Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Aineisto sisältää silakan kutualueet Saaristomerellä pistetietona. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Species Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun puolivälissä, ja toukokuuhun 2011 mennessä siihen oli tallennettu noin 5,6 miljoonaa kasvihavaintoa. Ne ovat peräisin suomalaisten kasvimuseoiden kokoelmanäytteistä, julkaisemattomista maastomuistiinpanoista sekä kasvitieteellisistä ja muista maamme putkilokasvien levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista. Ensimmäinen versio kartastosta julkaistiin levykkeillä jaettuna digitaalisena kopiona vuonna 1993 ja toinen versio vuonna 1995. Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut vuoden 2021 kasviatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös WFS- ja WMS-rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa kasviatlakseen kootut havaintotiedot on yleistetty kasvien levinneisyyttä esittäviksi karttatasoiksi. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston 10 km * 10 km ruudut, joissa kyseistä kasvia on havaittu esiintyvän. Kasvien levinneisyyskartat jaetaan yhtenä aineistokokonaisuutena. Erillisiä kasvikohtaisia WMS-karttatasoja voidaan julkaista pyydettäessä. Aiempien vuosien levinneisyyskartat ovat saatavilla selainkäyttöisenä palveluna suoraan kasvimuseon Kastikka-tietokannasta. Tarkemmat tiedot: http://www.luomus.fi/kasviatlas/

Aineisto sisältää Saaristomeren suuret kutualueet. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.

KUVAUS Aineisto kuvaa alueet, joilla Tampereen kaupunki on antanut luvan talkoilla itsenäisesti haitallisia vieraslajeja jättipalsamia ja espanjansiruetanaa. Eli et tarvitse näiden lajien torjuntaan erillistä lupaa kaupungilta, täytät vain linkin takana olevan talkooilmoituslomakkeen. Linkki talkooilmoituslomakkeeseen: https://kysely.tampere.fi/vieraslajitalkoot-2026. Myös muiden lajien torjuminen tällä alueella on mahdollista, mutta siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Lupaa haetaan samalla lomakkeella. Teknisistä syistä johtuen talkooalueessa voi olla yksityisiä tai rakenteilla olevia alueita. Älä mene näille alueille talkoilemaan. Älä myöskään talkoile paikoissa (esimerkiksi tiealueilla), joissa se ei ole turvallista, vaikka ne olisi merkitty karttaan. Rautatiealueelle, moottori- ja moottoriliikenneteille tai muille kaksiajorataisille teille meno on turvallisuussyistä kokonaan kielletty eli tällaisilta alueilta ei voi kerätä eikä torjua vieraslajeja. Lisää talkoo-ohjeita Tampereen kaupungin verkkosivuilla: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/vieraslajien-torjunta#asukkaiden-tekema-vieraslajitorjunta Voit ilmoittaa yhdellä kertaa koko kesän talkoot ja kaikki kesän vieraslajitalkoopaikkasi. Talkootoiminnan voit aloitta heti ilmoituksen tehtyäsi. Jos sinulla on talkoisiin liittyvää tietoa/kysyttävää, ota yhteyttä ympäristönsuojeluun. Lisätietoja: Lajintunnistukseen vinkkejä ja havaintojen ilmoitus: https://vieraslajit.fi Yhteystiedot: Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu, ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS Tampereen kaupungin alue PÄIVITYS Päivitetään muuttuneen maanomistus- ym. tilanteen mukaan noin kerran vuodessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojelu (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT fid Alueiden juokseva numerointi

KUVAUS Aineisto sisältää tietoa Tampereen rakennetun ympäristön luontotyypeistä. Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat syntyneet joko ihmisen tarkoituksenmukaisen toiminnan tai välillisten vaikutusten seurauksena. Uudempien selvitysten luontotyyppiluokittelu ja mahdollinen ekologisen tilan arviointi perustuu ohjeeseen: Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi, Jalkanen J. ym, 2026 mukaisesti. Linkki: https://figbc.fi/julkaisut/rakennetun-ympariston-luontotyypit-ja-niiden-ekologisen-tilan-arviointi Aineistossa on myös vanhemmista selvityksistä saatua dataa, joissa ei ole käytetty ko. ohjetta tai on käytetty sen luonnosversiota. Luonnon luontotyypit, joille on tehty luokittelu Luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti, on esitetty karttapalvelussa erillisellä tasolla nimeltä Luontotyypit. KATTAVUUS Kattaa Tampereen kaupungin alueen niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia tietoja saadaan. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Avoin aineisto VASTUUTAHO Ympäristönsuojelu (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät rytytyyppi Kohteen luontotyyppi ”Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi” -ohjeen mukaan. Jos selvitys on tehty ennen ohjeistuksen julkaisemista, luokittelu saattaa puuttua ja tässä kentässä on merkintä ”X00”. kuvaus Kohteen yleispiirteinen kuvaus lajisto Kohteen oleellinen indikaattorilajisto ja yleistä lajistoa lisatiedot Mahdollinen selventävä kuvausteksti huomautus Kuvaus muista luontotyypillä huomionarvoisista asioista hall_luok Mahdollinen hallinnollinen luokitus (esim. LsL=luonnonsuojelulaji, ML=metsälaki, VL=vesilaki) vuosiluku Maastokäynnin vuosi tietolahde Selvityksen nimi, johon tiedot perustuvat. arvioija (ei julkinen) Arvioija ja yritys tarkkuus Selvityksen tarkkuustaso: 1 = asemakaavatasoinen, 2 = osayleisaavatasoinen, 3 = yleiskaavatasoinen, 4 = paikkatietotarkastelu / karkea maastoarvio vanhentunut Arvona joko true tai false(=tyhjä). Jos true, kohteesta on ajantasaisempaa tai tarkempaa tietoa olemassa. True-arvon saaneet eivät näy Oskari-karttapalvelun ajantasaisessa oletusnäkymässä. pinta_ala Kuvion pinta-ala ekol_tila Kuviolle määritetty ekologisen tilan arvo luonnonarvo_ha Kuvion luonnonarvohehtaarit laskettuna pinta-alasta ja ekologisesta tilasta

NANNUT-hankkeessa tehty kuhan pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Itäisen Suomenlahden tutkimusalueelle. Pienpoikasten esiintymisdata kerättiin kesä-heinäkuussa 2010 käyttäen Olympia-gulf haavipyydyksiä. Mallinnusta varten poikaskartoitusten aikana mitattiin sameutta ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin R- ohjelmassa (versio 2.12.1) logistinen regressiomalli, jossa sameus (alkukesän maksimiarvo) selittää kuhan pienpoikasten esiintymistä. Mallin ennuste on tehty mitatuista sameuden arvoista interpoloidulle sameuspinnalle ArcGIS:ssä. Lisätiedot mallista RKTL:n työraportissa www.nannut.fi. Tämä aineisto sopii kuhan lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen todennäköisyyden) tarkasteluun Itäisellä Suomenlahdella. Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).