Kuntakohtaiset vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulokset on tuotettu Lounaispaikassa. Ominaisuustietojen luvut ovat prosentteja kaikista annetuista äänistä. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Vaarallisia aineita voi joutua maantiekuljetusten yhteydessä ympäristöön esimerkiksi säiliöauton ulosajossa. Myös rautateillä säiliövaunun suistuminen raiteelta on mahdollista. Tällöin aineiden kulkeutuminen onnettomuuspaikan läheisyydessä riippuu merkittävästi ympäristön ominaisuuksista, kuten maaperän läpäisykyvystä, pohjaveden syvyystasosta maanpintaan nähden, maanpinnan viettosuunnista ja jyrkkyydestä sekä pintavesiuomien ja vesistöjen läheisyydestä. Liikennealueiden riskiluokituksessa kartoitetaan näitä maaston ominaisuuksia liikenneväylien välittömässä läheisyydessä. Riskiluokitus koostuu neljästä pääluokasta, joilla kullakin on edelleen kolme alaluokkaa. Alla on lyhyt kuvaus kunkin luokan edustamista olosuhteista ja likaantumisriskien kohdistumisesta ympäristössä. Käytetyt maaperäluokat A, B ja C määräytyvät alueen maalajin ja topografian mukaan. Riskiluokkaan A kuuluvat sora- ja hiekka-alueet, joiden ominaisuuksia ovat hyvä läpäisevyys ja heikko nesteiden pidättyvyys. Harjujen ja reunamuodostumien karkeat osat kuuluvat tähän luokkaan. Pohjaveden likaantumisriski on erityisesti AI-luokassa suuri. AIII-luokka edustaa pohjavesimuodostumien yhteysalueita, joilta voi tapahtua joko pohja- tai pintaveden virtausta pohjavesimuodostumaan. Esimerkiksi pohjavesialueisiin rajoittuvat kalliomäet voidaan luokitella AIII-luokkaan kuuluviksi. Raekooltaan hienohiekkaiset maat kuuluvat B-luokkaan. Tässä luokassa läpäisevyys on kohtalainen, ja maalajit pystyvät jonkin verran pidättämään nesteitä. Esimerkkialueita ovat pohjavesialueiden reuna-alueet ja hiekkaiset moreenit. Likaantumisriski kohdistuu pohjaveteen kuten A-luokassakin. A- ja B-alueilla I- ja II-luokan erottaa toisistaan pohjaveden pinnankorkeus. Jos pohjavesi on alle kuuden metrin syvyydellä maanpinnasta, alue kuuluu AI-luokkaan. Alueet, joilla pohjavesi on syvemmällä kuin kuusi metriä, kuuluvat AII-luokkaan. Tämä kuuteen metriin perustuva jako johtuu pohjaveden likaantumisen rajoittamiseksi käytettävän torjuntakaluston laadusta (matala- tai syvätekniikka). BIII-alueet ovat viettomaita, joten niihin kuuluu moreenialueiden lisäksi kalliomaita. BIII-alueilla maahan valuva neste kulkeutuu todennäköisesti vieton suuntaan ja likaantumisriski voi tällöin kohdistua esimerkiksi viettosuunnassa virtaavaan avovesiuomaan, pintavesistöön tai vedenottamoon. C-luokka on heikosti läpäisevien ja tiiviiden maiden luokka. Tähän kuuluvat myös turvemaat sekä keinotekoiset pohjat. CI-luokkaan kuuluvat yleensä pohjavesialueiden läheiset savimaat, joiden alla voi olla vettä johtavia kerroksia. CII-luokka on yleinen erityisesti taajama- ja moottoritiealueilla, sillä se sisältää keinotekoiset pohjat (liittymät, autoliikennealueet) ja loivasti viettävät tai tasaiset savi-, siltti- ja hienorakeiset moreenimaat. C-luokka edustaa ympäristön likaantumisen kannalta verrattain vähäriskisiä alueita; suurin riskitekijä on pohjaveden mahdollinen likaantuminen CI-alueilla. W-luokka poikkeaa muista pääluokista. Siihen kuuluvilla alueilla likaantumisriski kohdistuu pääasiassa pintavesiin. W-luokassa ympäristölle haitallisten aineiden kulkeutuminen voi olla hyvinkin nopeaa; haitta-aineet voivat joutua joko suoraan vesistöön tai päätyä sinne avouomassa virtaavan veden mukana. WII-luokka edustaa ”paljastunutta” pohjavettä, sillä tähän luokkaan kuuluvat erityisesti harjujen laskuojattomat pohjavesilammet. Riskiluokituksessa pyritään antamaan kullekin tieosuudelle vain yksi riskiluokka. Joissain tapauksissa on kuitenkin perusteltua esittää samalla tieosuudella kaksi rinnakkaista luokkaa. Esimerkkitapauksia ovat mm. pohjavesialueet, joilla esiintyy avouomassa virtaavaa vettä. Olosuhteista riippuen likaantumisriski voi kohdistua joko pohjaveteen, pintaveteen tai molempiin. Jos maaperän läpäisykyky on esimerkiksi roudan tai hyvin suuren nestemäärän johdosta pienentynyt, pintaveden likaantuminen voi olla merkittävämpi riskitekijä kuin pohjaveden likaantuminen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Vaarallisten aineiden kuljetusreittien suunnittelu ja toiminnan suunnittelu tilanteissa, joissa vaarallisia aineita on joutunut ympäristöön Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LiikennealueRiskiluokitus.pdf

Satakunnan maakuntakaavassa (KHO 13.3.2013) osoitetut arvokkaat kallioalueet inventoitiin vuonna 2012. Aineisto sisältää aluerajaukset ja kuvauksen kaikista maakuntakaavassa ge2-merkinnällä osoitetuista kallioalueista. Aineisto soveltuu maankäytön suunnitteluun.

