Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Väyläviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Väylävirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä Väyläviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.

Valkeakosken ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektori- ja rasterimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on saatavissa WMS-palveluna.

Karttataso kuvaa Itämeren ympäristöpaineiden aiheuttamia vaikutuksia indeksinä (HELCOM BSII). Kartta perustuu 52 eri karttaan ihmistoiminnan tuottamasta ympäristöpaineesta. Aktiviteettien luokittelu perustuu EU:n meristrategiadirektiivin Liitteen 3, Taulukon 2 mukaiseen jakoon. Eri ympäistöpaineiden aiheuttamien vaikutusten voimakkuus meriympäristön 14 eri komponenttiin (valoisa ja valoton vesikerros, hiekka-, muta- ja kovat pohjat, meriajokasniityt, simpukkayhteisöt, turskan lisääntymis- ja poikastuotantoalueet, merilintujen talvehtimisalueet, hylkeiden ja pyöriäisten levinneisyysalueet) luokiteltiin asiantuntija-arvioiden perusteella. Lisätietoa aineistosta ja menetelmästä löytyy: http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep125.pdf Karttadata on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html

Rauman kaupungin ajantasa-asemakaava on pohjakartalle piirretty koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Asemakaavat ovat maankäyttöä ohjaavia suunnitelmia ja niiden kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä osoitetaan yksityiskohtaisesti alueiden käyttötarkoitus. Päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Saatavissa WMS-palveluna.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15 000. Opaskartta kattaa koko Lappeenrannan kaupungin alueen sekä lisäksi osia naapurikuntien alueista. Aineisto sisältää mm. seuraavia kohteita: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkisia rakennuksia, asuinalueet, teollisuusalueet, puisto-, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan- ja valtakunnanrajat. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti.

Ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään Vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Taipalsaaren kunnan yleiskaavat ovat yleispiirteisiä suunnitelmia, joihin sisältyy myös kunnan osayleiskaavat ja osayleiskaavaindeksi. Yleiskaavassa varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Yleiskaavoituksella myös ohjataan asemakaavoitusta taajama-alueilla. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöratkaisut ja osoitetaan aluevaraukset mm. tuleville asuntoalueille, palveluille, yritystoiminnalle, liikenteelle sekä maankäyttöä rajoittavat varaukset, kuten virkistys- ja suojelu- sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Savitaipaleen kunnan yleiskaavat ovat yleispiirteisiä suunnitelmia, joihin sisältyy myös kunnan osayleiskaavat ja osayleiskaavaindeksi. Yleiskaavassa varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Yleiskaavoituksella myös ohjataan asemakaavoitusta taajama-alueilla. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöratkaisut ja osoitetaan aluevaraukset mm. tuleville asuntoalueille, palveluille, yritystoiminnalle, liikenteelle sekä maankäyttöä rajoittavat varaukset, kuten virkistys- ja suojelu- sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Aineisto sisältää tiedot Ruissalon maanpeitteestä vuosina 1945, 1962, 1973, 1989 ja 2002. Maanpeite on tulkittu ilmakuvista ja luokiteltu 7-8 luokkaan (ruovikko, niitty, metsäinen niitty, hoidettu nurmi, pelto, metsä, rakennettu ympärist ja muu). Alkuperäisessä aineistossa sekä rasteritiedostot että ESRI:n shapefilet. Aineiston on tuottanut Laura-Leena Mäkinen Turun yliopiston maantieteen laitoksen opinnäytetyötään varten. Lisätietoja Pro Gradusta: Mäkinen, L. (2006). Niittyjen ja niiden reuna-alueiden muutos maisematutkimuksen näkökulmasta, esimerkkinä Ruissalon saari vuosina 1690-2005.

Rakennusinventoinnissa kerätään perustiedot alueen rakennetusta ympäristöstä. Inventointitiedot pyritään keräämään kattavasti ainakin kaikkien ennen 1940-lukua rakennettujen rakennusten osalta. Inventoinnissa tarkastellaan rakennusten ulkoasua, antikvaarista säilyneisyyttä edustavuutta sekä selvitetään kohteen/alueen asutushistoria. Kaikista inventoiduista kylistä ja muista selkeistä aluekokonaisuuksista kuten torppa- tai teollisuusalueista tehdään alueinventoinnit. Sekä kohde- että alueinventoinnit sisältävät yhteenvedon ominaispiirteistä ja kulttuurihistoriallisesta arvosta. Nämä yhteenvedot on viety paikkatietoon ja Lounaistietoon. Kokonaisuudessaan inventointitiedot säilytetään Varsinais-Suomen maakuntamuseossa. Tavoitteena on tuottaa kattava aineisto koko Varsinais-Suomen alueelta. Aineisto on tuotettu Varsinais-Suomen maakuntamuseossa yhteistyössä kuntien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa.