujen selvityksen (FCG) potentiaalisten maalämpölaitokset ja Tampereen luokiteltuna geoenergiapotentiaalin aluerajaustiedot. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki maalämpölaitoksille ja Tampere geoenergiapotentiaalille. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa ETRS-GK24 (EPSG:3878). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineisto on rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. KENTÄT: selitys: Mahdolliset arvot ovat "Potentiaaliset maalämpöalueet" ja "Tampereen geopotentiaali" luokka: geopotentiaalin tapauksessa mahdolliset arvot ovat: "1 Erinomainen", "2 Hyvä", "3 Keskinkertainen", "4 Tyydyttävä", "5 Heikko", "Vesistö". pisteet: geopotentiaalin tapauksessa mahdolliset arvot määräytyvät luokan mukaan ja ovat erinomaisesta alkaen ja päättyen vesistöön: 10, 9, 8, 7, 6 ja 0 (gridcode1_ ja id) AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Syken asuinaluerajaus kuvaa taajamien asuttuja alueita ja on jaettu kolmeen luokkaan talotyypin ja rakentamisen tehokkuuden mukaan: kerrostaloalueisiin, pientaloalueisiin sekä harvaan pientaloasutukseen. Asuinalueella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Asuinaluerajaus on tehty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR) tuotettujen Tilastokeskuksen 250 m x 250 m tilastoruutujen pohjalta. Taajamarajauksena on käytetty Sykessä tehtyä taajamarajausta. Asuinalueisiin sisältyvät kaikki taajaman sisällä sijaitsevat ruudut, joissa asuminen on pääasiallista toimintaa. Asuinaluerajauksessa huomioidaan rakennusten määrä, kerrosala, talotyyppi ja aluetehokkuus. Rajauksen ulkopuolelle jäävät ruudut, joissa esim. teollisuus-, toimisto- tai liikerakennusten kerrosalan osuus on suuri, vaikka niissä olisi myös asuinrakennuksia. Kerros- ja pientaloalueet on jaettu sen mukaan, miten kerrosala jakautuu talotyypeittäin. Harvaa pientaloasutusta ovat ruudut, joissa aluetehokkuus on alle 0,02. Asuinaluerajaus on valtakunnallinen tilastollinen aluerajaus. Se ei rajaa yksittäisiä kaupunginosia tai asuinalueita vaan alueet ovat vyöhykemäisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa asuinalueista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien joka viides vuosi sekä uusin vuosi ja ominaisuustietona pelkkä maapinta-ala. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja asuinhuoneistojen lukumääriä koskevat ominaisuustiedot. Käyttötarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennetun ympäristön seuranta. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asuinalueet.pdf YKR Residential areas is a spatial dataset for delineating Finnish residential areas. The delineation method is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The analyses are made in a 250 x 250 meter statistical grid. The process delimits residential areas and classifies them into high-rise, low-rise and sparse detached house areas. The delineation of residential areas is based on the delineation of densely populated areas, localities, also produced by the Finnish Environment Institute. Residential areas are physical and functional entities, which in addition to residential block areas, include public and private services such as grocery stores and day cares situated within a walking distance of the residential blocks. The high-rise and low-rise areas form distinct residential districts inside localities, while sparse detached house areas are fragmented (sprawled) and do not form clear systems with their nearby services. The delineation of the residential area dataset takes into account the following factors: the number of buildings, the gross floor area, the housing type and area density. All statistical grid-cells where the gross floor area of industrial, office or commercial buildings is dominant are excluded even if they include some residential floor area or buildings. The cells are divided into high-rise areas and low-rise areas according to the distribution of different housing types. The sparse detached house area has an areal density below 0.02. The Finnish title of this dataset is “Asuinalueet”. The dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0) Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five year intervals from 1990 onwards including only the land area information. Current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Purpose of use: Monitoring the urban and spatial structure in accordance to the Land Use and Building Act.