Varsinais-Suomen ELY:ssä ja Turun yliopiston Maantieteen laitoksella SYKE:lle tuotettu aineisto, joka perustuu saliniteetin ja sähkönjohtavuuden seurantahavaintoihin. Aineisto sopii aluevesien suolaisuuden toteamiseen.

Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1-3 voimassa olevat elementit. Keski-Pohjanmaan liitto/Ramboll Finland Oy.

Karttataso kuvaa Itämeren laivaliikennettä perustuen AIS (Automatic Identification System) järjestelmään. Kartassa esitetty laivaliikenne on kuukausittainen keskiarvo laskettuna vuodelle 2011. Pistemäinen AIS-tiheysaineisto on muutettu 2500x2500 m resoluution rasteriaineistoksi. Data on ladattavissa rasterimuodossa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen Arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien inventointi (TUURA) -yhteishankkeen loppuraporttiin (Mäkinen ym. 2011). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen tuuli- ja rantakerrostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto ennen muuta maa-aineslain (MAL 555/1981) edellyttämän lupaharkinnan ja muun maankäytön suunnittelun tarpeita varten. Tuuli- ja rantakerrostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on suoritettu Ahvenanmaata ja rannikon tietöntä saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastossa suoritetun arvotuksen perusteella katsottiin 417 muodostuman olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) muodostumia 20 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 129 kpl ja valtakunnallisesti merkittäviä (arvoluokka 4) 223 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien kokonaispinta-ala on 69 942 hehtaaria. Arvotettuja kohteita on kautta koko maan, mutta ne keskittyvät selvästi Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosaan, Lounais-Lappiin ja rannikolle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi myös mm. ympäristönsuojelussa sekä opetustoiminnassa. Tulokset luovat pohjaa myös geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä tutkimuksella ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat -julkaisu on painettu Suomen ympäristö -sarjassa. Tutkimusaineiston laajuudesta johtuen yksittäisten muodostumien kohdekuvaukset ja karttatulosteet esitetään loppuraportin liitteenä olevalla DVD-levyllä. Viite: Mäkinen, K., Teeriaho, J. Rönty, H., Rauhaniemi, T. ja Sahala, S. 2011. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011. 185 s. + DVD-liite. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Aineisto sisältää tiedon kuntavaalien 2012 suurimmista puolueista ja äänestysaktiivisuudesta äänestysalueittain Varsinais-Suomessa. Aineisto on kerätty osin kuntien valmiista paikkatietoaineistoista, mutta suuri osa on myös kuvaruutudigitoitu paperikartoista ja päätelty kuntien päätösasiakirjoista. Aineiston tarkkuus vaihtelee, se soveltuu yleissilmäyskartaksi maakunnallisia äänestysalueita koskien. HUOM! Ei voi käyttää raja-aineistona muissa yhteyksissä.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000. Opaskartat kattavat Oriveden kaupungin alueen: taajamasta on tarkempi karttatuote. Sisältää tiet (nimet ja osoitenumeroita), vesistöt, rakennetut alueet ja julkiset palvelut. Päivitetään harvoin.

GTKWFS on WFS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Fennoskandian kilven metallogeeninen kartta (Fennoskandian_kilven_metallogeeninen_kartta), Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus (Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus), Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus (Suuralueellinen_purovesigeokemiallinen_kartoitus), Kallioperän ikämääritykset (Kallioperan_ikämaaritykset), Maaperäkartta 1:200 000 (DigiMP200_maapera), Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus (Suuralueellinen_purosedimenttigeokemiallinen_kartoitus), Kallioperän syväkairaukset (Kallioperan_syvakairaukset), Fennoskandian malmiesiintymät (Fennoskandian_malmiesiintymat), Pintageologia 1:1 000 000 (Pintageologia_1_1_000_000), Suomen maaperäkartta 1 1 000 000 (Suomen_maaperakartta_1_1_000_000), Kallioperän paljastuma- ja lohkarehavainnot (Kallioperan_paljastuma-_ja_lohkarehavainnot), Litogeokemiallinen kartoitus (Litogeokemiallinen_kartoitus), Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000 (Suomen_kallioperakartta_1_1_000_000), Inventoidut turvealueet(Inventoidut_turvealueet), Maaperäkartta 1:20 000 / 1:50 000 (Maaperakartta_1_20_000___1_50_000), Kallioperäkartta 1:200 000 (DigiKP200_kalliopera). Palvelun kautta ovat saatavilla seuraavat tuotteet: 1. Kartta-aineistot: DigiMP200 maaperä (maaperäkartta 1:200 000), maaperäkartta 1:20 000 / 1:50 000, Suomen maaperäkartta 1:1 000 000, Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000, DigiKP200 kallioperä (Kallioperäkartta 1:200 000), Pintageologia 1:100 000 ja Fennoskandian kilven metallogeeninen kartta, 2. Temaattiset tietokannat: kallioperän ikämääritykset, litogeokemiallinen kartoitus, Fennoskandian malmiesiintymät sekä suuralueelliset purovesi-, purosedimentti- ja moreenikartoitukset 3. Indeksit: kallioperän syväkairaukset, kallioperän paljastuma- ja lohkarehavainnot ja inventoidut turvealueet. Palvelun käyttö ON maksutonta EIKÄ VAADI autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.