Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka esitysmittakaava on 1:10000 - 1:20000. Lieksan opaskartta kattaa keskustaajaman sekä Pankakosken alueen. Opaskartassa kuvataan keskustaajama-alueelta katuverkosto ja osoitenumerot, rautatieyhteydet, julkiset rakennukset sekä maankäyttöä (pientalo- ja teollisuusalueet, metsä- ja peltoalueet, vesistöt) sekä kaupunginosien nimet. Opaskartta on temaattinen esitys maankäytöstä, esimerkiksi karttaväylät on kuvattu todellisuutta leveämpinä. Aineisto on tuotettu ESRI shp-formaatissa. Lieksan kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK30) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään 1-4 vuoden välein.

Aineisto sisältää tiedon kuntavaalien 2012 suurimmista puolueista ja äänestysaktiivisuudesta äänestysalueittain Varsinais-Suomessa. Aineisto on kerätty osin kuntien valmiista paikkatietoaineistoista, mutta suuri osa on myös kuvaruutudigitoitu paperikartoista ja päätelty kuntien päätösasiakirjoista. Aineiston tarkkuus vaihtelee, se soveltuu yleissilmäyskartaksi maakunnallisia äänestysalueita koskien. HUOM! Ei voi käyttää raja-aineistona muissa yhteyksissä.

Kuntakohtaiset vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulokset on tuotettu Lounaispaikassa. Ominaisuustietojen luvut ovat prosentteja kaikista annetuista äänistä. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Vaarallisia aineita voi joutua maantiekuljetusten yhteydessä ympäristöön esimerkiksi säiliöauton ulosajossa. Myös rautateillä säiliövaunun suistuminen raiteelta on mahdollista. Tällöin aineiden kulkeutuminen onnettomuuspaikan läheisyydessä riippuu merkittävästi ympäristön ominaisuuksista, kuten maaperän läpäisykyvystä, pohjaveden syvyystasosta maanpintaan nähden, maanpinnan viettosuunnista ja jyrkkyydestä sekä pintavesiuomien ja vesistöjen läheisyydestä. Liikennealueiden riskiluokituksessa kartoitetaan näitä maaston ominaisuuksia liikenneväylien välittömässä läheisyydessä. Riskiluokitus koostuu neljästä pääluokasta, joilla kullakin on edelleen kolme alaluokkaa. Alla on lyhyt kuvaus kunkin luokan edustamista olosuhteista ja likaantumisriskien kohdistumisesta ympäristössä. Käytetyt maaperäluokat A, B ja C määräytyvät alueen maalajin ja topografian mukaan. Riskiluokkaan A kuuluvat sora- ja hiekka-alueet, joiden ominaisuuksia ovat hyvä läpäisevyys ja heikko nesteiden pidättyvyys. Harjujen ja reunamuodostumien karkeat osat kuuluvat tähän luokkaan. Pohjaveden likaantumisriski on erityisesti AI-luokassa suuri. AIII-luokka edustaa pohjavesimuodostumien yhteysalueita, joilta voi tapahtua joko pohja- tai pintaveden virtausta pohjavesimuodostumaan. Esimerkiksi pohjavesialueisiin rajoittuvat kalliomäet voidaan luokitella AIII-luokkaan kuuluviksi. Raekooltaan hienohiekkaiset maat kuuluvat B-luokkaan. Tässä luokassa läpäisevyys on kohtalainen, ja maalajit pystyvät jonkin verran pidättämään nesteitä. Esimerkkialueita ovat pohjavesialueiden reuna-alueet ja hiekkaiset moreenit. Likaantumisriski kohdistuu pohjaveteen kuten A-luokassakin. A- ja B-alueilla I- ja II-luokan erottaa toisistaan pohjaveden pinnankorkeus. Jos pohjavesi on alle kuuden metrin syvyydellä maanpinnasta, alue kuuluu AI-luokkaan. Alueet, joilla pohjavesi on syvemmällä kuin kuusi metriä, kuuluvat AII-luokkaan. Tämä kuuteen metriin perustuva jako johtuu pohjaveden likaantumisen rajoittamiseksi käytettävän torjuntakaluston laadusta (matala- tai syvätekniikka). BIII-alueet ovat viettomaita, joten niihin kuuluu moreenialueiden lisäksi kalliomaita. BIII-alueilla maahan valuva neste kulkeutuu todennäköisesti vieton suuntaan ja likaantumisriski voi tällöin kohdistua esimerkiksi viettosuunnassa virtaavaan avovesiuomaan, pintavesistöön tai vedenottamoon. C-luokka on heikosti läpäisevien ja tiiviiden maiden luokka. Tähän kuuluvat myös turvemaat sekä keinotekoiset pohjat. CI-luokkaan kuuluvat yleensä pohjavesialueiden läheiset savimaat, joiden alla voi olla vettä johtavia kerroksia. CII-luokka on yleinen erityisesti taajama- ja moottoritiealueilla, sillä se sisältää keinotekoiset pohjat (liittymät, autoliikennealueet) ja loivasti viettävät tai tasaiset savi-, siltti- ja hienorakeiset moreenimaat. C-luokka edustaa ympäristön likaantumisen kannalta verrattain vähäriskisiä alueita; suurin riskitekijä on pohjaveden mahdollinen likaantuminen CI-alueilla. W-luokka poikkeaa muista pääluokista. Siihen kuuluvilla alueilla likaantumisriski kohdistuu pääasiassa pintavesiin. W-luokassa ympäristölle haitallisten aineiden kulkeutuminen voi olla hyvinkin nopeaa; haitta-aineet voivat joutua joko suoraan vesistöön tai päätyä sinne avouomassa virtaavan veden mukana. WII-luokka edustaa ”paljastunutta” pohjavettä, sillä tähän luokkaan kuuluvat erityisesti harjujen laskuojattomat pohjavesilammet. Riskiluokituksessa pyritään antamaan kullekin tieosuudelle vain yksi riskiluokka. Joissain tapauksissa on kuitenkin perusteltua esittää samalla tieosuudella kaksi rinnakkaista luokkaa. Esimerkkitapauksia ovat mm. pohjavesialueet, joilla esiintyy avouomassa virtaavaa vettä. Olosuhteista riippuen likaantumisriski voi kohdistua joko pohjaveteen, pintaveteen tai molempiin. Jos maaperän läpäisykyky on esimerkiksi roudan tai hyvin suuren nestemäärän johdosta pienentynyt, pintaveden likaantuminen voi olla merkittävämpi riskitekijä kuin pohjaveden likaantuminen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Vaarallisten aineiden kuljetusreittien suunnittelu ja toiminnan suunnittelu tilanteissa, joissa vaarallisia aineita on joutunut ympäristöön Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LiikennealueRiskiluokitus.pdf

Aineistossa on kaikista Suomen maailmanperintökohteista varsinainen kohteen rajaus sekä kohteen suoja-alueen rajaus. Kohteiden ominaisuustiedossa on ilmoitettu mistä lähteestä rajaus on peräisin. Kohteen Reference number on Unescon määrittämä kohde-id.

Veden pintakerroksen sameudesta Varsinais-Suomen ELY:ssä ja Turun yliopiston Maantieteen laitoksella SYKE:lle tuotettu kartta. Aineisto perustuu SYKE:n tuottamiin MERIS-satelliittikuva-aineistoihin vuosilta 2010 ja 2011. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Karttataso kuvaa Itämeren laivaliikennettä perustuen AIS (Automatic Identification System) järjestelmään. Kartassa esitetty laivaliikenne on kuukausittainen keskiarvo laskettuna vuodelle 2011. Pistemäinen AIS-tiheysaineisto on muutettu 2500x2500 m resoluution rasteriaineistoksi. Data on ladattavissa rasterimuodossa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

GTKWFS on WFS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Fennoskandian kilven metallogeeninen kartta (Fennoskandian_kilven_metallogeeninen_kartta), Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus (Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus), Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus (Suuralueellinen_purovesigeokemiallinen_kartoitus), Kallioperän ikämääritykset (Kallioperan_ikämaaritykset), Maaperäkartta 1:200 000 (DigiMP200_maapera), Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus (Suuralueellinen_purosedimenttigeokemiallinen_kartoitus), Kallioperän syväkairaukset (Kallioperan_syvakairaukset), Fennoskandian malmiesiintymät (Fennoskandian_malmiesiintymat), Pintageologia 1:1 000 000 (Pintageologia_1_1_000_000), Suomen maaperäkartta 1 1 000 000 (Suomen_maaperakartta_1_1_000_000), Kallioperän paljastuma- ja lohkarehavainnot (Kallioperan_paljastuma-_ja_lohkarehavainnot), Litogeokemiallinen kartoitus (Litogeokemiallinen_kartoitus), Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000 (Suomen_kallioperakartta_1_1_000_000), Inventoidut turvealueet(Inventoidut_turvealueet), Maaperäkartta 1:20 000 / 1:50 000 (Maaperakartta_1_20_000___1_50_000), Kallioperäkartta 1:200 000 (DigiKP200_kalliopera). Palvelun kautta ovat saatavilla seuraavat tuotteet: 1. Kartta-aineistot: DigiMP200 maaperä (maaperäkartta 1:200 000), maaperäkartta 1:20 000 / 1:50 000, Suomen maaperäkartta 1:1 000 000, Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000, DigiKP200 kallioperä (Kallioperäkartta 1:200 000), Pintageologia 1:100 000 ja Fennoskandian kilven metallogeeninen kartta, 2. Temaattiset tietokannat: kallioperän ikämääritykset, litogeokemiallinen kartoitus, Fennoskandian malmiesiintymät sekä suuralueelliset purovesi-, purosedimentti- ja moreenikartoitukset 3. Indeksit: kallioperän syväkairaukset, kallioperän paljastuma- ja lohkarehavainnot ja inventoidut turvealueet. Palvelun käyttö ON maksutonta EIKÄ VAADI autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Merialueen käyttöpaineita kuvaava kartta. Aineistoa tuotettaessa on huomioitu mm. väylien, tuulivoimalasuunnitelmien, kalankasvatuksen ja suojelualueiden sijainti. Aineisto on tuotettu demonstraatiotarkoituksessa VELMU-yhteistyö Selkämerellä hankkeessa VELMU:n alueellista koordinointia varten. Luokan arvo vaihtelee välillä 0-1, suurempi luku tarkoittaa merkittävämpiä käyttöpaineita. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Kuntakohtainen vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloskartta on tuotettu Lounaispaikassa/Varsinais-Suomen liitossa Tilastokeskuksen ja vaalit.fi -sivuston tietojen pohjalta. Vaalitulokset on esitelty vuoden 2012 kuntarajoihin perustuen. Kartalla esitellään suurimmat puolueet sekä puoluekohtaiset tulokset diagrammina.