Raja-aineistossa on uudet elinvoimakeskusalueet, jotka korvaavat ELY-alueet 1.1.2026 alkaen. Aineisto on luotu MML:n maakuntaraja-aineistosta (hallinnolliset aluerajaukset) yhdistelemällä elinvoimakeskusalueiden alueella olevat maakunnat omiin elinvoimakeskusalueisiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat Lounais-Suomen elinvoimakeskusalueen.

Tiemerkinnöin, reunatuella korotettu tai viheralueella tehty moottoriajoneuvoliikenteen liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Kohdeluokka sisältää myös kiertoliittymien kiertosaarekkeet. Tiedon päivityksestä vastaavat ELY-keskukset. Tieto päivittyy Tievelhoon kerran vuodessa Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Tienrakenteeseen liittyvät toimenpiteet tulee aina kohdistaa oikeaan rakennekerrokseen (Sidotut päällysrakenteet, Sitomattomat päällysrakenteet, Kantavat kerrokset, Jakavat kerrokset ja Päällysrakenteen lujitteet). Sidottujen päällysrakenteiden osalta toimenpide kohdistetaan tyypin avulla oikeaan sidottuun päällysrakenteeseen (esim. kulutuskerros tai alempi päällystekerros 2). Kaikki tienrakennetiedot ovat välikohtaisia ja myös toimenpiteet kerrotaan välikohtaisena tietona käyttäen tarvittavia sijaintitarkenteita. Sijaintitarkenteina käytetään kyseiselle kohdeluokalle määriteltyjä sijaintitarkenteita. Esim. sidotut päällysrakenteet (ajorata+kaista, piennar tai tien keskialue). Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat viitoituksessa käytettävät tienviitat, suunnistustaulut, tunnukset ja muut opasteet. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien Liikennemerkkien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä Liikennemerkkeihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-20_liikennemerkkien_kaytto_web.pdf https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteenohjauslaitteiden-varit-rakenne-ja-mitoitus

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Sidotut päällysrakenteet ovat asfalttimassasta tms. tehtäviä sidottuja rakennekerroksia, joiden tarkoitus on toimia kestävinä, tiehen kohdistuvat kuormitukset vastaanottavina rakenteina. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Yhden tai useamman hoidoltaan yhtenevän kasvilajin muodostama kokonaisuus. Viherhoitokuviot voivat sisältää erilaisia kasvillisuusalueita, rakenteita ja varusteita. Viheralueet sisältävät vähintään yhden viherkuvion. Yhteen viherhoitoalueeseen voi sisältyä useita erilaisia viherhoitokuvioita, esimerkiksi nurmikuvio, pensaskuvio ja puurivi. Tieto syntyy suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa ja sen päivitys on jatkuvaa. Viherhoitokuviosta kirjataan tyyppi, pinta-ala ja toimenpideluokka sekä tarvittaessa myös kasvilajitieto ja erillisten kasvien yhteismäärä pinta-alana sekä tarkempi toimenpidetieto. Kuviot muodostetaan paikkatieto-ohjelmalla ja numeroidaan juoksevasti. ELY:t vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva.

Ajoradalla ja pientareella sijaitseva, ajoneuvoille tarkoitettu toiminnallinen levennys kuten huoltolevike, bussipysäkki, pysähtymislevike tai väistötila. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden (Geoviite) kautta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.

Tieinfraan kohdistuvien urakoiden ja inventointien sijainteja ja metatietoja voidaan hallita tässä kohdeluokassa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy päätöksissä ja sopimuksissa ja päivitetään niiden aiheuttaman tietotarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva.

Kuvaa tien verkostollista asemaa eli roolia liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. On tienumeroinnin ja viitoituksen perusta. Toiminnallisten luokkien kuvaus on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Toiminnallisista luokista päätetään LVM:n asetuksella. Uusien yhteyksien toiminnallinen luokka määritellään suunnittelun yhteydessä. Muutosehdotukset tulevat tyypillisesti alueilta. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit sekä kadut.