The Baltic Sea Impact Index is an assessment component that describes the potential cumulative burden on the environment in different parts of the Baltic Sea. The BSII is based on georeferenced datasets of human activities (36 datasets), pressures (18 datasets) and ecosystem components (36 datasets), and on sensitivity estimates of ecosystem components (so-called sensitivity scores) that combine the pressure and ecosystem component layers, created in <a href="http://www.helcom.fi/helcom-at-work/projects/holas-ii" target="_blank">HOLAS II</a> project. Cumulative impacts are calculated for each assessment unit (1 km2 grid cells) by summing all pressures occurring in the unit for each ecosystem component. Highest impacts are found from the cells where both are abundant, but high impacts can be caused also by a single pressure if there are diverse and sensitive habitats in the grid cell. All data sets and methodologies used in the index calculations are approved by all HELCOM Contracting Parties in review and acceptance processes. This data set covers the time period 2011-2016. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.

Pienveneiden veteenlaskupaikkoja Saaristomerellä ja lounaisrannikolla.

Opaskartta on yleiskartta, jonka ylläpitomittakaava on 1:20 000. Kartan alue kattaa koko Seinäjoen kantakaupungin sekä haja-asutusalueet. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tie- ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, viheralueet, metsä- ja peltoalueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti sekä vektori- että rasterimuodossa.

Ortoilmakuva-aineisto koostuu lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otetuista ilmavalokuvista, joista on ortorekisteröinnin avulla poistettu kameran kallistuman ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Aineiston maastoresoluutio on 25 cm. Ilmakuvat kattavat noin kolmasosan Kouvolan kaupungin alueesta, pois lukien pohjois-Kouvolan alueet. Kuvaukset on tehty vuosina 2004, 2008, 2014 ja 2018. Lisäksi on saatavilla ilmakuvakokoelma, joka kokoaa yhteen uusimmat ilmakuvat näiltä alueilta.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jota ylläpidetään mittakaavassa 1:10 000. Kartta kattaa koko Kangasalan alueen. Se sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatiet, julkiset rakennukset, asuinalueet, teollisuusalueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty joitain nähtävyyksiä ja palveluita. Aineistoa päivitetään jatkuvasti. Aineiston ylläpitokoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24(3878). Aineisto on saatavissa sekä WMS- että WFS-palveluna.

Kartta kuvaa sinisimpukan (Mytilus trossulus) esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa (mitä tummempi sävy, sitä suurempi todennäköisyys).

Kartta kuvaa kuhan pienpoikasten (pituus alle 30 mm) esiintymistodennäköisyyksiä Saaristomerellä Mynälahden-Paimionlahden välillä sekä niiden edustalla. Esiintymistodennäköisyys tarkoittaa sitä todennäköisyyttä, jolla merkityllä alueella on jäänyt vähintään yksi poikanen pyydykseen. Esiintymistodennäköisyys on jaettu kahteen luokkaan 0-59 % ja 60-99 %. Aineisto on tuotettu Rannikon kalojen lisääntymisalueet -hankkeen puitteissa, joka on VELMUn osahanke. Hankkeessa kehitetään rannikon olosuhteisiin soveltuvia menetelmiä kalojen lisääntymisalueiden kartoittamiseksi ja tuotetaan karttatietoa lisääntymisalueista. Karttaa voidaan soveltaa kuhalle tärkeiden poikasalueiden sijainnin arviointiin.

Opaskartta on yleistetty karttakuvaus. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, liikenneverkko, julkiset rakennukset, kerrostalo-, pientalo-, teollisuus-, metsä- ja peltoalueet.

Kalmbergin kartat valmistettiin kihlakunnankarttoja täydentämään Krimin sodan johdosta. Kartat valmistettiin mittakaavaan 1:100 000 ja ne painettiin kivipainatuksena vuonna 1856. Alkuperäisiä paperikarttoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Museoviraston tuottama rakennusperintöaineisto sisältää Asetuksella 480/85, Kirkkolailla (1054/1993), Lailla ortodoksisesta kirkosta (985/2006) sekä ns. Rautatiesopimuksella (1998) suojellut kohteet ja niihin kuuluvat rakennukset. Kirkkolailla ja Lailla ortodokisesta kirkosta suojelluista kohteista mukana ovat vain ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset, eivät mahdolliset muut rakennukset kuten tapulit tai hautakappelit. Aineistosta on luotu erilaisia tietotuotteita. Museoviraston internetsivuilta ladattavissa "Suunnittelijan" tai Inspire-aineistoissa ei ole mukana kohteita, jotka on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (tai vanhalla rakennussuojelulailla), koska ko. suojelutietojen ylläpito kuuluu ympäristöhallinnolle. Nämä kohteet on kuitenkin mukana aineistosta tehdyssä wms-rajapinnassa (ja mm. Paikkatietoikkunassa). Aineisto ei sisällä kaavoissa suojeltuja rakennuksia tai alueita. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennukset on paikannettu pistemäisinä, mahdolliset suojelualueet polygoneina. Aineistoista on laadittu kolme eri laajuista tietotuotetta (Inspire, suunnittelijan aineisto ja tutkijan aineisto).