From 1 - 10 / 21
  • Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.

  • Categories  

    Field biomass sidestreams GIS data describes the maximum harvestable sidestream potential based on current tillage. Sidestreams has been calculated by crop statistics, cultivation area, solid content and harvest index. Harvest index describes the part of the plant that is utilized as a crop. Rest of the plant is considered sidestream. In many cases the maximum sidestream cannot be necessarily utilized as whole, because of technical and economical constraints for harvest. Part of the sidestream is also wise to plough in to field to maintain its fertility. Field crop data is conducted from Luke's crop production statistics. The crop statistics in ELY centre level is divided into the Biomass Atlas grid weighting by the crop area of that certain plant. Crop area is from IACS-register, used to manage subsidies in agriculture. Farmers report their cultivation plans there every spring. Crop area and amount are from same year, usually previous year.

  • Tuotantoeläinten lannalla tarkoitetaan eläinten nestemäisen ja kiinteän ulosteen eli virtsan ja sonnan sekä kuivikkeiden ja/tai pesuvesien seosta. Lannan koostumukseen vaikuttaa eläimen saama ravinto, sillä lantaan erittyy suurin osa niistä aineista, joita eläin ei pysty käyttämään kasvuunsa ja elintoimintoihinsa. Lanta sisältää paljon ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, sekä orgaanista ainesta. Lannan ominaisuudet riippuvat käytetystä kuivikkeesta sekä lannan käsittelyn ja mahdollisen prosessoinnin ratkaisuista. Lantaa levitetään lannoitteena suoraan peltoon, mutta siitä on mahdollista tuottaa prosessoimalla myös esimerkiksi biokaasua ja uudenlaisia lannoitevalmisteita. Lannan levitystä peltoon säätelee EU:n nitraattidirektiivi (91/676/ ETY) ja sen pohjalta laadittu kansallinen lainsäädäntö (VnA 1250/2014, muut. 220/2015, 435/2015, 1261/2015). Lantapaikkatietoaineisto on muodostettu yhdistämällä Luken ja SYKEn Normilanta -järjestelmän [1, 2, 3] tuottamat eläinkohtaiset tiedot lannan määrästä ja ominaisuuksista eläinten määrätietoihin. Näin saadut kuntatason lannan määrä- ja ominaisuustiedot on viety 1 km ruutuaineistoksi levittämällä ne tasaisesti ruutuun kunnan alueella. Esitetyt eläinluokat ovat maitokarja, lihakarja, lihasiat, emakot ja porsaat, munituskanat, muu siipikarja, lampaat ja vuohet sekä hevoset ja ponit. Naudoille ja sioille esitetään lietelannat, kuivat lannat summattuna (sis. kuivalanta, kuivikelanta, kuivikepohjalanta) ja erilliskerätty virtsa. Muille eläinluokille esitetään kuivat lannat. Lantatieto esitetään sekä juuri eläinsuojasta kerätylle että varastoidulle lannalle, sillä niiden ominaisuudet eroavat mm. lannankäsittelyn aikana tapahtuvien hiilen ja typen hävikkien vuoksi. Lantatiedoista on valmiiksi vähennetty laiduntavien eläinten keskimääräinen laitumelle jäävä lanta. Lampaiden ja vuohien lanta on laskettu vuohien erityskertoimilla lampaiden ja vuohien lukumääriin perustuen. Lampaiden lantatietoja tarkennetaan, kun Normilanta -järjestelmän kehittäminen etenee. Hevosten lantamäärä perustuu Hippoksen hevosenomistajarekisterin perusteella muodostettuun arvioon hevosten kunnittaisista määristä (rekisteri kertoo hevosten omistajien osoitteet, mutta ei hevosten sijaintia). Muiden lantatietojen lähtötietona käytetyt eläinmäärät on saatu Eviran ylläpitämästä eläinrekisteristä ja summattu kuntatasolle. Lisätietoja: https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/ [1] Luostarinen, Sari; Grönroos, Juha; Hellstedt, Maarit; Nousiainen, Jouni; ja Munther, Joonas: SUOMEN NORMILANTA – laskentajärjestelmän kuvaus ja ensimmäiset tulokset. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2017. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/540239 [2] Luostarinen, Sari; Perttilä, Sini; Nousiainen, Jouni; Hellstedt, Maarit; Joki-Tokola, Erkki ja Grönroos, Juha 2017: Turkiseläinten lannan määrä ja ominaisuudet - Tilaseurannan ja lantalaskennan tulokset. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 46/2017. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/540236 [3] Luostarinen, Sari; Grönroos, Juha; Hellstedt, Maarit; Nousiainen, Jouni; Munther, Joonas. 2017. Finnish Normative Manure System: System documentation and first results. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 48/2017: 74 s. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/540238

  • Categories  

    Peltobiomassat mallintaa viljelyssä olevien kasvien potentiaalisen määrän tonneina neliökilometrin ruudulla. Peltobiomassat on johdettu Luken satotilastosta kertomalla Ely-keskustason satotaso (t/ha) vastaavan kasvin pinta-alatiedolla. Luku ei siten kuvaa todellista saatua satotasoa, vaan sitä, paljonko viljellyltä pinta-alalta voi odottaa saatavan satoa. Pinta-alatiedot perustuvat maataloustukien hallinnoinnissa käytettävään IACS-rekisteriin ja viljelijöiden sinne ilmoittamiin viljelysuunnitelmiin. Yksittäiset peltolohkot on yleistetty 1 km ruudulle ja tietoja ryhmitelty yleisempiin, yleensä satotilastoa vastaaviin luokkiin. Kaikilla kasveilla ja maankäyttömuodoilla ei ole suoraa yhteyttä pinta-alojen ja satotilaston välillä. Näin on usein erityisesti nurmien sekä erilaisten monimuotoisuutta lisäävien kohteiden osalta. Esimerkiksi säilörehu- kuivaheinä ja tuorerehunurmet on jaettu kyseiselle alalle satotilastosta painotetulla keskiarvolla. Viljojen ja palkokasvien kohdalla on ilmoitettu vain kuivana korjattu sato. Satotilasto ja lisätietoja: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0