Tulvakartat muodostavat perustan tehokkaalle tulvariskien hallinnalle. Karttapohjainen tieto tulvavaarasta, -haavoittuvuudesta ja -riskistä on välttämätöntä tulvariskien hallintatoimissa. Tulvavaarakartoilla lisätään viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta tulvavaara-alueista. Tulvakarttoja voidaan käyttää apuna mm. tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisessa, alueiden käytön suunnittelussa, pelastustoiminnassa ja tiedottamisessa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi suunnitella toiminta tulvatilanteessa, kuten teiden sulkemiset ja evakuoinnit. Määritetty tulva-alue koostuu tulvavaaravyöhykkeistä, jotka kuvaavat tietyn vedenkorkeuden aiheuttamaa tulvan peittämää aluetta ja vaaran astetta tietyllä todennäköisyydellä (toistuvuusaika). Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. Eri puolilta maata on valmistunut tulvakartoitus tähän mennessä yli sadalta joki- ja järvialueelta. Meritulvakartoitus on laadittu koko rannikkoalueelta. Määritetty tulva-alue on saatavilla paikkatietokantana toistuvuuksilta 1/2a, 1/5a, 1/10a,1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a. Kullakin toistuvuudella on oma syvyysvyöhyke-karttatasonsa. Niissä on kuvattu yleensä tulvan peittävyyden lisäksi myös vaaran asteena käytetty vesisyvyys vyöhykkeittäin (0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m ja vesistö). Tämän lisäksi on saatavilla karttatasot tulvakartoitettujen alueiden rajoista sekä infoviivoista (poikkiviivoista), -pisteistä ja -alueista. Näihin on tallennettu attribuuttina eri toistuvuuksien vedenkorkeuslukemat tulvakartoitetuilta alueilta. Vedenkorkeudet on esitetty 1D-mallinnetulta alueelta viivoina (polyline), 2D-mallinnetulta alueelta pisteenä (point) ja järvien (vakavesi) osalta alueena (polygon). Määritetyn tulva-alueen käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus. Tulvakartat perustuvat laatimisajankohtana saatavilla olleeseen parhaaseen mahdolliseen tietoon niin topografian kuin tulvahaavoittuvuuden osalta. Toistuvuusaika perustuu tulvakartan laatimisajankohtaan. Vanhempien karttojen osalta se ei välttämättä enää vastaa nykyistä tulvan toistumisaikaa. Tulvavaaravyöhykkeet kuvaavat, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Ne eivät suoraan kerro, mitkä rakennukset kastuvat, koska kartoituksessa käytetty maanpinnan korkeustieto poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta kuten sokkelikorkeudesta. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka. Tämä aineisto sisältää vesistötulvat (joesta tai järvestä nousevat tulvat) avovesitilanteessa (jäitä ei huomioitu, käytetty avovesitilanteen virtaaman toistuvuuksia) sekä meritulvat. Muita tulvakarttoja, muun muassa jää- ja hyydepadoista aiheutuvien tulvien tulvakarttoja sekä tulvakartat, joissa on huomioitu samanaikaiset vesistö- ja meritulvat, löytyy joiltain alueilta (ks. aineisto Tulvavaaravyöhykkeet, erikoisskenaariot). Myös ilmastonmuutoksen vaikutus on otettu paikoin huomioon. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisäksi aineiston pohjalta on julkaistu Tulevaisuuden tulvat INSPIRE-tietotuote. Aineiston kuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaaritetytTulvatVesisto.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaaritetytTulvatMeri.pdf Lisätietoja: https://www.vesi.fi/tulvakartat https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvakartoitus/ *** Brief in English Flood mapping forms a basis for efficient flood risk management. The flood maps can be used to support flood risk management planning, land use planning, reporting and as well as for rescue operations. The dataset includes information on areas covered by a lake or river flood (fluvial) and as well as sea (coastal) flood with a specific water height at the estimated risk level. The risk level is reflecting a likelihood of a flood on the area. Flood frequency time represents the time period that commonly elapses between floods of at least the specified size. For example, the frequency rate of a flood occurring once in a century (1/100a) is 1% per a year. Defined flood hazard areas for sea floods are available with frequency rates of 1/2a, 1/5a, 1/10a, 1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a and 1/1000a. Each frequency rate is represented with a separate map layer. Flood area maps include an estimation of flood coverage, but also water depth zones reflecting the hazard level (0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, over 3 m and a waterbody). Also map layers representing outlines of flood mapped areas and infolines are included. The infolines, infopoints and infoareas have attribute data on water level of flood with different frequency rates. In the mapping of flooded areas, attention must be paid to the reliability and accuracy of the source information. Coarse scale flood hazard maps are not accurate enough for building specific inspection. The Finnish titles of the datasets are Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva (fluvial floods) and Tulvavaaravyöhykkeet, meritulva (sea floods). Feature attribute description and UML-model: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/flood_hazard_river_lake.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Flood_hazard_sea.pdf Additional information and the flood map service: https://www.vesi.fi/en/water-topics/am-i-living-in-a-flood-risk-area/