Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Väyläviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Väylävirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä Väyläviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.

Karttataso kuvaa Itämeren ekosysteemin tilaa kokonaisvaltaisesti perustuen HELCOM HOLAS luokittelutyökaluun. Kokonaisvaltainen luokitus perustuu kolmeen temaattiseen arviointiin: Biodiversiteetti tilan arviointityökalu (BEAT), kemikaalitilan arviointityökalu (CHASE) ja rehevöitymistilan luokittelutyökalu (HEAT). Interpoloitu kartta on tuotettu kolmessa vaiheessa: 1) Rannikkoalueen arviointiyksiöt ovat interpoloitu 2) Avomerialueet ovat interpoloitu ja 3) Rannikko- ja avomerialueet ovat yhdistetty käyttäen pehmennys (smooth) funktiota. Tarkempaa tietoa arvioinnin tuottamisesta saa julkaisusta:http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep122.pdf Data on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

Kontiolahden kunnan ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään rasterimuodossa. Ajantasa-asemakaava on vielä osittain puutteelinen. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Kokemäenjoen lintutornit, joissa tietona kohteen sijainnin lisäksi kohteen nimi ja kuvaus sen tyypistä. Lisätietona ominaisuustiedoissa kerrotaan onko kyseessä lintutorni vai -lava sekä onko kohde esteetön tai katettu. Aineisto soveltuu lintutornien sijainnin tarkasteluun Kokemäenjoen alueella.

Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisusta Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Pyhäjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta).

Aineisto sisältää tiedot Ruissalon maanpeitteestä vuosina 1945, 1962, 1973, 1989 ja 2002. Maanpeite on tulkittu ilmakuvista ja luokiteltu 7-8 luokkaan (ruovikko, niitty, metsäinen niitty, hoidettu nurmi, pelto, metsä, rakennettu ympärist ja muu). Alkuperäisessä aineistossa sekä rasteritiedostot että ESRI:n shapefilet. Aineiston on tuottanut Laura-Leena Mäkinen Turun yliopiston maantieteen laitoksen opinnäytetyötään varten. Lisätietoja Pro Gradusta: Mäkinen, L. (2006). Niittyjen ja niiden reuna-alueiden muutos maisematutkimuksen näkökulmasta, esimerkkinä Ruissalon saari vuosina 1690-2005.

Valkeakosken ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektori- ja rasterimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on saatavissa WMS-palveluna.

Tiedot Oulun kaupungin määrittämistä kiinteistöjen, rakennusten ja asemakaavayksiköiden osoitteista sekä osoitepisteiden koordinaateista. Osoitteet kuvataan osoitekartalla ja kaupungin internet -karttapalvelussa.

Huittisten kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Vektoriaineisto ei toistaiseksi kata koko asemakaavoitettua aluetta. Muulta alueelta on saatavissa rasteriaineistoa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.