Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

This dataset shows locations where underwater data was collected by NANNUT project during August-Sebtember 2010 and 2011 in Archipelago Sea, Kotka and Raseborg. Data was collected by diving. The dataset contains information on the occurrence of communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are based on the following species or groups: vascular plants, stoneworths, seagrass, bladderwrack, red algae, blue mussels/zebra mussels and mixtures of the above. Class "Other communities" does not include any of the above mentioned communities. They may harbour other communities (eg. filamentous algae or benthic fauna ) but lack or have small cover (< 10 %) of perennial vegetation. The pies show the distribution of communities on each dive transect.

KUVAUS Paikkatiedot tehdyistä luontokartoituksista, tekijöinä Metsäkeskus, konsultit tai kaupungin asiantuntijat. Sisältää metsälain mukaisia avainbiotooppeja, sekä lisäksi muita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin, että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Päivitetään kun uusia kartoituksia tehdään. Vuosiluvut löytyvät merkinnöistä. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja. Aineistosta olemassa myös julkinen versio, jossa osa kentistä piilotettu. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät PERUSTE (peruste) Metsälaki tai muu peruste, miksi alue on määritelty arvokkaaksi biotoopiksi. ELINYMPARISTO (elinymp) Metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö -luokituksen tai muun luokituksen mukaan. LAJISTO (lajisto) Alueelta havaittuja huomionarvoisia lajeja. Lajihavainnot kirjataan myös Lajihavainto-aineistoon. ARVIOIJA (arvioija) Selvityksen tekijän nimi. VUOSILUKU (vuosiluku) Kartoituksen tekovuosi. UHKATEKIJAT (uhkatekija) Mm. kaavoitus, metsänhakkuu tms. HOITOTMP (hoitotoimenpiteet) Hoitotoimenpiteet, esim. kuusien poisto (uhkaa lehtolajistoa) jos voidaan määritellä. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen DONNA ID-nro tai muu tiedon lähde (selvitys tai henkilö). MUUT_HUOMIOT (huomautus) Esimerkiksi alueen ulkopuoliset toimenpiteet.

KUVAUS Kaupungin alueella tiedossa olevat, huomionarvoisien eliölajien pesimiseen sopivat luonnonkolot, pöntöt ja risupesät. Kohteet jaettu kolmeen luokkaan: 1)Luonnonkolo, 2)Pönttö, 3)Risupesä. Pistekohteita. Pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Päivitetään kun uusia havaintoja tulee tietoon. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Pistemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä pesähavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät TYYPPI (tyyppi) Kohteen tyyppi voi saada kolme eri arvoa: luonnonkolo, pönttö tai risupesä. LAJI (laji) Lajinimi, jonka on havaittu pesivän kohteessa. NIMELLISLAJI (nim_laji) Lajinimi, jolle pesä/pönttö on tarkoitettu, mikäli tiedossa. HAVAINNON TEKIJÄ (hav_tekija) Havainnon tekijä. HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) pp.kk.vvvv. Mikäli samasta kohteesta tulee päivitystietoja, siirretään vanhan havainnon pvm Lisätiedot-kenttään. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. LISATIEDOT (lisatiedot) Muita lisätietoja, esim. aiemmat havainnot kohteelta. MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. puu kaatunut.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan kirjataan tähän havaitut muutokset. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa.

Aineisto sisältää siian kutualueet Saaristomerellä vuodelta 2003 pistetietona. Lisäksi erikseen on määritelty myös siian entiset kutualueet. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.

Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun puolivälissä, ja toukokuuhun 2011 mennessä siihen oli tallennettu noin 5,6 miljoonaa kasvihavaintoa. Ne ovat peräisin suomalaisten kasvimuseoiden kokoelmanäytteistä, julkaisemattomista maastomuistiinpanoista sekä kasvitieteellisistä ja muista maamme putkilokasvien levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista. Ensimmäinen versio kartastosta julkaistiin levykkeillä jaettuna digitaalisena kopiona vuonna 1993 ja toinen versio vuonna 1995. Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut vuoden 2021 kasviatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös WFS- ja WMS-rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa kasviatlakseen kootut havaintotiedot on yleistetty kasvien levinneisyyttä esittäviksi karttatasoiksi. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston 10 km * 10 km ruudut, joissa kyseistä kasvia on havaittu esiintyvän. Kasvien levinneisyyskartat jaetaan yhtenä aineistokokonaisuutena. Erillisiä kasvikohtaisia WMS-karttatasoja voidaan julkaista pyydettäessä. Aiempien vuosien levinneisyyskartat ovat saatavilla selainkäyttöisenä palveluna suoraan kasvimuseon Kastikka-tietokannasta. Tarkemmat tiedot: http://www.luomus.fi/kasviatlas/

Kartta kuvaa hauen lisääntymistodennäköisyyttä Tammisaaren saariston rannan läheisillä alueilla. Lisääntymistodennäköisyys on jaettu viiteen luokkaan jotka näkyvät kartalla eri värisinä, rantaviivaa myötäilevinä alueina. Kartta soveltuu antamaan yleiskuvan hauen ja särjen lisääntymisalueista ja niiden jakautumisesta Tammisaaren saaristossa. Kartta ei sovellu paikallisen tason tarkkoihin lisääntymisaluekartoituksiin. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Aineisto sisältää Saaristomeren suuret kutualueet. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien lajien populaatiokoosta sekä populaatiokoon kehityssuunnasta. Arviointi vuosilta 2008–2012 tehtiin vuonna 2013 ja vuosilta 2103-2018 vuonna 2019. Raportoiduista tiedoista voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajeista raportoidaan erikseen tiedot pesivästä, muuttavasta ja talvehtivasta populaatiosta. Aineisto sisältää kunkin lajin osalta keskeisimmät EU:n komissiolle raportoidut tiedot. Aineistossa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Muuttavista linnuista ei aineistossa ole tietoja. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lintujen levinneisyyttä. Linnut, lintudirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2019 Linnut, lintudirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2013 - Linnut levinneisyys, lintudirektiivin raportointi 2013 Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-12/art-12-reporting-2008-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit *** Reporting of Birds Directive Member states report the implementation of Birds Directive (Directive 2009/147/EC) to EU every six years. The report includes evaluation of population size and population size trends of the bird species. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.