This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

The Arctic SDI Gazetteer Service is a service that contains authoritative place names data from the arctic area. The service can be used for searching place names and performing reverse geocoding. The service contains about 2.87 million place name locations with about 3.15 million place names. It contains data from following sources: * Canada (Natural Resources Canada, updated: 02/2018) * Denmark (including Greenland) (SDFE, updated: 05/2017) * Finland (National Land Survey of Finland, updated: 04/2017) * GEBCO Undersea feature names gazetteer (updated: 04/2019) * Iceland (National Land Survey of Iceland, updated: 08/2017) * Norway (Norwegian Mapping Authority, updated: 08/2017) * Russia (Russian Mapping Agency, updated: 04/2019) * Sweden (Swedish National Mapping Agency, updated: 05/2017) * USA (US Geological Survey, updated: 05/2017)

Museoviraston INSPIRE katselupalvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Kiinteiden muinaisjäännösten pistemäinen sijainti/ Protected Sites - Archeaological (PS.ProtectedSitesArchaeologicalPoint), Kiinteiden muinaisjäännösten aluemainen sijainti/ Protected Sites - Archeaological (PS.ProtectedSitesArchaeologicalPolygon), Aluerajauksina merkityt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY/ Protected Sites - Landscape (PS.ProtectedSitesLandscapePolygon) Pistemäisinä merkityt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY/ Protected Sites - Landscape (PS.ProtectedSitesLandscapePoint) Viivamaisina merkityt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY/ Protected Sites - Landscape (PS.ProtectedSitesLandscapeLine) Palvelu perustuu suojeltujen, rauhoitettujen ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökohteiden tietoja sisältäviin muinaisjäännösrekisteriin ja RKY-inventointiin. Aineistoja hallinnoi Museovirasto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätetiedot kuvaavat ympäristölupavelvollisten yritysten vuosittain tuottamien biohajoavien jätteiden määriä 1 km ruutuaineistona. Aineisto perustuu ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI) kirjattuihin asiakaskohtaisiin jätetietoihin, joita on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Tiedot koskevat vuotta 2015. Jätemäärät (t/v) on ilmoitettu kansallisen jäteluokituksen mukaisiin kuusinumeroisiin EWC- jäteluokkiin. Luokitus perustuu valtioneuvoston asetukseen jätteistä (179/2012, liite 4). EWC-jäteluokkakoodi (EWC=European waste code) on muotoa xx.yy.zz, jossa neljä ensimmäistä numeroa kuvaavat jätteen alkuperätoimintaa ja sen alatoimialoja ja kaksi viimeistä numeroa jätteen laatua. Kansallisessa jäteluokituksessa on toimialaluokkia kaikkiaan 20. VAHTIssa on lisäksi lietteille käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. VAHTI-tietojärjestelmässä asiakaskohtaiset jätetiedot kirjataan kolmeen eri jätevirtaan: lähtevä ja tuleva jätevirta sekä varastotilanne. Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätemäärätiedot perustuvat VAHTI-asiakkaiden lähtevään jätevirtaan kirjattuihin, biohajoavia jätejakeita koskeviin määrätietoihin (t/v). VAHTI-tietojärjestelmä ei mahdollista jätemäärien aukotonta tasetarkastelua, sillä se on pääasiallisesti kehitetty viranomaisten valvontatehtävää, ei tilastointia varten. Tämän vuoksi Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätemääristä on poistettu jätteenkäsittelylaitoksilta lähtevät jätemäärät. Osa jätteenkäsittelylaitoksilta lähtevistä jätemääristä tulee jo kertaalleen kirjatuksi VAHTIssa muiden yritysten lähteviin jätteisiin, ja näin ollen ne olisivat osittain päällekkäistä tietoa. Käytännössä osa yritystoiminnan jätteistä kulkee jätteenkäsittelylaitosten, kuten kuljetus- ja keräystoimintaa harjoittavien yritysten kautta hyödyntämiseen ja osa suoraan varsinaisiin jätteen käsittely-/hyödyntämispaikkoihin. Biomassa-atlaksessa yritystoiminnan jätetiedot on VAHTIn EWC-jäteluokkakoodien perusteella jaoteltu viiteen pääluokkaan: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi määrätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2015. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimi. Yritysten biohajoavien jätteiden ja laskennallisesti tuotettujen yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrätietoja ei pidä tarkastella kartalla samanaikaisesti, koska osa tiedoista on päällekkäistä. Laskennallisiin biohajoaviin yhdyskuntajätteisiin sisältyy myös yritysten yhdyskuntajätteen kaltainen biohajoava jäte, jota esimerkiksi on toimistoista peräisin oleva paperi- ja pahvijäte ja henkilöstöruokaloista peräisin oleva biojäte.

