KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Aineisto on päivitetty 16.11.2021 (lisätietoja historiatiedoissa). Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

KUVAUS: Karttataso sisältää Tampereen kaupungin alueelle toteutetun tulvareittianalyysin tulokset viivoina. Tulvareittiselvitys toteutettiin vuonna 2018 Rambollin toimesta. Tulvareitit on analysoitu Tampereen kaupungin laserkeilausaineistojen perusteella (keilausajankohdat keskusta, itä, etelä 2017 ja länsi 2016). Mitä paksumpi viiva karttaan on merkitty, sitä suuremmalta alueelta hulevettä muodostuu kyseiselle tulvareitille. Viivan paksuutta voidaan pitää siis suoraan verrannollisena tulvareitillä kulkevan huleveden mahdollisesti aiheuttamiin vahinkoihin, mikäli tulvareittiä ei huomioida riittävällä tasolla. Tulvareitteihin on saattanut jäädä analyysin laskennallisen luonteen vuoksi virheellisyyksiä erityisesti korkeampien tienpenkereiden kohdalla sekä avo-ojakuivatetuilla alueilla. Tulvareittianalyysi ei huomio tierumpuja tai kaupungin hulevesiviemäriverkostoa. Karttatasoa suositellaan käyttämään osavaluma-alueiden purkupisteet (2022) tason kanssa. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään satunnaisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet.

Aineisto esittää tietoa Digiroadin liikennemerkkien kattavuudesta.

Sisältää ruutukohtaista tietoa väestön lukumäärästä, ikäjakaumasta ja asumisväljyydestä. Väestötiedot ilmaistaan ruuduittain, joiden koko on 250 m x 250 m (vanhemmissa 500 m x 500 m ). Tietosuojasyistä ruutuaineistossa esitetään vain ne ruudut, joiden asukaslukumäärä on viisi tai enemmän. Vuoden 2024 osalta aineistosta on poistettu myös ruudut, joissa on ainoastaan yksi rakennus ja alle 10 asukasta. Ikäjakauman osalta yksityisyydensuojan raja menee sadassa asukkaassa, mikäli ruudussa on vähintään kaksi rakennusta. Tämä tarkoittaa, että ruudut, joissa asuu yhteensä 0-99 asukasta eivät sisällä tarkkoja lukumääriä ikäluokista, vaan ne on merkitty tietosuojasyistä luvulla 99. Ikäluokkien tarkat lukumäärät esitetään ruudulla kun asukkaita on kaikkiaan 100 tai enemmän. Mikäli ruudussa on vain yksi rakennus, ikäluokkien lukumäärät on merkitty luvulla 99, vaikka ruudussa asuisi yli 100 asukasta. Aineisto päivittyy vuosittain.

KUVAUS: Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella -selvityksen (GTK, 2025) maaperäpaikkatietoaineistot. KATTAVUUS: Tampere KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa osittain ETRS-GK24 (EPSG:3878) ja osittain ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: piste tai alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena Tampereen Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineistosarja on rajoitetusti sisään kirjautuneena katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. AINEISTOSARJAAN KUULUVAT KARTTATASOT: Irtomaanpeitteen paksuus metreinä - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Pistetaso. Kaikista eri kairaustyypeistä tulkittu irtomaan paksuus * tutkimustapa = PO (porakonekairaus), käytä arvoa sarakkeesta ka_syvyys * tutkimustapa = joku muu kuin PO, käytä arvoa sarakkeesta paattymissyvyys Mustaliuske moreenipitoinen irtomaa riskialue - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Polygontaso. Maaperäkartan perusteella luokitellut mustaliuskevyöhykkeellä sijaitsevat alueet, joissa saven ja/tai siltin arvioitu syvyys alle 2 m. Paino- ja puristinheijarikairauksista tulkitut saven ja/tai siltin syvyydet - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Pistetaso. Paino- ja puristinheijarikairauksista (PA_TT = PA tai HP) tulkitut saven ja/tai siltin syvyydet. Käytä saraketta PA_SOIL_INTERVAL_To. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

