Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.

TIIVISTELMÄ Kestävä kaupunkirakenne on yleiskaavatyön keskeisimpiä tavoitteita. Kartalla on esitetty eräs Tampereen yleiskaavoituksessa tehty kestävän kaupunkirakenteen tarkastelu. Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 ehdotusvaiheessa kaupunkirakenteen analyysia on jatkettu erityisesti kestävän liikkumisen ja viherympäristön näkökulmista. Tästä voi lukea lisää vaiheyleiskaavan ehdotuksen ja luonnoksen kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin osioista: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2023-06/vaiheyleiskaava_vk2017-2021_selostus_lainvoimainen_9_6_2023.pdf#page=80 KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Aineisto kattaa Tampereen kantakaupungin. Aineisto on päivitetty Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 -työn yhteydessä. Aineston tavoiteluvut (indikaattorit) on valittu asiantuntija-arviointiin perustuen ja lähtöaineistona ovat Tampereen kaupungin aineistot, Tampereen yleiskaavoituksen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen seurannan CO2-päästöarvioaineistot (yksi indikaattori) ja SYKE:n YKR-ruudukko. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttataso on julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Kussakin ruudussa on esitetty seuraavat tavoiteluvut, joilla kullakin mahdollisia arvoja ovat toteutuu / ei toteudu: 1a. Joukkoliikennekaupungin mahdollistava tiiveys 1b. Kävelykaupungin mahdollistava tiiveys 2. Keskustamainen toimintojen sekoittuneisuus 3a. Kahden auton omistus suhteellisen vähäistä 3b. Autottomuus suhteellisen yleistä 4. Verrattain alhaiset henkilöliikenteen päästöt Lisäksi kussakin ruudussa on esitetty kuinka moni tavoiteluvuista (yht. 6 kpl) toteutuu.

Laitilan kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Kaupungin sisäisessä käytössä vapaasti hyödynnettävissä. Julkaisu vaatii aina erillisen julkaisuluvan.

Aineisto kuvaa pyörien jakautumista pyöräpysäkkien ulkopuolisille eli ns. epävirallisille paikoille Turun keskusta-alueella. Aineisto kerättiin syyskuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Kartoituksessa oli miniminä 3 pyörää. Koska kartoitus on tehty korona-aikana, niin pyöriä oli mahdollisesti liikkeellä tavanomaista vähemmän. Epävirallisten pyöräpysäkkien sijainneista saa taustatietoa muun muassa siitä, mitkä voisivat tulevaisuudessa olla hyviä paikkoja pyörätelineille tai siitä, missä lisätelineille voisi olla käyttöä. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin ja Turun AMK:n tekemille kartoituksille Turun keskusta-alueen pyöräpysäkeistä ja -telineistä.

Aineisto sisältää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien kaupunkipyöräasemien sijaintitiedot sekä niihin liittyviä taustatietoja. Aineistoa päivitetään käsin muutaman kerran vuodessa. (Ajantasaisin, automaattisesti päivittyvä tieto kaupunkipyöräasemista on saatavilla Tampereen kaupunkipyörät -sovelluksessa ja Nyssen reittioppaassa.) Aineiston natiivikoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan Selite: fid = juokseva järjestysnumero numero = pysäköintipaikan numero Nimi = pysäköintipaikan nimi Huomiot = huomioita paikkaan liittyen Mainostus = tieto onko kohteessa mainoskyltti ja mihin sen sijoituspaikasta Asematyyppi = Tieto onko paikalla fyysinen teline vai onko kyseessä virtuaalinen pysäköintialue Pyoramaara = Tieto pyöräpysäköintipaikkaojen kappalemäärästä Sijainti = tieto pysäköintipaikan sijaittelusta (aukio/jkpp/kadunvarsi/pysäköintialue/viheralue jne.) Poistuvat_autopaikat_kpl = tieto pyöräpysäköinnin kohdalta poistuneista autoliikenteen pysäköintipaikoista Poistuvat_autopaikat_tyyppi = tieto millainen autoliikenteen pysäköintipaikka poistui (kiekko/asukaspysäköinti/maksullinen jne) Esirakentaminen = tieto onko kohteessa tarvetta tehdä esirakentamistoimenpiteitä Vaiheistus = Tieto missä vaiheessa åkyseinen paikka liitetään järjestelmään Toteutettu = tieto onko pysäköintipaikka olettu käyttöön (1 = kyllä) Tila_aktiivinen_passiivinen = tieto onko pysäköintipaikka käytössä Aineistoa ylläpitää Tampereen kaupunki / Liikennejärjestelmän suunnittelu

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Aineisto sisältää kiinteistön tasolla tiedot HSY:n huleveden viemäröintialueen laajuudesta. Huleveden viemäröintialue perustuu vesihuoltolain 17 a §:n. Huleveden viemäröintialueella sijaitsevan kiinteistön on liityttävä HSY:n hulevesiviemäriverkostoon ja HSY:n on tarjottava kiinteistölle huleveden viemäröinnin palvelut. Aineisto sisältää lisäksi alueet, jotka kuuluvat sekaviemäröinnin piiriin (sekaviemäröintialue) sekä huleveden viemäröintialueen laajennusalueet.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien lajien populaatiokoosta sekä populaatiokoon kehityssuunnasta. Arviointi vuosilta 2008–2012 tehtiin vuonna 2013 ja vuosilta 2103-2018 vuonna 2019. Raportoiduista tiedoista voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajeista raportoidaan erikseen tiedot pesivästä, muuttavasta ja talvehtivasta populaatiosta. Aineisto sisältää kunkin lajin osalta keskeisimmät EU:n komissiolle raportoidut tiedot. Aineistossa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Muuttavista linnuista ei aineistossa ole tietoja. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lintujen levinneisyyttä. Linnut, lintudirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2019 Linnut, lintudirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2013 - Linnut levinneisyys, lintudirektiivin raportointi 2013 Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-12/art-12-reporting-2008-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit *** Reporting of Birds Directive Member states report the implementation of Birds Directive (Directive 2009/147/EC) to EU every six years. The report includes evaluation of population size and population size trends of the bird species. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Raidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossa törmätessään menemästä raiteen pään yli. Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla on odotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla, joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAK-kuljetukset) pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia. Puskimesta ilmoitetaan käyttöönottopäivämäärä, tyyppi, valmistaja, nimi, omistaja ja sijainti rataverkolla. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivittyy kerran viikossa.