KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Tampereen omistamat kiinteistöt Facta-kuntarekisteristä. Aineisto sisältää mm. tiedon kiinteistön hallinnan tilasta, että onko kiinteistö esimerkiksi vuokrattu ulkopuolisille. Alla kiinteistöillä olevat hallintakoodit ja niiden tekstit. Aineisto ei sisällä kunnan omistamia määräaloja eikä kunnan muissa kunnissa omistamia kiinteistöjä. 01 Kunnan omistus ja hallinta 02 Kunnan omistus, vuokrattu ulkopuoliselle 03 Kunnan omistus, varattu ulkopuoliselle 09 Kunnan omistus, osittain vuokrattu ulkopuolisille 10 Kunnan kokonaan omistama yleinen alue 11 Kunnan osittain omistama yleinen alue Aineiston natiivi koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24. Aineistoa voi käyttää Tampereen kaupungin WMS/WFS-rajapinnasta (https://geodata.tampere.fi/geoserver/wfs?, tai https://geodata.tampere.fi/geoserver/wms?. Käyttö vaatii kirjautumisen. Aineisto tuotetaan Facta-kuntarekisterin maaomaisuuden kirjanpidon ja kiinteistörekisterin tiedoista. Aineisto on päivittyvää ja ajantasaista tietoa. Aineiston vastuutahot ovat Kiinteistönmuodostus, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka ja Paikkatietoyksikkö

Aineisto esittää vuoden 2025 siltakorjauskohteet.

KUVAUS: Aineisto kuvaa Tampereen tapahtumapaikkojen sijaintia ja tyyppiä. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivittyvä (satunnainen intervalli) YLLÄPITOSOVELLUS: QGIS (postgis) KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ:Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: piste SAATAVUUS: Tallennettu postgis-tietokantaan. Aineisto saatavilla Oskari-karttapalvelusta. JULKISUUS: julkinen TIETOSUOJA: Aineiston sisältöön ei liity tietosuojakysymyksiä. KENTÄT: Huom! Kentät, joiden perässä on maininta ”(tekninen)” liittyvät ainoastaan karttatason näkymiseen palvelussa. id = kohteen yksilöivä tunniste aineistossa (tekninen) nimi = kohteen nimi tyyppi = kohteen tyyppi (ulkolava, sisätila, urheilukenttä, stadion) kuvaus = kohteen sanallinen kuvaus AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Tapahtumat ja kaupunkitila -yksikkö

KUVAUS: Karttataso sisältää sisältää Tampereen kantakaupungin kansipihojen sijaintitietoja rajauksineen ja kohdetiedoissa tarkentavia tietoja. KATTAVUUS: Aineisto sisältää kaikki 10/2024 mennessä toteutuneet olemassa olevat ydinkeskustan kansipihat ja osan toteutumattomista. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa ETRS-GK24 (EPSG:3878). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Kansipihojen rajaukset ovat rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. KENTÄT: Pysyvä rakennusnumero: kaupungin sisäiseen käyttöön lupakuvaselaimen kautta. Voi sisältää useita rakennusnumeroita, jos kansipiha sijoittuu usean rakennuksen (tai kiinteistön) alueelle. Kansipihan toteutumisajankohta: rakennusvuosi tai 0, jos kansi ei ole toteutunut Onko kansi toteutunut?: Ei tai kyllä Esikartoitusvaiheessa annettu luokittelu: kansipiha, muu kansirakenne, yleisten alueiden kannet Kannen taso maanpintaan nähden: 0, jos kansi on maantasolla eli kannen alapuolinen tila kokonaan maanalla; 0,5, jos kansi on korotettu eli kannen alapuolinen tila osittain maanalla; 1 tai suurempi, jos kannen alla on yksi tai useampi maanpäällinen kerros. Viherkannen määritelmä: Jan Dirkseniä lainaten: "Viherkanneksi on laskettu kannet, joilla on kasvillisuutta. Myös kannet, joiden kasvillisuus on sijoitettu siirrettäviin kasvatusaltaisiin, on laskettu viherkansiksi" Onko kyseessä viherkansi?: ei tai kyllä Rajauksen digitoinnin selitys: "rakennuslupavaihe", "lupakuvat", "kaavakartta", "ilmakuva". Tampereen Infran kautta prosessoitaville kansipihoille tulee arvo "rakennuslupavaihe" Kansipihan pinta-ala (m2): Rajauksen ns. polygonin, jossa ei ole aukkoja, pinta-ala (eli mahd. päällä olevia rakennelmia, tms. ei huomioida) Viivytysrakenne: Tarkoittaa kansipihan mahdollista hulevesien viivytysrakennetta. Mahdolliset arvot: "ei selvitetty", kyllä Pohjapiirustus: kaupungin sisäiseen käyttöön Lisätietoja: mahdollisia vaihtelevia lisätietoja Viite: Viite Keskustan kansipihaselvitys 2024:en raporttiin Kohteen lisääjä: kansipihan tiedot tietokantaan lisännyt taho. Lisäysajankohta: ajankohta, jolloin kansipiha on lisätty tietokantaan Päivityksen tekijä: kansipihan tietoja tietokannassa päivittänyt taho. Päivitysajankohta: ajankohta, jolloin kansipihan tietoja on päivitetty tietokannassa Sisäinen huomio: mahdollinen ylläpitonäkökulmasta merkittävä huomio AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

ARA-enimmäistonttihintakartta sisältää ARAn päätöksen mukaiset valtion tukemassa asuntotuotannossa (pitkä korkotuki) sovellettavat tonttien enimmäishinnat pääkaupunkiseudulla. Enimmäishinnat esitetään tonttihintakartalla kuntien hallinnollisten aluejakojen avulla (Helsingin osa-alueet, Espoon pienalueet, Vantaan kaupunginosat, Kauniainen kokonaisena kuntana). Kartan hintoihin liittyvät soveltamisohjeet (ks. tonttihintasuositus verkkosivuilta) voivat korottaa enimmäishintaa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla (ei Helsingissä). Esimerkiksi, jos tontti sijaitsee nykyisessä tai tulevassa keskuksessa hyvällä paikalla, esimerkiksi hyvien julkisten tai kaupallisten palvelujen tai esimerkiksi rautatieaseman, metroaseman tai pikaraitiotiepysäkin läheisyydessä (maksimietäisyys kävellen 1 000 m), voidaan tontin enimmäishintaa korottaa enintään 15 prosenttia. Espoon eteläosissa hinnat sovitaan ARAn kanssa tapauskohtaisesti hintamallia hyödyntäen (ks. tonttihintasuositus verkkosivuilta, soveltamisohjeiden kohta 9). Aineisto päivitetään vuosittain ARAn enimmäistonttihintoja koskevan päätöksen mukaisesti. Vuoden 2025 aineisto vastaa 25.11.2024 tehtyä päätöstä. Vuoden 2024 aineisto vastaa 22.12.2023 tehtyä päätöstä. Tonttihintasuositus: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ara-tonttihinnat/

Rannikon avoimet_dyynialueet-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon varmistetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Tärkeimpiä aineistolähteitä ovat olleet vuosina 2006–2010 tehdyt tuuli- ja rantakerrostumien maastoinventoinnit (ns. Tuura-inventointi, Mäkinen ym. 2011), Metsähallituksen suojelualueiden kuviotietoaineiston (SAKTI) tiedot sekä uusimpana ELY-keskusten tekemät luonnonsuojelulain (9/2023) luontotyyppien inventoinnit, joiden tietosisältö niin ikään sisältyy Metsähallituksen SAKTI-aineistoon. Aineisto on laajempi kuin luonnonsuojelulain (9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi rannikon avoimet dyynit. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin alueen status luonnonsuojelulain mahdollisesti tarkoittamana luontotyyppinä. HUOM. Mukana aineistossa on myös aiempaan aineistoversioon sisältyneitä mahdollisia kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muunlaisiksi alueiksi. Lisätietoa rannikkodyynien luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren rannikko.pdf > R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit sekä R8.01 Itämeren dyynisarjat. Lisätietoja https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RannikonAvoimetDyynit.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Open coastal dunes represents areas possibly containing dunes strictly protected by Nature Conservation Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Lapin maakuntakaavayhdistelmä kattaa Lapin maakunnan alueella olevat maakuntakaavat. Maakuntakaavojen mittakaava vaihtelee välillä 1:250 000 ja 1:100 000. Lapin ensimmäinen maakuntakaava on saanut lainvoiman vuonna 2001, jonka jälkeen on laadittu neljä osa-alueittaista kokonaismaakuntakaava ja kuusi vaihemaakuntakaavaa. Voimassa olevat maakuntakaavat: Tunturi-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) Länsi-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 11.9.2015) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava (kuulutettu voimaan 21.9.2022) Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 (kuulutettu voimaan 18.9.2024) Voimassa olevat vaihemaakuntakaavat: Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.7.2005) Rovaniemen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 25.6.2010) Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 21.9.2011) Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 12.2.2016) Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoaminen (saanut lainvoiman 16.2.2017)