TIIVISTELMÄ Kartalla ruudukossa esitetään Tampereen kantakaupungin arvioidut kumulatiiviset asumisen ja työpaikkojen henkilöliikenteen päästöt (kg CO2-ekv) kerrosneliömetreillä normalisoituna vuodesta 2025 vuoteen 2075 samoilla lähtötiedoilla ja oletuksilla kuin asemakaavoitusohjelmassa 2026-2030 esitetyt päästölaskennat eli rakentaminen noudattaa asemakaavoitusohjelmaa, alue-ja paikalliskeskukset ovat kantakaupungin lainvoimaisten yleiskaavayhdistelmien (kantakaupungin yleiskaava 2040, keskustan strateginen osayleiskaava, kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 ja kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021-2025) mukaiset ja kuten yleiskaavayhdistelmissä, kaikki yleiskaavayhdistelmien raitioetiet mukaanlukien seudulliset raitiot ja Vuoreksen raitiotiehaara rakennetaan ja kaikki lähijuna-asemat, jotka ovat mukana yleiskaavayhdistelmissä, rakennetaan. Kartan päästöarviossa vuosittaiset henkilöliikenteen päästöt pysyvät samoina vuodesta 2050 eteenpäin. Tampereen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi työkalu laskee muun muassa asuinrakennusten ja toimistojen CO2-ekv-päästöt 250x250 m ruudukkoon erikseen vuoteen 2050 asti, lisätietoja: https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/hankkeet/yhdyskuntarakenteen-ilmastovaikutusten-arviointi.html. Ruututietojen laskennassa on käytetty vuoden 2025 huhtikuuksi päivitettyjä päästökertoimia, vuoden 2025 huhtikuun tilanteen Tampereen kaupungin rakennusaineistoa, Tampereen väestö pisteaineistoa ajankohdalta 09/2024, SYKE:n YKR työpaikat 2022 -aineistoa ja työkalun kullekin vuodelle laskemaa YKR-vyöhykkeet -aineistoa sekä PEIKKO-skenaarioista "WEM-P"-skenaariota. Rakennusaineisto on päivitetty laskentaan mm. Tilastokeskuksen yritysten toimipaikka-aineiston (ajankohdalta 09/2023) perusteella rakennusten sekoittuneiden käyttötarkoitusten oikeamman luokittelun huomioimiseksi. Kartan 250x250 m YKR-ruudukon väriluokittelu on laskettujen kumulatiivisten henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöjen, jotka on jaettu asuinrakennusten kerrosalalla, mukaan tehty kuitenkin siten, että päästöt sisältävät muun henkilöliikenteen paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista. Kussakin ruudussa on esitettynä A-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla sama kg CO2-ekv / k-m2 tieto kuin ruudun väriluokittelussa on käytetty. Kussakin ruudussa T-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla on esitetty kumulatiivisista henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista aiheutuvista päästöistä jaettuna työpaikkarakennusten kerrosneliöillä. Ruudukko noudattaa SYKE:n YKR-ruudukkojakoa. Asuntojen päästöjen kerrosneliöillä jaetut yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Asuntojen päästöt /k-m2: ”liikenteen päästöt asuminen” * 1000 / (35 * pop * 1,25), jossa o ”liikenteen päästöt asuminen” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyt henkilöliikenteen päästöt ruudussa ekvivalenttitonneina paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”35” = huoneistoala per asukas o ”pop” = asukkaat per ruutu (SYKE:n YKR väestö 2019; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR väestö aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2021) o ”1,25” = muunnos kerrosalasta huoneistoalaan Kunkin ruudun värikoodaukseen käytetty kumulatiivinen arvo ja A-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset asuntojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Työpaikkojen päästöjen kerrosneliöillä jyvitetyt yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Työpaikkojen päästöt /k-m2: ”Liikenteen päästöt työpaikat” * 1000 / (25 * employ), jossa o ”Liikenteen päästöt työpaikat” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyistä henkilöliikenteen päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista ekvivalenttitonneina o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”25” = kerrosala per työpaikka o ”employ” = työpaikat per ruutu (SYKE:n YKR työpaikat 2017; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR työpaikat aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2020) Kunkin ruudun T-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset työpaikkojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Sellaisille ruuduille ei ole esitetty päästöjä, joissa ei ole tarkastelujaksolla eli vuodesta 2025 vuoteen 2050 1. minään vuonna arvioidusti työpaikkoja eikä asukkaita tai 2. joissa on jonakin tarkasteluaikavälin vuotena (2025-2050) arvioidusti 1-9 asukasta. Kartalla vasemmassa alakulmassa on esitetty asemakaavoitusohjelman 2026-2030 kohteiden asukas- ja työpaikkakohtaisia sekä sektorikohtaisia yhdyskuntarakenteen käytöstä aiheutuvia päästöjä vuonna 2040 ja vertailua varten kantakaupungin keskiarvot vuonna 2040. Näiden pylväskaavioiden muodostamiseen on käytetty osittain eri laskentaparametreja kuin karttaruudukon muodostamiseen - erityisesti on syytä huomata, että pylväskaavio, jonka päästöt on jaettu asukkaiden ja työpaikkojen lukumäärän summalla, ei sisällä uudisrakentamisen eikä purkamisen päästöjä ja pylväskaavioissa kantakaupungin keskiarvo ei ole pelkästään asemakaavoitusohjelmakohteiden keskiarvo vaan koko kantakaupungin ja lisäksi pylväskaavioiden CO2-ekv-päästölaskennassa oli alunperinkin mukana oletettuja maankäytön muutoksia rakennusten rakentamisen ja purkamisen, väestönmuutoksen, työpaikkojen muutoksen ja joukkoliikenneverkon kehityksen osalta.

