Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevat tiedetyt arvokkaat lintualueet, aineisto on muodostettu pääasiallisesti luontokohdekartoituksen yhteydessä, v. 2003 asiantuntijoiden arvion mukaan. Julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Lajihavainnot merkitään Lajihavainnot-tietokantaan, tämä tiedosto ei siis sisällä kaikkia huomioitavia lajihavaintoja. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin mistä selvityksiä on tehty. Ei ole säännöllistä päivitystä. Päivitetään mikäli uusia arvokkaita alueita määritellään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. POIKKILEIKKAUS tallennettu 2012 alkaen. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT ARVOKKUUS Arvoperusteena olevien, alueelta havaittujen lintulajien lajikoodit. MUUARVOPERUSTE Alueen muut merkittävät luontoarvot: esim. lintujärvi. ERITYISPIIRTEET Alueelta tehtyjä muita havaintoja. UHKATEKIJAT Alueen arvoa mahdollisesti uhkaavat muutokset. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. YHTEYSHLO Havainnon tekijä. TIETOLAHDE Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Muut selvitykset, merkitään selvityksen DONNA:n ID-nro. HAVAINTOPVM Merkitse muodossa pp.kk.vvvv HUOMAUTUS Mahdollisia lisätietoja. ARVOLUOKKA Kenttää ei täytetä. ESIINTYMAN_ARVO_MUUTTUNUT Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Alueita, joilla lumi viipyi muuta ympäristöä pidempään tunnistettiin Sentinel 2 -satelliittikuvilta käyttäen Google Earth Engine Sentinel 2 satelliittikuva-arkistoa vuosilta 2018-2021. Kuvia verrattiin vaiheittain kahden viikon välein eri alueilta. Pikseli on tulkittu lumenviipymäksi, jos vuosien 2018-2020 satelliittikuvissa pikselin keskiarvo ylittää tietyn raja-arvon Normalized Difference Snow Index:ssä (NDSI). Aineisto on 10x10 m rasteri. Lisätietoja Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportissa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Snowbeds is produced by combining of satellite-based remote sensing and field observations. The data is a 10 x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. Aineistosta on myös julkinen versio, josta on poistettu sensitiivisten lajien havainnot. Sensitiiviset lajit on määritelty Suomen Lajitietokeskuksen tekemien linjausten mukaisesti: https://laji.fi/about/709 Aineisto sisältää maastossa tehtyjä uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien havaintoja. Karttakohteet on merkitty alueina tai pistehavaintoina havaitsijan harkinnan mukaan. Tietoja saadaan kaupungin omista selvityksistä, kansalaisjärjestöiltä, harrastajilta ym. ELY-keskuksen havainnot on merkitty vuoteen 2019 asti, viimeisimmät on saatavilla Laji.fi -palvelun kautta. Tämä aineisto ei sisällä havaintoja lahokaviosammalen esiintymisestä, vaan ne esitetään erillisessä aineistossa nimeltä Lahokaviosammalhavainnot. KATTAVUUS Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä havaintoja on saatu. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. PÄIVITYS Päivitetään aina kun uusia havaintoja tulee tietoon. Jos jo merkitystä havainnosta saadaan päivitetty tieto, se merkitään vanhan pisteen tietoihin ja siirretään vanhempi tieto huomautus -kenttään (ei siis lisätä kokonaan uutta havaintopistettä). Kaikki selvityksistä saatavat huomionarvoiset ja tarkat lajihavainnot pyritään merkitsemään Arvokkaat lajihavainnot -aineistoon, vaikka ne merkittäisiin johonkin toiseenkin aineistoon. Esim. pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Arvokkaat lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Erikseen piste- ja aluemuotoiset aineistot SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Osittain salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja (Lajikoodistossa ONSALAINEN=T). Aineistosta olemassa myös julkinen versio, jossa salassa pidettävät lajitiedot sekä osa kentistä piilotettu. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät ID Havainnon tunnus, juokseva numerointi LAJIKOODI Yksilöllinen koodi jokaiselle lajille. Koodin avulla haetaan Eliölajikirjasto-aineistosta tietoja lajista. HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Viimeisimmän havainnon päivämäärä mahdollisimman tarkkaan. Tähän merkitään aina viimeisin päivämäärä. Aiemmat päivämäärät siirretään kohtaan ”HUOMAUTUS” muotoon (xx.xx.xxxx). HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) (ei julkinen) Havainnoitsijan nimi. ESIINTYMA P = pysyvä esiintymä. Laji esiintyy alueella jatkuvasti tai luontaisen muuttorytmin mukaan säännöllisesti S = satunnaishavainto. Havainto on tehty läpimuuttajasta tai harhautuneesta yksilöstä YKSILOMAARA (maara) Jos yksilömäärä ei ole tarkasti tiedossa, merkitään yksilömääräksi 0. Huomautus-kenttään voi merkitä lisätietoja yksilömäärästä. (Vanhoissa merkinnöissä saattaa olla eroja merkitsemistavassa.) HAVAINTOTAPA (hav_tapa) SN = suora näköhavainto SJ = suora jätöshavainto EJ = epäsuora jätöshavainto SP = suora pesähavainto EP = epäsuora pesähavainto SR = suora ruokailupaikka ER = epäsuora ruokailupaikka SK = suora kuulohavainto TODENNAKOISYYS (tod_nak) Esiintymän todennäköisyyttä arvioidaan sen mukaan, onko havaintoympäristö kyseiselle lajille sopiva elinympäristö. Pysyvän esiintymän todennäköisyys voi olla todennäköinen tai mahdollinen. 3 = todennäköinen havainto, 2 = mahdollinen 1 = epätodennäköinen 0 = mahdoton SIJAINTI Esiintymän sijainti on tarkka, kun havainnon koordinaatit ovat tiedossa tai jos kyseessä on selkeästi paikkaan sidottu kohde (kuten kasvit tai liito-oravan pesäkolo). Jos havainto ei ole kiinteästi sidottu paikkaan, havainnon sijainti määritetään todennäköiseksi. 2 = tarkka 1 = todennäköinen 0 = ei havaintoa VAIKUTUSALUE (vaik_alue) Lajihavainnon tarvitseman suojavyöhykkeen halkaisija, mikäli voidaan määrittää. TIETOLAHDE (ei julkinen) Selvityksen DONNA:n ID-nro. Kirjallisuusviite tai tiedon lähde (yhdistys, selvitys tai henkilö). HUOMAUTUS (ei julkinen) Lisätietoja, aiemmat havaintovuodet tms. MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa. SEURAAVAT TIEDOT HAETAAN ELIÖLAJIKIRJASTO -AINEISTOSTA: SUOMI Lajin suomalainen nimi/nimet. TIETEELINEN_NIMI (tiet_nimi) Lajin tieteellinen nimi/nimet. ONSALAINEN (ei julkinen) T = true tai F = false. Määritetty Lajitietokeskuksen sensitiivisyyslinjausten mukaan. F-arvot saavat havainnot julkaistaan aineiston julkisessa versiossa. LAJITYYPPI Lajin eliöryhmä (ylätaso) Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi -palvelun mukaisesti. UHANLAISUUS (uhanal) Lajin uhanalaisuus Suomessa Punaisen kirjan mukaisesti kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokittelua noudattaen: RE- Suomesta hävinneet CR – Äärimmäisen uhanalaiset EN – Erittäin uhanalaiset VU – Vaarantuneet NT – Silmälläpidettävät DD – Puutteellisesti tunnetut LC – Elinvoimaiset NA – Arviointiin soveltumattomat NE – Arvioimatta jätetyt UHANALAISUUS_VUOSI (uhanal_vuosi) Viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin vuosi, jolloin laji on ollut arvioinnissa mukana. STATUS Lajin hallinnollinen tai muuten erityinen asema: - Rauhoitettu -> Luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaan rauhoitettu eläin- tai kasvilaji. Rauhoitetun lajin tahallinen vahingoittaminen on kiellettyä -Erityisesti suojeltava -> Luonnonsuojelusetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. - EU:n luontodirektiivin II liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita. - EU:n luontodirektiivin IV liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. - EU:n lintudirektiivin I liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. - Kiireellisesti suojeltava -> Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi (SYKE 2020). - Alueellisesti uhanalainen laji -> Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. - Suomen kansainvälinen vastuulaji -> Vastuulajien luettelon on laatinut ympäristöministeriön uhanalaisten lajien seurantatyöryhmä vuonna 2001 - Pirkanmaan vastuulaji -> Selvityksessä Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit (SYKE 2021) mainitut lajit, joiden säilymisen kannalta pirkanmaalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. - Tampereelle tärkeä laji -> Muut Tampereelle tärkeät lajit, mm. kulttuuri-, historia- tms syistä. LINKKI Osoitteesta pääsee kyseisen lajin lajikortille Laji.fi -palveluun.