Virtain kaupungin (Virrat) WMS-palvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Ajantasa-asemakaava, yleiskaava, suunnittelutarvealue. Aineistoja hallinnoi Virtain kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätetiedot kuvaavat ympäristölupa- ja raportointivelvollisten yritysten vuosittain tuottamien biohajoavien jätteiden määriä. Aineisto perustuu ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI) kirjattuihin jätetietoihin, joita on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Biohajoavia jätteitä syntyy kuitenkin myös muilta kuin VAHTIin raportoivilta yrityksiltä. Koska kaikki biohajoavia jätteitä tuottavat yritykset tai toiminnot eivät ole ympäristölupavelvollisia tai raportointivelvollisia VAHTIin nähden, on kyseistä jätevirtaa Biomassa-atlaksessa tarkasteltu tiettyjä, erityisesti biohajoavia jätteitä käsitteleviä laitoksia koskevien tietojen avulla. VAHTIn kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähtevät biohajoavat jätemäärät on otettu Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten aineistoon mukaan. Kyseiset laitokset ovat ympäristölupavelvollisia, ja ne vastaanottavat biohajoavaa jätettä myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärätiedoissa. On kuitenkin huomioitava, että tiedot saattavat olla osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa, ja tästä syystä niitä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa. Jätteenkäsittelyn biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän hyödyntämiseen. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2015. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimi.

Ympäristönsuojelulaissa (527/2014, YSL) määritellään siirtymäaika viemäriverkostojen ulkopuolisten ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvien jätevedenkäsittelyjärjestelmien tehostamiselle. Siirtymäaika 31.10.2019 koskee käsittelyjärjestelmiä, joihin muodostuu talousjätevettä rakennuksesta, joka sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistön tai meren keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Etäisyys mitataan siitä rakennuksen seinästä, joka on lähinnä rantaviivaa. Siirtymäaika koskee myös jätevesien käsittelyjärjestelmiä, jotka ovat 1- tai 2-luokan pohjavesialueilla. Tämä paikkatietoaineisto antaa suuntaa antavan kuvauksen ympäristönsuojelulain tarkoittamasta etäisyydestä, mutta yksittäistapauksissa tapauskohtainen tarkastelu tulee tehdä maastossa. Aineistossa on kaksi karttatasoa: Ensimmäinen karttataso kuvaa vesistöistä 100 metrin etäisyyteen ulottuvaa vyöhykettä. Toinen karttataso kuvaa vesistöistä 90 – 110 metrin päässä olevaa varovyöhykettä, jonka tarkoitus on kuvata aineistoon liittyvää epävarmuutta. Karttatasot on muodostettu puskuroimalla Maanmittauslaitoksen maastotietokannan (2017) aluemaisia jokia, merta ja järviä (>= 1 ha) sekä SYKEn Vipu-uomia, jotka perustuvat maastotietokantaan vuosilta 2000-2008. Paikkatietoaineiston käyttö rakennuksen etäisyyteen rannasta antaa viitteellisen tuloksen ja siihen liittyy merkittävää paikallista epävarmuutta: Aukotonta aineistoa vesistöistä ei ole olemassa. Aineistossa saattaa olla mukana vesialueita, jotka eivät ole vesilain mukaisia vesistöjä ja toisaalta aineistosta saattaa puuttua vesistöjä. Etenkin pienet vesistöt, kuten purot joiden valuma-alue on alle 10 km2 ja alle 1 ha kokoiset lammet jäävät aineistosta pois. Ympäristönsuojelulain mukaan etäisyys vesistöön määritellään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Tätä tietoa ei ole käytettävissä paikkatietoaineistossa. Keskivedenkorkeus on systemaattiseen vedenkorkeuden seurantaan perustuva vedenpinnankorkeuksien päivähavaintojen keskiarvo. Paikkatietoaineistossa oleva rantaviiva perustuu pitkäaikaiseen keskiveden korkeuteen perustuvaan havainnointiin ja se voi poiketa merkittävästi keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Käyttäjän pitää osata tulkita mikä on vesistöä lähinnä oleva seinä tai onko paikkatietoaineiston vesialue vesistö vai ei. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Aineisto on kuntien viranomaisten apuna aluemäärittelyn tekemisessä, sekä muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä. Vyöhykeaineisto antaa suuntaa antavan kuvauksen ympäristönsuojelulain tarkoittamasta etäisyydestä, mutta yksittäistapauksissa tapauskohtainen tarkastelu tulee tehdä maastossa. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_kasittely/Syventavaa_tietoa/Hajajatevesien_YSLn_mukaiset_siirtymaaikaalueet *** The Environmental Protection Act (527/2014) defines the required treatment efficiency for on-site wastewater treatment. Treatment requirements automatically apply to all new constructions. Old buildings, permanently habited houses, summerhouses, farmhouses etc. have a two-phase transition period. Buildings situated, either on a) a groundwater area, or b) closer than 100 meters from the mean water level of a water body, defined by The Water Act, need to fulfill the treatment requirements, by 31. October 2019. The other buildings do not have a transition period bound to a date. This data provides approximate spatial information about the coastal areas defined in the Environmental Protection Act. There are two map layers: one with a 100-meter distance from a water body, and the other with a 90–110 meter zone from a water body. The uncertainty of the data must be taken into account. The data is not to be understood as an amendment to the Environmental Protection Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

Aineisto kattaa ympäristöhallinnon tekemien sisävesien (järvet, joet) luotauksien syvyystiedot. Tietoja käytetään järvien ja jokien syvyysaineiston (syvyyskäyrät ja -alueet sekä maksimisyvyyspiste) tuottamiseen. Luotauspisteisiin on yhdistetty luotauksen lähtötasotieto sekä järvien osalta järvien fysiografiatietoja SYKEn ylläpitämästä järvirekisteristä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luotaus.pdf

Iisalmen ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään Oracle- tietokannassa Trimble Locus- järjestelmässä. Kuvaustekniikan mittakaava 1:1000. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.