2020
Type of resources
Available actions
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
status
Service types
Scale
Resolution
-
Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.
-
Aineisto koostuu niistä Turun keskusta-alueen julkisista pyöräpysäkeistä, jotka sijaitsevat yksityisomisteisilla mailla. Pieni osa aineistosta on jätetty pois tiedon julkaisemiskiellon takia. Aineisto on kerätty kaupunginosittain touko- ja kesäkuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Aineisto sisältää pysäkkien katuosan (osoitteen), varustelajin, mallin, valmistajan, koordinaatit, telineluokan (laatuluokka), telineiden määrän, pyöräpaikkojen määrän ja huomioitavaa-kohdan. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin tekemälle selvitykselle kaupungin mailla sijaitsevista pyöräpysäkeistä. Näitä selvityksiä jatketaan syksyllä 2020 selvittämällä epäviralliset pyöräpysäköinnin paikat, jotka tulevaisuudessa voisivat olla hyviä paikkoja virallisille pysäkeille.
-
Tampereen kaupungin koko kaupungin lentokonekuvauksesta tuotettu kuorimalli eli teksturoitu kolmioverkkomalli. Kuorimalli on tarjolla karttaruuduittain ladattavana aineistoina (sekä Oskarissa että latauspalvelussa) sekä omalla selaimellaan katsottavana. Aineisto tai katselutunnukset ovat erikseen tilattavissa. Ladattavana formaatteina: FBX. Aineisto on georeferoitua. KENTÄT: name Ladattavan karttaruudun tiedostonimi Tiedostot: linkki kuorimallin visualisointiin (vaatii erilliset tunnukset)
-
Aineisto sisältää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien kaupunkipyöräasemien sijaintitiedot sekä niihin liittyviä taustatietoja. Aineistoa päivitetään käsin muutaman kerran vuodessa. (Ajantasaisin, automaattisesti päivittyvä tieto kaupunkipyöräasemista on saatavilla Tampereen kaupunkipyörät -sovelluksessa ja Nyssen reittioppaassa.) Aineiston natiivikoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan Selite: fid = juokseva järjestysnumero numero = pysäköintipaikan numero Nimi = pysäköintipaikan nimi Huomiot = huomioita paikkaan liittyen Mainostus = tieto onko kohteessa mainoskyltti ja mihin sen sijoituspaikasta Asematyyppi = Tieto onko paikalla fyysinen teline vai onko kyseessä virtuaalinen pysäköintialue Pyoramaara = Tieto pyöräpysäköintipaikkaojen kappalemäärästä Sijainti = tieto pysäköintipaikan sijaittelusta (aukio/jkpp/kadunvarsi/pysäköintialue/viheralue jne.) Poistuvat_autopaikat_kpl = tieto pyöräpysäköinnin kohdalta poistuneista autoliikenteen pysäköintipaikoista Poistuvat_autopaikat_tyyppi = tieto millainen autoliikenteen pysäköintipaikka poistui (kiekko/asukaspysäköinti/maksullinen jne) Esirakentaminen = tieto onko kohteessa tarvetta tehdä esirakentamistoimenpiteitä Vaiheistus = Tieto missä vaiheessa åkyseinen paikka liitetään järjestelmään Toteutettu = tieto onko pysäköintipaikka olettu käyttöön (1 = kyllä) Tila_aktiivinen_passiivinen = tieto onko pysäköintipaikka käytössä Aineistoa ylläpitää Tampereen kaupunki / Liikennejärjestelmän suunnittelu
-
Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit
-
Aineisto kuvaa pyörien jakautumista pyöräpysäkkien ulkopuolisille eli ns. epävirallisille paikoille Turun keskusta-alueella. Aineisto kerättiin syyskuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Kartoituksessa oli miniminä 3 pyörää. Koska kartoitus on tehty korona-aikana, niin pyöriä oli mahdollisesti liikkeellä tavanomaista vähemmän. Epävirallisten pyöräpysäkkien sijainneista saa taustatietoa muun muassa siitä, mitkä voisivat tulevaisuudessa olla hyviä paikkoja pyörätelineille tai siitä, missä lisätelineille voisi olla käyttöä. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin ja Turun AMK:n tekemille kartoituksille Turun keskusta-alueen pyöräpysäkeistä ja -telineistä.
-
Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.
-
Kauniaisten ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Saatavana värillisenä ja mustavalkoisena.Saatavana WMS-palvelun kautta ja osa tiedoista myös WFS-palvelun kautta Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.
-
Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Kotitalouksien ohella yhdyskuntajätettä syntyy esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa. Yhdyskuntien biohajoavaa jätettä ovat muun muassa keittiö- ja puutarhajäte, paperi- ja pahvijäte, puujäte ja sakokaivoliete. Sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa yli puolet on biohajoavaa jätettä. Biomassa-atlasta varten on biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä tuotettu laskennallisesti valtakunnallisten Tilastokeskuksen laatimien yhdyskuntajätetilastojen avulla. Aineistossa on esitetty erikseen määrät yhdyskuntien erilliskerätylle biojätteelle ja muulle biohajoavalle yhdyskuntajätteelle. Erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä ovat biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä puutarha- ja puistojätteet. Niiden määrä oli vuonna 2015 noin 66 kg, vuosina 2016-2017 noin 71 kg, vuonna 2018 noin 77 kg ja vuonna 2020 noin 89 kg asukasta kohden vuodessa. Muiden biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä oli vastaavasti 262 kg (2015) ja 266 kg (2016), 263 kg (2017), 288 kg (2018) ja 320 kg (2020) asukasta kohden vuodessa. Biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrätiedot on laskettu 1 km x 1 km ruuduille perustuen alueen asukasmääriin ja edellä mainittuihin biohajoavan yhdyskuntajätteen syntykertoimiin. Myös yrityksissä kuten esimerkiksi teollisuuslaitoksissa syntyy biohajoavaa yhdyskuntajätettä muun muassa toimistotiloissa ja henkilöstöruokaloissa. Varsinaisessa teollisuustoiminnassa syntyvä jäte ei kuitenkaan ole yhdyskuntajätettä. Biomassa-atlaksen laskennallisissa biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrissä on mukana myös yritystoiminnassa syntyvä biohajoava yhdyskuntajäte. Tämän vuoksi laskennallisia määriä ei tule tarkastella kartalla yhtä aikaa yritystoiminnan jätemäärien kanssa, koska tällöin osa jätteistä tulee lasketuksi kahteen kertaan.
-
Värillisistä digitaalisista ilmakuvista orto-oikaistu kuva-aineisto. Aineiston maastoresoluutio on 10 senttimetriä. Aineisto on tallennettu sekä ETRS-GK24 (EPSG:3878) että TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmissä. Aineisto on saatavissa WMS-rajapinnalta, verkkolevyltä sekä tiedostojen latauspalvelusta.
Paikkatietohakemisto