Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.

TIIVISTELMÄ Kestävä kaupunkirakenne on yleiskaavatyön keskeisimpiä tavoitteita. Kartalla on esitetty eräs Tampereen yleiskaavoituksessa tehty kestävän kaupunkirakenteen tarkastelu. Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 ehdotusvaiheessa kaupunkirakenteen analyysia on jatkettu erityisesti kestävän liikkumisen ja viherympäristön näkökulmista. Tästä voi lukea lisää vaiheyleiskaavan ehdotuksen ja luonnoksen kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin osioista: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2023-06/vaiheyleiskaava_vk2017-2021_selostus_lainvoimainen_9_6_2023.pdf#page=80 KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Aineisto kattaa Tampereen kantakaupungin. Aineisto on päivitetty Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 -työn yhteydessä. Aineston tavoiteluvut (indikaattorit) on valittu asiantuntija-arviointiin perustuen ja lähtöaineistona ovat Tampereen kaupungin aineistot, Tampereen yleiskaavoituksen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen seurannan CO2-päästöarvioaineistot (yksi indikaattori) ja SYKE:n YKR-ruudukko. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttataso on julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Kussakin ruudussa on esitetty seuraavat tavoiteluvut, joilla kullakin mahdollisia arvoja ovat toteutuu / ei toteudu: 1a. Joukkoliikennekaupungin mahdollistava tiiveys 1b. Kävelykaupungin mahdollistava tiiveys 2. Keskustamainen toimintojen sekoittuneisuus 3a. Kahden auton omistus suhteellisen vähäistä 3b. Autottomuus suhteellisen yleistä 4. Verrattain alhaiset henkilöliikenteen päästöt Lisäksi kussakin ruudussa on esitetty kuinka moni tavoiteluvuista (yht. 6 kpl) toteutuu.

Matkustajalaiturin osa on matkustajalaiturin aliobjekti, jota käytetään kuvaamaan laiturin puoliskokohtaisia tietoja. Matkustajalaiturin osia on välilaitureissa kaksi, ja reunalaitureissa yksi. Matkustajalaiturin osista ilmoitetaan laiturikorkeus, laiturin pintamateriaali, laiturin reuna, laiturin tunnus, laiturinumero, laituripituus, matkustajapalveluiden käytettävyys, puoli, vaara-alueen leveys, vaara-alueen pinta ja sijainti rataverkolla. Matkustajalaiturin osat kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Aineisto kuvaa pyörien jakautumista pyöräpysäkkien ulkopuolisille eli ns. epävirallisille paikoille Turun keskusta-alueella. Aineisto kerättiin syyskuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Kartoituksessa oli miniminä 3 pyörää. Koska kartoitus on tehty korona-aikana, niin pyöriä oli mahdollisesti liikkeellä tavanomaista vähemmän. Epävirallisten pyöräpysäkkien sijainneista saa taustatietoa muun muassa siitä, mitkä voisivat tulevaisuudessa olla hyviä paikkoja pyörätelineille tai siitä, missä lisätelineille voisi olla käyttöä. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin ja Turun AMK:n tekemille kartoituksille Turun keskusta-alueen pyöräpysäkeistä ja -telineistä.

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Aineisto sisältää seuraavat ihmispaineiden tyypit: 1. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, pieni 2. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, keskikokoinen (Minimi n. 20m kokoluokkaa) 3. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, suuri (pienvenesataman kokoluokkaa tai suurempi ruoppausalue) 4. Laituri, pieni (alle 10 m eli pääasiallisesti yksityiset pienet ”kyhäelmät” sekä vene- että uimalaiturit) 5. Laituri, iso (yli 10 m eli pääasiallisesti useiden veneiden isommat laiturit, kuten pienvenesatamien laiturit) 6. Aallonmurtaja, pieni (alle 20 m eli pääasiallisesti yksityiset pienet ”kyhäelmät”) 7. Aallonmurtaja, iso (yli 20 m) 8. Pienvenesatama 9. Kaupallinen / Suurten alusten satama 10. Silta (silta, jonka koko pituudelta vesi pääsee virtaamaan/vaihtumaan ali) 11. Silta, ei läpivirtausta (esim. pengertiesilta, jossa veden virtaus rajoittunut) 12. Makean veden purkautumiselle altistunut alue (esim. ojan suisto tms.; kartoitettu visuaalisesti ja sisältää päällekkäisyyksiä luokkien 18 ja 19 kanssa.) 13. Aallonmurtaja, jonka päällä/yhteydessä laituri 14. Rantarakennus (vesirajassa kiinni oleva rakennus eli esim. venevaja, kalastusmaja, rantasauna jne.) 15. Muu ihmisrakennelma- tai toiminta (kaikki muu yo. ja ao. kategorioihin kuulumaton) 16. Kalankasvattamo (kassi/syöttöautomaatti tms.) 17. Rakennettu tai pengerretty ranta 18. Makean veden purkauspiste, iso (SYKE:n uomaverkostodata: Rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto) 19. Makean veden purkauspiste, pieni (SYKE:n jokiviivadata: Rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto) 20. Hylätty alus/laiva (ts. hylky) Menetelmä: Ihmispaineet on kartoitettu Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvista useamman kartoittajan toimesta ja ne perustavat ilmakuvien visuaaliseen tarkasteluun. Ilmakuvat ovat pääosin vuosilta 2018-2019. Koordinaattijärjestelmä: GCS WGS 1984 Päivämäärä: 3.3.2020 Viittaussuositus aineistolle: Sahla, M., Turkia, T., Nieminen, A., Räsänen, T., Haapamäki, J. ja Hoikkala, J., Suominen, F., Kantanen, J. 2020. Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Meriluonnonsuojelu, Luontopalvelut, Metsähallitus.

Aineisto sisältää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien kaupunkipyöräasemien sijaintitiedot sekä niihin liittyviä taustatietoja. Aineistoa päivitetään käsin muutaman kerran vuodessa. (Ajantasaisin, automaattisesti päivittyvä tieto kaupunkipyöräasemista on saatavilla Tampereen kaupunkipyörät -sovelluksessa ja Nyssen reittioppaassa.) Aineiston natiivikoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan Selite: fid = juokseva järjestysnumero numero = pysäköintipaikan numero Nimi = pysäköintipaikan nimi Huomiot = huomioita paikkaan liittyen Mainostus = tieto onko kohteessa mainoskyltti ja mihin sen sijoituspaikasta Asematyyppi = Tieto onko paikalla fyysinen teline vai onko kyseessä virtuaalinen pysäköintialue Pyoramaara = Tieto pyöräpysäköintipaikkaojen kappalemäärästä Sijainti = tieto pysäköintipaikan sijaittelusta (aukio/jkpp/kadunvarsi/pysäköintialue/viheralue jne.) Poistuvat_autopaikat_kpl = tieto pyöräpysäköinnin kohdalta poistuneista autoliikenteen pysäköintipaikoista Poistuvat_autopaikat_tyyppi = tieto millainen autoliikenteen pysäköintipaikka poistui (kiekko/asukaspysäköinti/maksullinen jne) Esirakentaminen = tieto onko kohteessa tarvetta tehdä esirakentamistoimenpiteitä Vaiheistus = Tieto missä vaiheessa åkyseinen paikka liitetään järjestelmään Toteutettu = tieto onko pysäköintipaikka olettu käyttöön (1 = kyllä) Tila_aktiivinen_passiivinen = tieto onko pysäköintipaikka käytössä Aineistoa ylläpitää Tampereen kaupunki / Liikennejärjestelmän suunnittelu

Tiedostopalvelun kautta saa ladattavaksi erinäisten maakuntien liittojen vahvistettujen maakuntakaavojen paikkatietoaineistoja. Syöte on toteutettu Atom-syötteenä osana LOUSPIRE-projektia.