Suomen ympäristökeskuksen taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Harva taajama-alue voi olla keskeneräistä asemakaava-aluetta, asemakaavan lähialuetta, tiheämpää tienvarsiasutusta tai tiheään taajamaan kytkeytyvää, luonteeltaan kylämäistä asutusta. Tiheään taajama-alueeseen kuuluvat ne ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02. Muut taajamaruudut kuuluvat harvaan taajama-alueeseen. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa harvasta ja tiheästä taajama-alueesta on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava aluerajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2012 lähtien. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja Taajamakaavio: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf Taajamat ja taajamien rajaus: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The delineation of localities is the basic spatial classification of settlement structure. The delineation of localities is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. The localities have been delineated by the Finnish Environment Institute. Overall, localities identify densely populated areas at a national level, but the outlined locality settlements can be divided further into densely built locality settlements and sparsely built locality settlements. This classification divides the areas of localities based on grid-level area density, resulting in 250 x 250-meter accuracy. Densely built locality settlements represent areas where the area density corresponds in general to already locally planned areas inside localities. Whereas sparsely populated locality settlements correspond generally to areas within localities with low area density and no local detailed plans. The delineation of sparsely built locality settlements may include incomplete planned areas nearby areas of locally planned land, narrow settlements along roads or functionally linked village-like settlements near densely built locality settlements. Densely built locality settlements include the 250 x 250-meter cells that form an area density of at least 0,02 calculated from surrounding eight cells. The remaining locality cells are categorized as areas of sparsely built locality settlements. In this context, the locality is used to refer to densely populated areas of at least 200 residents. The delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment Institute. The YKR-based statistical delineation method of localities is comparable both in space and time, which makes it possible to monitor the expansions of the area of localities without the errors brought on by the changes in the method used for delineation. The YKR method also results in a more compact delineation of the localities than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is Harvat ja tiheät taajamat. The dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0). The latest YKR Densely and Sparsely built locality settlements dataset is available from Syke's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset does not include information on population and workplaces. However, the full dataset including all the information is available for internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwards at five-year intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Densely and Sparsely built locality settlements are produced by Syke to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). More information (in Finnish): https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus