Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.

TIIVISTELMÄ Kestävä kaupunkirakenne on yleiskaavatyön keskeisimpiä tavoitteita. Kartalla on esitetty eräs Tampereen yleiskaavoituksessa tehty kestävän kaupunkirakenteen tarkastelu. Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 ehdotusvaiheessa kaupunkirakenteen analyysia on jatkettu erityisesti kestävän liikkumisen ja viherympäristön näkökulmista. Tästä voi lukea lisää vaiheyleiskaavan ehdotuksen ja luonnoksen kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin osioista: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2023-06/vaiheyleiskaava_vk2017-2021_selostus_lainvoimainen_9_6_2023.pdf#page=80 KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Aineisto kattaa Tampereen kantakaupungin. Aineisto on päivitetty Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 -työn yhteydessä. Aineston tavoiteluvut (indikaattorit) on valittu asiantuntija-arviointiin perustuen ja lähtöaineistona ovat Tampereen kaupungin aineistot, Tampereen yleiskaavoituksen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen seurannan CO2-päästöarvioaineistot (yksi indikaattori) ja SYKE:n YKR-ruudukko. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttataso on julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Kussakin ruudussa on esitetty seuraavat tavoiteluvut, joilla kullakin mahdollisia arvoja ovat toteutuu / ei toteudu: 1a. Joukkoliikennekaupungin mahdollistava tiiveys 1b. Kävelykaupungin mahdollistava tiiveys 2. Keskustamainen toimintojen sekoittuneisuus 3a. Kahden auton omistus suhteellisen vähäistä 3b. Autottomuus suhteellisen yleistä 4. Verrattain alhaiset henkilöliikenteen päästöt Lisäksi kussakin ruudussa on esitetty kuinka moni tavoiteluvuista (yht. 6 kpl) toteutuu.

Raidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossa törmätessään menemästä raiteen pään yli. Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla on odotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla, joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAK-kuljetukset) pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia. Puskimesta ilmoitetaan käyttöönottopäivämäärä, tyyppi, valmistaja, nimi, omistaja ja sijainti rataverkolla. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivittyy kerran viikossa.

Aineisto sisältää kiinteistön tasolla tiedot HSY:n huleveden viemäröintialueen laajuudesta. Huleveden viemäröintialue perustuu vesihuoltolain 17 a §:n. Huleveden viemäröintialueella sijaitsevan kiinteistön on liityttävä HSY:n hulevesiviemäriverkostoon ja HSY:n on tarjottava kiinteistölle huleveden viemäröinnin palvelut. Aineisto sisältää lisäksi alueet, jotka kuuluvat sekaviemäröinnin piiriin (sekaviemäröintialue) sekä huleveden viemäröintialueen laajennusalueet.

Tampereen kaupungin koko kaupungin lentokonekuvauksesta tuotettu kuorimalli eli teksturoitu kolmioverkkomalli. Kuorimalli on tarjolla karttaruuduittain ladattavana aineistoina (sekä Oskarissa että latauspalvelussa) sekä omalla selaimellaan katsottavana. Aineisto tai katselutunnukset ovat erikseen tilattavissa. Ladattavana formaatteina: FBX. Aineisto on georeferoitua. KENTÄT: name Ladattavan karttaruudun tiedostonimi Tiedostot: linkki kuorimallin visualisointiin (vaatii erilliset tunnukset)

Merenpohjan näytepaikat -aineistoon on koottu tiedot merenpohjan geologisista näytteistä vuodesta 1985 lähtien. Aineisto sisältää paikkatiedot ja kuhunkin näytteeseen liittyvää metatietoa perustuen pääasiassa Geologian tutkimuskeskuksen Tiedonkeruu-ohjelmassa tuotettuun merenpohjan geologiseen aineistoon.

Aineisto kuvaa pyörien jakautumista pyöräpysäkkien ulkopuolisille eli ns. epävirallisille paikoille Turun keskusta-alueella. Aineisto kerättiin syyskuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Kartoituksessa oli miniminä 3 pyörää. Koska kartoitus on tehty korona-aikana, niin pyöriä oli mahdollisesti liikkeellä tavanomaista vähemmän. Epävirallisten pyöräpysäkkien sijainneista saa taustatietoa muun muassa siitä, mitkä voisivat tulevaisuudessa olla hyviä paikkoja pyörätelineille tai siitä, missä lisätelineille voisi olla käyttöä. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin ja Turun AMK:n tekemille kartoituksille Turun keskusta-alueen pyöräpysäkeistä ja -telineistä.

Aineisto koostuu niistä Turun keskusta-alueen julkisista pyöräpysäkeistä, jotka sijaitsevat yksityisomisteisilla mailla. Pieni osa aineistosta on jätetty pois tiedon julkaisemiskiellon takia. Aineisto on kerätty kaupunginosittain touko- ja kesäkuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Aineisto sisältää pysäkkien katuosan (osoitteen), varustelajin, mallin, valmistajan, koordinaatit, telineluokan (laatuluokka), telineiden määrän, pyöräpaikkojen määrän ja huomioitavaa-kohdan. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin tekemälle selvitykselle kaupungin mailla sijaitsevista pyöräpysäkeistä. Näitä selvityksiä jatketaan syksyllä 2020 selvittämällä epäviralliset pyöräpysäköinnin paikat, jotka tulevaisuudessa voisivat olla hyviä paikkoja virallisille pysäkeille.

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit