FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

Kaukokartoituksen ja paikkatiedon avulla tulkittiin inventointiluokkia Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa olevilla valtion suojelualueilla ja suojelutarkoituksiin varatuilla Ylä-Lapin alueilla. Inventointiluokka kuvaa kuviolla esiintyvää luontoa yleispiirteisesti. Se kuvaa pohja- ja kenttäkerroksen vallitsevaa kasvillisuutta ja soilla vedenpinnan tasoa eli mätäs-, väli- ja rimpipintoja. Aineisto on 10x10 m rasteri. Luokitukset erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ylalappi_luokitus.xls. Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportti https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Inventory classes is produced by combining satellite-based remote sensing and field observations with GIS data. The data is a 10x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

NANNUT-hankkeessa tehty kuhan pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Saaristomeren tutkimusalueelle. Pienpoikasten esiintymisdata kerättiin kesä-heinäkuussa käyttäen Olympia-gulf haavipyydyksiä. Mallinnusta varten poikaskartoitusten aikana mitattiin sameutta ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin R- ohjelmassa (versio 2.12.1) logistinen regressiomalli, jossa sameus (alkukesän maksimiarvo) selittää kuhan pienpoikasten esiintymistä. Mallin ennuste on tehty mitatuista sameuden arvoista interpoloidulle sameuspinnalle ArcGIS:ssä. Lisätiedot mallista RKTL:n työraportissa www.nannut.fi. Tämä aineisto sopii kuhan lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen todennäköisyyden) tarkasteluun Saaristomeren alueella (Airisto-Velkuan kalastusalueella). Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää Arvokkaista lajihavainnoista (pisteet ja alueet) alueellisesti uhanalaiset lajit sekä ne, joiden uhanlaisuusstatus on NT – Silmälläpidettävä. Lisätietoja saa Arvokkaat lajihavainnot -aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä havaintoja on saatu. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. PÄIVITYS Päivitetään aina kun uusia havaintoja tulee tietoon. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Erikseen piste- ja aluemuotoiset aineistot SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja (Lajikoodistossa ONSALAINEN=T). YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kenttien kuvaukset Arvokkaat lajihavainnot-aineiston mukaan: ID Havainnon tunnus, juokseva numerointi LAJIKOODI Yksilöllinen koodi jokaiselle lajille. Koodin avulla haetaan Eliölajikirjasto-aineistosta tietoja lajista. HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Viimeisimmän havainnon päivämäärä mahdollisimman tarkkaan. Tähän merkitään aina viimeisin päivämäärä. Aiemmat päivämäärät siirretään kohtaan ”HUOMAUTUS” muotoon (xx.xx.xxxx). HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) (ei julkinen) Havainnoitsijan nimi. ESIINTYMA P = pysyvä esiintymä. Laji esiintyy alueella jatkuvasti tai luontaisen muuttorytmin mukaan säännöllisesti S = satunnaishavainto. Havainto on tehty läpimuuttajasta tai harhautuneesta yksilöstä YKSILOMAARA (maara) Jos yksilömäärä ei ole tarkasti tiedossa, merkitään yksilömääräksi 0. Huomautus-kenttään voi merkitä lisätietoja yksilömäärästä. (Vanhoissa merkinnöissä saattaa olla eroja merkitsemistavassa.) HAVAINTOTAPA (hav_tapa) SN = suora näköhavainto SJ = suora jätöshavainto EJ = epäsuora jätöshavainto SP = suora pesähavainto EP = epäsuora pesähavainto SR = suora ruokailupaikka ER = epäsuora ruokailupaikka SK = suora kuulohavainto TODENNAKOISYYS (tod_nak) Esiintymän todennäköisyyttä arvioidaan sen mukaan, onko havaintoympäristö kyseiselle lajille sopiva elinympäristö. Pysyvän esiintymän todennäköisyys voi olla todennäköinen tai mahdollinen. 