Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää kokonaisuudessaan Avainbiotooppi -aineiston sekä Luontotyypit -aineistosta uhanalaiset luontotyypit eli ne, joiden uhanalaisuusluokitus on joko CR – Äärimmäisen uhanalaiset, EN – Erittäin uhanalaiset tai VU – Vaarantuneet. Lisätietoja aineistoista saa kunkin aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Aluemuotoinen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että avainbiotooppien taulukkotiedot sisältävät salassapidettävien lajien esiintymistietoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Katso kenttien kuvaukset erillisistä Avainbiotooppi- ja Luontotyypit -aineistoista.

NANNUT-hankkeessa tehty kuhan pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Itäisen Suomenlahden tutkimusalueelle. Pienpoikasten esiintymisdata kerättiin kesä-heinäkuussa 2010 käyttäen Olympia-gulf haavipyydyksiä. Mallinnusta varten poikaskartoitusten aikana mitattiin sameutta ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin R- ohjelmassa (versio 2.12.1) logistinen regressiomalli, jossa sameus (alkukesän maksimiarvo) selittää kuhan pienpoikasten esiintymistä. Mallin ennuste on tehty mitatuista sameuden arvoista interpoloidulle sameuspinnalle ArcGIS:ssä. Lisätiedot mallista RKTL:n työraportissa www.nannut.fi. Tämä aineisto sopii kuhan lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen todennäköisyyden) tarkasteluun Itäisellä Suomenlahdella. Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.

Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston mukaisista 10x10 km2 ruuduista koko Suomesta vuosina 2006–2010. Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kaksi lintuatlasta (ensimmäinen atlas 1974–79; Hyytiä ym. 1983 ja toinen atlas 1986–89; Väisänen ym. 1998). Lintuatlashanke perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat eräs maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa. Suomessa on lintututkijoiden lisäksi laaja, asiantunteva ja hyvin organisoitunut lintuharrastajakunta. 3. Lintuatlaksen tulosjulkaisu ja alkuperäiset aineistot ovat ladattavissa Lajitietokeskuksen sivuilta: https://laji.fi/about/5651 Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut 3. lintuatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa lintuatlaksen pesimävarmuusluokista saatu tieto on yhdistetty osoittamaan pesimälintulajien levinneisyyttä Suomessa. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston ruudut, joissa lajin kohdalla toteutuu pesimävarmuusluokat 2 – Mahdollinen pesintä, 3 – Todennäköinen pesintä tai 4 – Varma pesintä. Lisätietoa pesimävarmuusluokista: https://lintuatlas.fi/indeksit/

KUVAUS Aineisto sisältää tietoa Tampereen rakennetun ympäristön luontotyypeistä. Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat syntyneet joko ihmisen tarkoituksenmukaisen toiminnan tai välillisten vaikutusten seurauksena. Uudempien selvitysten luontotyyppiluokittelu ja mahdollinen ekologisen tilan arviointi perustuu ohjeeseen: Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi, Jalkanen J. ym, 2026 mukaisesti. Linkki: https://figbc.fi/julkaisut/rakennetun-ympariston-luontotyypit-ja-niiden-ekologisen-tilan-arviointi Aineistossa on myös vanhemmista selvityksistä saatua dataa, joissa ei ole käytetty ko. ohjetta tai on käytetty sen luonnosversiota. Luonnon luontotyypit, joille on tehty luokittelu Luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti, on esitetty karttapalvelussa erillisellä tasolla nimeltä Luontotyypit. KATTAVUUS Kattaa Tampereen kaupungin alueen niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia tietoja saadaan. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Avoin aineisto VASTUUTAHO Ympäristönsuojelu (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät rytytyyppi Kohteen luontotyyppi ”Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi” -ohjeen mukaan. Jos selvitys on tehty ennen ohjeistuksen julkaisemista, luokittelu saattaa puuttua ja tässä kentässä on merkintä ”X00”. kuvaus Kohteen yleispiirteinen kuvaus lajisto Kohteen oleellinen indikaattorilajisto ja yleistä lajistoa lisatiedot Mahdollinen selventävä kuvausteksti huomautus Kuvaus muista luontotyypillä huomionarvoisista asioista hall_luok Mahdollinen hallinnollinen luokitus (esim. LsL=luonnonsuojelulaji, ML=metsälaki, VL=vesilaki) vuosiluku Maastokäynnin vuosi tietolahde Selvityksen nimi, johon tiedot perustuvat. arvioija (ei julkinen) Arvioija ja yritys tarkkuus Selvityksen tarkkuustaso: 1 = asemakaavatasoinen, 2 = osayleisaavatasoinen, 3 = yleiskaavatasoinen, 4 = paikkatietotarkastelu / karkea maastoarvio vanhentunut Arvona joko true tai false(=tyhjä). Jos true, kohteesta on ajantasaisempaa tai tarkempaa tietoa olemassa. True-arvon saaneet eivät näy Oskari-karttapalvelun ajantasaisessa oletusnäkymässä. pinta_ala Kuvion pinta-ala ekol_tila Kuviolle määritetty ekologisen tilan arvo luonnonarvo_ha Kuvion luonnonarvohehtaarit laskettuna pinta-alasta ja ekologisesta tilasta

Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet jaetaan edelleen lähinnä ilmaston mereisyydestä ja mantereisuudesta johtuvien kasvillisuuserojen määräämiin lohkoihin. Aineisto pohjautuu YM:n muistiosta nro 3/1994 Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kuvaaminen digitoituun aineistoon, jota on muutettu uhanalaisuusarviointien tarpeisiin kuvaruutudigitointina eri tausta-aineistoja käyttäen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. Finland extends through the boreal coniferous forest zone. It is divided into sub-zones and blocks determined by vegetation differences due to the maritime and continental climate. The dataset is based on the Ministry of the Environment's Memorandum No. 3/1994. It has been modified for the needs of assessment of threatened habitat types in Finland. The material is used for background maps and overall analyzes. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

KUVAUS Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Tampereen alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet luokitellaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje (saatavilla pyydettäessä). Vuodesta 2025 alkaen on selvityksissä alettu käyttää luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnin sijaan tai rinnalla Boost-hankkeessa laadittua ekologisen tilan arvioinnin menetelmää ("Luontotyyppien ekologisen tilan arviointi", Jalkanen, J., Nieminen, E., Ahola, A.; 2025). Lisätietoa: https://boostbiodiversityoffsets.fi/tyokalut/ekologisen-kompensaation-laskentatyokalut/ Ekologisen tilan ja luonnonarvohehtaaritiedon esittämiseen on karttapalvelussa myös oma taso: Luontotyyppien ekologinen tila ja luonnonarvohehtaarit. Tämä taso sisältää vain punaisen kirjan mukaiset luonnon luontotyypit. Rakennetun ympäristön luontotyypeistä on oma tasonsa. KATTAVUUS Kattaa selvitetyt alueen Tampereen kaupungin alueelta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. Osa saraketiedoista rajattu vain kaupungin sisäiseen käyttöön. VASTUUTAHO Ympäristönsuojelu (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät lutu_koodi Luontotyypin koodi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti lututyyppi Luontotyypin nimi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti. kuvaus Kohteen yleispiirteinen kuvaus lajisto Kohteen oleellinen indikaattorilajisto ja yleistä lajistoa luonnontil Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1-4 (1 = Luonnontilainen, 2 = Vähän heikentynyt, 3 = Heikentynyt, 4 = Täysin muuttunut) edustavuus Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0-4 (0 = Ei luontotyyppi, 1 = Erinomainen, 2 = Hyvä, 3 = Kohtalainen, 4 = Heikko) lisatiedot Mahdollinen selventävä kuvausteksti luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta (esim. kuluminen, metsänkäsittely, ojitukset, roskaisuus ym.) huomautus Kuvaus muista luontotyypillä huomionarvoisista asioista (esim. motocrossrata) hall_luok Mahdollinen hallinnollinen luokitus (esim. LsL=luonnonsuojelulaji, ML=metsälaki, VL=vesilaki) vuosiluku Maastokäynnin vuosi tietolahde Selvityksen nimi, johon tiedot perustuvat. arvioija (ei julkinen) Arvioija tai havainnon tekijä ja yritys tarkkuus Selvityksen tarkkuustaso: 1 = asemakaavatasoinen, 2 = osayleisaavatasoinen, 3 = yleiskaavatasoinen, 4 = paikkatietotarkastelu / karkea maastoarvio vanhentunut Arvona joko true tai false(=tyhjä). Jos true, kohteesta on ajantasaisempaa tai tarkempaa tietoa olemassa. True-arvon saaneet eivät näy Oskarin ajantasaisessa oletusnäkymässä. uhanal2018 Luontotyypin uhanalaisuus vuoden 2018 arvioinnin mukaan. es_2018 Luontotyypin uhanalaisuus Etelä-Suomessa vuoden 2018 arvioinnin mukaan. boost_tyyppi Boost-hankkeessa tuotetun ekologisen tilan arviointiohjeen mukainen luontotyyppi. ekol_tila Kuvion ekologinen tila joko Boost-hankkeen ohjeen mukaan tai aiemmin käytössä olleesta luonnontilaisuus/edustavuus -arvioinnista muunnettu arvo. ekol_tila_lahtotieto Kertoo mistä ekol_tila-sarakkeen arvo on peräisin. Vaihtoehdot: - Arvioitu selvityksessä: kuviolle on tehty suoraan ekologisen tilan arviointi Boost-hankkeen ohjeen mukaisesti. - Muunnettu luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta: ekologisen tilan arvo on muunnettu luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta muuntotaulukon mukaisesti (Tampereen luontotyyppien BOOST-muunnos, Ramboll 2025). - Ei luontotyyppi: Kyseessä ei ole luontotyyppien punaisen kirjan mukainen luontotyyppi. pinta_ala Kuvion pinta-ala hehtaareina. luonnonarvo_ha Kuviolle laskettu luonnonarvohehtaariarvo. Luonnonarvohehtaarit saadaan kertomalla ekologinen tila kuvion pinta-alalla.