Tiivistelmä KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevia arvokkaita lepakkoalueita. Muodostettu useiden kartoitusten tuloksista, mm. kaavaselvitykset. Käytännössä useimmat lepakkohavainnot merkitään arvokkaaksi alueeksi. Muista lajiryhmistä poiketen havaintoja ei ole yleensä viety Lajihavainto-tietokantaan. Kaikki lepakkolajit ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja ne kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajilistaan (lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty). Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin missä selvityksiä on tehty. Päivitetään kun uusia havaintoja ja kartoituksia tehdään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä pesähavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät ALUE (alue) Alueen nimi. TUNNUS (tunnus) Ei täytetä. Siivosen raportissa käytettävät tunnukset ruutukartoituksen ruuduille. LUOKKA (luokka) HUOM: UUDET Lepakkotieteellisen yhdistyksen LUOKITUKSET 2011 alkaen: - Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka. Ehdottomasti säilytettävä (LsL), hävittämiselle tai heikentämiselle haettava lupa ELY-keskukselta. - Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Huomioitava maankäytössä. - Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. Vanha käytössä ollut luokitus noin vuoteen 2012 asti oli Yrjö Siivosen laatima (löytyy mm. Kantakaupungin lepakkoselvityksestä). LAJIT (lajit) Havaitut lepakkolajit. ERITYISPIIRTEET (erit_piirt) Erityisiä havaintoja paikasta tai lajeista. VUOSILUKU (vuosiluku) Havaintovuosi. UHKATEKIJAT (uhkatekija) Esiintymää mahdollisesti uhkaavat toimenpiteet. TIETOLAHDE (tietolahde) Raportti tai selvitys mistä tieto on peräisin. Selvityksen DONNAn ID-nro. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) Havainnon tekijä. KUVAUS (kuvaus) Lyhyt kuvaus kohteesta. LISATIEDOT (lisatiedot) Muita lisätietoja. ARVOPERUSTE (arvoperust) Esiintymän laadusta tarkempia mainintoja tai muu arvoperuste (hot spot, lisääntymiskolonia, ruokailualue tms). MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa.

KUVAUS Aineisto sisältää erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut liito-oravalle sopiviksi elinympäristöiksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat tehtyjen selvitysten alueilla. Aineiston tarkoitus on varmistaa, että maankäytössä ja –suunnittelussa otetaan huomioon liito-oravan kulkureittien ja elinympäristöjen sijainti. Maankäytön suunnittelussa on AINA asiantuntijan selvityksen tarve, kun kyseessä on liito-oravan elinympäristö. Tiedoston nimi on muutettu kuvaamaan paremmin sisältöä (Aineiston vanha nimi Liito-oravan elinympäristö). Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat olleet selvitysten alueilla. Päivitetään sitä mukaa, kun liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä havaitaan mm. kaavaselvitysten yhteydessä. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Ei julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät ELINYMPARISTON_SOVELTUVUUS (elinym_sov) Kaavaselvityksen kohteena olleiden alueiden biotoopit, jotka soveltuvat liito-oravan elinympäristöksi. Voi saada neljä erilaista arvoa: - LIITO-ORAVA BIO Liito-oravalle erittäin tyypillinen elinympäristö tai havainnoin todettu elinympäristö - HYVIN SOVELTUVA Liito-oravalle hyvin soveltuva elinympäristö - SOVELTUVA Liito-oravalle soveltuva elinympäristö - KULKUREITTI Liito-oravan todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä KULKUREITIN_LAATU (kr_laatu) Mahdollinen, todettu. ARVIOIJA (arvioija) Arvioijan nimi. VUOSILUKU (vuosiluku) Havaintovuosi. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. Selvitystarve on aina olemassa kun liito-oravan elinympäristö on maankäytön suunnittelualueella. MUUT_HUOMIOT (huomautus) Esim. kaavaselvityksen nimi, lisätietoja, mahd. merkinnät havainnoista tms. TIETOLAHDE (tietolahde) Viittaus esimerkiksi selvitykseen, josta tieto on peräisin.

Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. The mire vegetation zones dataset includes information on vegetation zones based on combinations of different mire types. The distribution of zones has been digitized from the mire vegetation maps of the Finnish map book (Suomen kartasto, book 141-143, Ruuhijärvi, R 1998: Suokasvillisuus). The mire zones are extended to outer sea areas based on the identification made by R. Ruuhijärvi on 2002. The Finnish national borders are based on the Digital Chart of the World (DCW) dataset with coastline corrections done by Syke. The dataset has been fitted to match the outer borders of the national waters (digitized in Syke). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.