3 = todennäköinen havainto, 2 = mahdollinen 1 = epätodennäköinen 0 = mahdoton SIJAINTI Esiintymän sijainti on tarkka, kun havainnon koordinaatit ovat tiedossa tai jos kyseessä on selkeästi paikkaan sidottu kohde (kuten kasvit tai liito-oravan pesäkolo). Jos havainto ei ole kiinteästi sidottu paikkaan, havainnon sijainti määritetään todennäköiseksi. 2 = tarkka 1 = todennäköinen 0 = ei havaintoa VAIKUTUSALUE (vaik_alue) Lajihavainnon tarvitseman suojavyöhykkeen halkaisija, mikäli voidaan määrittää. TIETOLAHDE (ei julkinen) Selvityksen DONNA:n ID-nro. Kirjallisuusviite tai tiedon lähde (yhdistys, selvitys tai henkilö). HUOMAUTUS (ei julkinen) Lisätietoja, aiemmat havaintovuodet tms. MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa. SEURAAVAT TIEDOT HAETAAN ELIÖLAJIKIRJASTO -AINEISTOSTA: SUOMI Lajin suomalainen nimi/nimet. TIETEELINEN_NIMI (tiet_nimi) Lajin tieteellinen nimi/nimet. ONSALAINEN (ei julkinen) T = true tai F = false. Määritetty Lajitietokeskuksen sensitiivisyyslinjausten mukaan. F-arvot saavat havainnot julkaistaan aineiston julkisessa versiossa. LAJITYYPPI Lajin eliöryhmä (ylätaso) Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi -palvelun mukaisesti. UHANLAISUUS (uhanal) Lajin uhanalaisuus Suomessa Punaisen kirjan mukaisesti kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokittelua noudattaen: RE- Suomesta hävinneet CR – Äärimmäisen uhanalaiset EN – Erittäin uhanalaiset VU – Vaarantuneet NT – Silmälläpidettävät DD – Puutteellisesti tunnetut LC – Elinvoimaiset NA – Arviointiin soveltumattomat NE – Arvioimatta jätetyt UHANALAISUUS_VUOSI (uhanal_vuosi) Viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin vuosi, jolloin laji on ollut arvioinnissa mukana. STATUS Lajin hallinnollinen tai muuten erityinen asema: - Rauhoitettu -> Luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaan rauhoitettu eläin- tai kasvilaji. Rauhoitetun lajin tahallinen vahingoittaminen on kiellettyä -Erityisesti suojeltava -> Luonnonsuojelusetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. - EU:n luontodirektiivin II liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita. - EU:n luontodirektiivin IV liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. - EU:n lintudirektiivin I liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. - Kiireellisesti suojeltava -> Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi (SYKE 2020). - Alueellisesti uhanalainen laji -> Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. - Suomen kansainvälinen vastuulaji -> Vastuulajien luettelon on laatinut ympäristöministeriön uhanalaisten lajien seurantatyöryhmä vuonna 2001 - Pirkanmaan vastuulaji -> Selvityksessä Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit (SYKE 2021) mainitut lajit, joiden säilymisen kannalta pirkanmaalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. - Tampereelle tärkeä laji -> Muut Tampereelle tärkeät lajit, mm. kulttuuri-, historia- tms syistä. LINKKI Osoitteesta pääsee kyseisen lajin lajikortille Laji.fi -palveluun.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien lajien populaatiokoosta sekä populaatiokoon kehityssuunnasta. Arviointi vuosilta 2008–2012 tehtiin vuonna 2013 ja vuosilta 2103-2018 vuonna 2019. Raportoiduista tiedoista voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajeista raportoidaan erikseen tiedot pesivästä, muuttavasta ja talvehtivasta populaatiosta. Aineisto sisältää kunkin lajin osalta keskeisimmät EU:n komissiolle raportoidut tiedot. Aineistossa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Muuttavista linnuista ei aineistossa ole tietoja. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lintujen levinneisyyttä. Linnut, lintudirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2019 Linnut, lintudirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2013 - Linnut levinneisyys, lintudirektiivin raportointi 2013 Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-12/art-12-reporting-2008-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit *** Reporting of Birds Directive Member states report the implementation of Birds Directive (Directive 2009/147/EC) to EU every six years. The report includes evaluation of population size and population size trends of the bird species. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Espoon alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet pyritään luokittelemaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luontoarvojen sekä luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje: https://www.espoo.fi/fi/luonnonsuojelun-toimenpiteet-2021-2030#kriteerist-luontoarvojen-luokitteluun-espoossa-53065. Lisää tietoa Espoon luontopaikkatietojen sisällöstä: https://www.espoo.fi/fi/espoon-luontotietoaineistot#paikkatietojen-toimittaminen-luontoselvitysten-yhteydess-61377. KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä ja Espoon luontotietojärjestelmässä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK25 (EPSG:3879) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla Espoon WFS-rajapinnalta, https://kartat.espoo.fi/avoindata/#WFS. Tason nimi on GIS:Luontotyyppikuviot selvityksistä. Kentät vuosi = Vuosiluku, jolloin selvitys on tehty ja kuvio rajattu. havaitsija = Inventoinnin tekijän yrityksen virallinen nimi. nimi = Kohteen nimi. Kenttä täytetään, jos se on järkevää ja kohteella on nimi. paaryhma = Luontotyypin pääryhmä, joka on joku seuraavista: Lehdot [’0’], Kangasmetsät [’1’], Muu [’10’], Metsien erikoistyypit [’2’], Suot [’3’], Kalliometsät/kalliot [’4’], Itämeri [’5’], Rannikko [’6’], Sisävedet ja rannat [’7’], Perinnebiotoopit [’8’], Uusympäristö [’9’]. luontotyyppi = Kartoittajan ilmoittama luontotyypin nimi. uhanalaisuusluokka = Uhanalaisen luontotyypin uhanalaisuusluokka. Jos kohteen luontotyypin uhanalaisuutta ei ole arvioitu, sarakkeeseen valitaan ”Arviomatta jätetyt (NE)”. Viimeisin uhanalaisarvio ja Etelä-Suomen uhanalaisuusluokat. Lisätietoa: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/. edustavuus = Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1–5: Erinomainen (1), Hyvä (2), Kohtalainen (3), Heikko (4), Muu (5). kuvaus = Sanallinen kuvaus kohteesta ja sen piirteistä. lisatieto = Lisätietoa kohteesta. Muut kuvion luontotyypit, jos kuvio on muodostettu useammasta luontotyypistä, jotka rakenteellisesti muodostavat yhtenäisen kuvion ja jonka vallitseva luontotyyppi on merkitty luontotyyppi-sarakkeeseen. ominaislajit = Kyseistä luontotyyppikuviota indikoivat kenttäkerroksen ominaislajit. uhanalaiset_lajit = Havaitut tai aiemmin tiedossa olleet havainnot huomionarvoisista lajeista. lahopuusto = Kartoittajan arvio kuvion lahopuustoisuudesta. Arvioidaan metsäisten luontotyyppien osalta asteikolla: Runsaasti - Kohtalaisesti - Vähän - Ei lahopuuta. lumo_luokka = Kohteen luokittelu Espoon luontoarvojen kriteeristön perusteella, mikäli se on kohteen kannalta asianmukaista ja toimivaa. Jos kohdetta ei voida luokitella Lumo-luokkiin 1–4, laitetaan arvoksi 0. Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0–4: 0 (Ei voida / Ei lumo-luokitella), 1 (Ehdoton), 2 (Tiukka), 3 (Huomioitava), 4 (Joustava). pinta_ala = Kuvion pinta-ala hehtaareissa. viite = Luontoselvityksen nimi, jossa kuvio on kartoitettu ja rajattu. selvitys_id = Luontoselvityksen tunniste Espoon luontotietojärjestelmässä.

Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.