KUVAUS Aineisto kuvaa alueet, joilla Tampereen kaupunki on antanut luvan talkoilla itsenäisesti haitallisia vieraslajeja jättipalsamia ja espanjansiruetanaa. Eli et tarvitse näiden lajien torjuntaan erillistä lupaa kaupungilta, täytät vain linkin takana olevan talkooilmoituslomakkeen. Linkki talkooilmoituslomakkeeseen: https://kysely.tampere.fi/vieraslajitalkoot-2026. Myös muiden lajien torjuminen tällä alueella on mahdollista, mutta siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Lupaa haetaan samalla lomakkeella. Teknisistä syistä johtuen talkooalueessa voi olla yksityisiä tai rakenteilla olevia alueita. Älä mene näille alueille talkoilemaan. Älä myöskään talkoile paikoissa (esimerkiksi tiealueilla), joissa se ei ole turvallista, vaikka ne olisi merkitty karttaan. Rautatiealueelle, moottori- ja moottoriliikenneteille tai muille kaksiajorataisille teille meno on turvallisuussyistä kokonaan kielletty eli tällaisilta alueilta ei voi kerätä eikä torjua vieraslajeja. Lisää talkoo-ohjeita Tampereen kaupungin verkkosivuilla: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/vieraslajien-torjunta#asukkaiden-tekema-vieraslajitorjunta Voit ilmoittaa yhdellä kertaa koko kesän talkoot ja kaikki kesän vieraslajitalkoopaikkasi. Talkootoiminnan voit aloitta heti ilmoituksen tehtyäsi. Jos sinulla on talkoisiin liittyvää tietoa/kysyttävää, ota yhteyttä ympäristönsuojeluun. Lisätietoja: Lajintunnistukseen vinkkejä ja havaintojen ilmoitus: https://vieraslajit.fi Yhteystiedot: Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu, ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS Tampereen kaupungin alue PÄIVITYS Päivitetään muuttuneen maanomistus- ym. tilanteen mukaan noin kerran vuodessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojelu (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT fid Alueiden juokseva numerointi