Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10 000. Kartta kattaa koko kaupungin alueen. Kartassa kuvataan katuverkosto, nimistö, osoitteet sekä yleisellä tasolla maankäyttöä ja osaa rakennuksista. Jatkuva päivitys

Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Väyläviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Väylävirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä Väyläviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.

Lappeenrannan ajantasa-asemakaava on yhdistelmä hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti vektorimuodossa.

Ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään Vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Huittisten kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Vektoriaineisto ei toistaiseksi kata koko asemakaavoitettua aluetta. Muulta alueelta on saatavissa rasteriaineistoa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on tuotettu ilmakuvauksista, keilauksista ja maastomittauksista. Kantakartta-aineistoa on asemakaavoitetulta alueelta ja sen ympäristöstä. Rakennusten ja kiinteistöjen osalta ylläpito on jatkuvaa, muiden kohteiden osalta satunnaista. Aineistoa ylläpidetään vektorimuotoisena Tekla GIS -järjestelmässä. Koordinaattijärjestelmä on ETRS GK25 ja korkeusjärjestelmä on N2000.

Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisuista: Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 17. Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Pyhäjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto soveltuu linnuston tarkasteluun Pyhäjärven ja Köyliönjärven alueella. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta).

Pohjavesialueilla sijaitsevien maa-ainesten ottoalueiden nykytilan ja kunnostustarpeen kartoitushankkeen digitoidut kuopat. Aineistoon on yhdistetty Porin seutukunnan kuopparajaukset, jossa osin poikkeavat luokitukset. Luokituksina käytetty jälkihoitoluokittelua, mikä kuvaa pääasiassa kuopan maisemaa ja kunnostustarveluokittelu, joka kuvaa kuopan alueen toimintojen aiheuttamaa riskiä pohjavedelle. Aineisto on tuotettu Sokka-hankkeessa Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä ja hankkeen raportti on saatavilla ELY-keskuksen internet-sivuilta. Jälkihoitoluokat: luokka 1 jälkihoidettu, luokka 2 pääosin jälkihoidettu, 3 osin jälkihoidettu, 4 jälkihoitamaton, 5 otto käynnissä. Kunnostustarveluokittelu: luokka 0 erittäin suuri, 1 suuri, kiireellinen, 2 kohtalainen, 3 vähäinen, 4 maa-ainesluvan mukaisesti.