FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

Alueita, joilla lumi viipyi muuta ympäristöä pidempään tunnistettiin Sentinel 2 -satelliittikuvilta käyttäen Google Earth Engine Sentinel 2 satelliittikuva-arkistoa vuosilta 2018-2021. Kuvia verrattiin vaiheittain kahden viikon välein eri alueilta. Pikseli on tulkittu lumenviipymäksi, jos vuosien 2018-2020 satelliittikuvissa pikselin keskiarvo ylittää tietyn raja-arvon Normalized Difference Snow Index:ssä (NDSI). Aineisto on 10x10 m rasteri. Lisätietoja Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportissa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Snowbeds is produced by combining of satellite-based remote sensing and field observations. The data is a 10 x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.

Kaukokartoituksen ja paikkatiedon avulla tulkittiin inventointiluokkia Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa olevilla valtion suojelualueilla ja suojelutarkoituksiin varatuilla Ylä-Lapin alueilla. Inventointiluokka kuvaa kuviolla esiintyvää luontoa yleispiirteisesti. Se kuvaa pohja- ja kenttäkerroksen vallitsevaa kasvillisuutta ja soilla vedenpinnan tasoa eli mätäs-, väli- ja rimpipintoja. Aineisto on 10x10 m rasteri. Luokitukset erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ylalappi_luokitus.xls. Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportti https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Inventory classes is produced by combining satellite-based remote sensing and field observations with GIS data. The data is a 10x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

KUVAUS Aineistossa on erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut kyseiselle lajille tai lajiryhmälle sopivaksi elinympäristöksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Tällä hetkellä aineistossa on rajauksia tummaverkkoperhosen ja muiden hyönteisten sekä viitasammakon elinympäristöistä. Lisäksi aineisto sisältää taimenen elinympäristörajauksia perustuen tietoihin mätirasiaistutuksista. HUOM! Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Tampere niiltä osin, kun on tehty luontoselvityksiä, joissa on tuotettu elinympäristötietoa. PÄIVITYS Päivitetään, kun uutta tietoa saadaan. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, JULKISUUS Rajattu kaupungin sisäiseen viranomaiskäyttöön, sisältää sensitiivistä lajitietoa. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät lajikoodi Lajin koodinumero eliölajikirjastossa. suomi Lajin suomenkielinen nimi. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. tiet_nimi Lajin tieteellinen nimi. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. onsalainen T = true tai F = false. Jos true, lajin esiintymistieto on sensitiivistä eli ei saa esittää esim. julkaisuissa tarkalla tasolla. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. elinym_sov Elinympäristön soveltuvuus, voi saada seuraavat vaihtoehdot: - Kulkuyhteys. Lajin todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä. - Soveltuva. Lajille soveltuva elinympäristö, mutta ei havaintoja lajin esiintymisestä. - Nykyinen. Todettu elinympäristö eli alueella havaintoja lajin esiintymisestä. - Heikentynyt. Heikentynyt elinympäristö. Ei havaintoja lajin esiintymisestä. vuosiluku Selvityksen vuosiluku. kuvaus Alueen kuvaus, mukaan lukien sen erityispiirteet. huomautus Muita havaintoja alueesta. arvioija Havainnon tekijän nimi ja yritys. tietolahde Selvityksen nimi. selvitys_id Raportin ID-numero vanhentunut True, jos kohteesta on tullut päivittynyttä tietoa uudella geometrialla, muuten false/tyhjä. tuhoutunut True, jos alue on tuhoutunut esim. rakentamisen seurauksena, muuten false/tyhjä.

KUVAUS Aineisto kertoo luontotyyppien ekologisesta tilasta niille lasketuista luonnonarvohehtaareista. AIneisto sisältää vain ne luontotyyppikuviot, joille on määritelty kyseiset arvot. Muuta luontotyyppitietoa varten on karttapalvelussa myös oma taso: Luontotyypit. Vuodesta 2025 alkaen selvityksissä on alettu käyttää Boost-hankkeessa laadittua ekologisen tilan arvioinnin menetelmää ("Luontotyyppien ekologisen tilan arviointi", Jalkanen, J., Nieminen, E., Ahola, A.; 2025).. Lisätietoa: https://boostbiodiversityoffsets.fi/tyokalut/ekologisen-kompensaation-laskentatyokalut/ Aiemmin kuvioille on tehty luonnontilaisuuden ja edustavuuden arviointi oheisen ohjeen mukaan: https://kartat.tampere.fi/luontotyypit/Tampere_luontotyyppien_edustavuuden_ja_luonnontilaisuuden_luokittelu.pdf Kuvion ekologisen tilan arvo voi olla joko suoraan Boost-hankkeen ohjeen mukaan selvityksessä arvioitu, tai muunnettu aiemmin käytetyn luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnin perusteella muunnostaulukkoa käyttäen (Tampereen luontotyyppien BOOST-muunnos, Ramboll 2025). KATTAVUUS Kattaa selvitetyt alueen Tampereen kaupungin alueelta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät id Kuvion tunniste, juokseva numerointi lutu_koodi Luontotyypin koodi noudattaen luokittelua julkaisussa: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 - Luontotyyppien punainen kirja lututyyppi Luontotyypin nimi Luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti uhanal2018 Luontotyypin uhanalaisuus vuoden 2018 arvioinnin mukaan. es_2018 Luontotyypin uhanalaisuus Etelä-Suomessa vuoden 2018 arvioinnin mukaan. boost_tyyppi Boost-hankkeessa tuotetun ekologisen tilan arviointiohjeen mukainen luontotyyppi. ekol_tila Kuvion ekologinen tila joko Boost-hankkeen ohjeen mukaan tai aiemmin käytössä olleesta luonnontilaisuus/edustavuus -arvionnista muunnettu arvo. ekol_tila_lahtotieto Kertoo mistä ekologisen tilan arvo on peräisin. Vaihtoehdot: - Arvioitu selvityksessä: kuviolle on tehty suoraan ekologisen tilan arviointi Boost-hankkeen ohjeen mukaisesti. - Muunnettu luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta: ekologisen tilan arvo on muunnettu luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta muuntotaulukon mukaisesti (Tampereen luontotyyppien BOOST-muunnos, Ramboll 2025). pinta_ala Kuvion pinta-ala hehtaareina. luonnonarvo_ha Kuviolle laskettu luonnonarvohehtaariarvo. Luonnonarvohehtaarit saadaan kertomalla ekologinen tila kuvion pinta-alalla.

This dataset shows locations where underwater data was collected by NANNUT project during August-Sebtember 2010 and 2011 in Archipelago Sea, Kotka and Raseborg. Data was collected by diving. The dataset contains information on the occurrence of communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are based on the following species or groups: vascular plants, stoneworths, seagrass, bladderwrack, red algae, blue mussels/zebra mussels and mixtures of the above. Class "Other communities" does not include any of the above mentioned communities. They may harbour other communities (eg. filamentous algae or benthic fauna ) but lack or have small cover (< 10 %) of perennial vegetation. The pies show the distribution of communities on each dive transect.

Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston mukaisista 10x10 km2 ruuduista koko Suomesta vuosina 2006–2010. Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kaksi lintuatlasta (ensimmäinen atlas 1974–79; Hyytiä ym. 1983 ja toinen atlas 1986–89; Väisänen ym. 1998). Lintuatlashanke perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat eräs maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa. Suomessa on lintututkijoiden lisäksi laaja, asiantunteva ja hyvin organisoitunut lintuharrastajakunta. 3. Lintuatlaksen tulosjulkaisu ja alkuperäiset aineistot ovat ladattavissa Lajitietokeskuksen sivuilta: https://laji.fi/about/5651 Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut 3. lintuatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa lintuatlaksen pesimävarmuusluokista saatu tieto on yhdistetty osoittamaan pesimälintulajien levinneisyyttä Suomessa. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston ruudut, joissa lajin kohdalla toteutuu pesimävarmuusluokat 2 – Mahdollinen pesintä, 3 – Todennäköinen pesintä tai 4 – Varma pesintä. Lisätietoa pesimävarmuusluokista: https://lintuatlas.fi/indeksit/

NANNUT-hankkeessa tehty kuhan pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Saaristomeren tutkimusalueelle. Pienpoikasten esiintymisdata kerättiin kesä-heinäkuussa käyttäen Olympia-gulf haavipyydyksiä. Mallinnusta varten poikaskartoitusten aikana mitattiin sameutta ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin R- ohjelmassa (versio 2.12.1) logistinen regressiomalli, jossa sameus (alkukesän maksimiarvo) selittää kuhan pienpoikasten esiintymistä. Mallin ennuste on tehty mitatuista sameuden arvoista interpoloidulle sameuspinnalle ArcGIS:ssä. Lisätiedot mallista RKTL:n työraportissa www.nannut.fi. Tämä aineisto sopii kuhan lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen todennäköisyyden) tarkasteluun Saaristomeren alueella (Airisto-Velkuan kalastusalueella). Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/