Tiemerkinnöin, reunatuella korotettu tai viheralueella tehty moottoriajoneuvoliikenteen liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Kohdeluokka sisältää myös kiertoliittymien kiertosaarekkeet. Tiedon päivityksestä vastaavat ELY-keskukset. Tieto päivittyy Tievelhoon kerran vuodessa Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Paikkatietopalvelut vastaa tiedon päivittämisestä Tievelhoon. Tieto päivittyy Tievelhoon kerran vuodessa huhtikuussa. Tiedon päivitys perustuu SYKE:n tarjoamaan aluemuotoiseen tietoon, joka käsitellään paikkatiepalveluissa Tievelhoon vietävään muotoon. Tällä hetkellä tiedon päivittämisen yhteydessä vanha tieto poistetaan Tievelhosta ja uusi tieto viedään uutena. Historiaa ei tallennu Tievelhoon. Lähde: https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/Ladattavat_paikkatietoaineistot Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet sekä rampit.

Kohdeluokalle viedään tieto niiden tieosuuksien pituus, joilla näkemäpituus ylittää 150 metriä summataan yhteen ja lasketaan montako prosenttia summa on tieosan koko pituudesta. Vastaavasti lasketaan 300 ja 460 metriä ylittävien näkemien prosenttiosuudet. Varsinaiset mittaustulokset löytyvät kohdeluokasta Näkemäpituus. Tieto syntyy tiehankkeiden valmistumisen yhteydessä tai nopeusrajoitusten muuttuessa. Osa määrittelyistä tehdään erillisinventoinneilla. Tietojen päivitys hoidetaan keskitetysti. Päätiet ja seututiet ylläpidetään kattavasti, muut tiet vain ELY:n erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisilla teillä tietoja ei ylläpidetä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Pylväät ovat liikennemerkkien tai liikennevalojen pystytysrakenteita. Jokainen pylväs muodostaa Velhossa oman objektinsa. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien pylväiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Pintaukset ovat sidotulle tai sitomattomalle alustalle liimattavia kiviaineskerroksia. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka ei ole versioituva.

Liikennelaskennan tarpeisiin maantieverkko on jaettu liikenteellisesti homogeenisiin tiejaksoihin, joista jokaisella liikennemäärän oletetaan pysyvän jokseenkin samana. Jokaiselle homogeeniselle välille tuotetaan yhtenevät tunnusluvut, jotka edustavat mahdollisimman tarkasti kyseisen välin keskimääräisiä liikennemääräarvoja. Kohdeluokka koostuu KVL (keskimääräinen vuorokausiliikenne)-tiedoista, huipputuntiliikenteestä ja vaihteluluokista. Tieto tuotetaan vuosittain Fintrafficin liikennelaskentajärjestelmän kautta. Tieto kuvaa tien poikkileikkauksen liikennettä osuudella, jolla liikennemäärä ja liikenteen koostumus on vakio. Tieto päivitetään Tievelhoon kerran vuodessa tammikuussa. Tieto voi puuttua vuodelta, jolloin hanke luovutetaan yleiselle liikenteelle. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat ja rampit.

Tienrakenteeseen liittyvät toimenpiteet tulee aina kohdistaa oikeaan rakennekerrokseen (Sidotut päällysrakenteet, Sitomattomat päällysrakenteet, Kantavat kerrokset, Jakavat kerrokset ja Päällysrakenteen lujitteet). Sidottujen päällysrakenteiden osalta toimenpide kohdistetaan tyypin avulla oikeaan sidottuun päällysrakenteeseen (esim. kulutuskerros tai alempi päällystekerros 2). Kaikki tienrakennetiedot ovat välikohtaisia ja myös toimenpiteet kerrotaan välikohtaisena tietona käyttäen tarvittavia sijaintitarkenteita. Sijaintitarkenteina käytetään kyseiselle kohdeluokalle määriteltyjä sijaintitarkenteita. Esim. sidotut päällysrakenteet (ajorata+kaista, piennar tai tien keskialue). Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kohdeluokka sisältää ne tieosuudet, joiden rinnalla kulkee kävely- ja pyöräteitä. Tämä kohdeluokka ei kerro kävelyn ja pyöräilyn väylien todellista pituutta, vaan kyseessä on päätieosuus, jonka varrella on yksi tai useampi kävelyn ja pyöräilyn väylä joiden varsinainen pituus voi olla päätietä pidempi. Tieto syntyy suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. ELY-keskukset ovat vastuussa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kohdeluokka kattaa tiet ja rampit.

Näkemäpituudella tarkoitetaan matkaa, jolla henkilöauton kuljettaja esteettä näkee tiellä 110 cm korkeudella olevan pisteen. Näkemäpituus mitataan näkemien ääriarvojen kohdalla ja oletetaan, että näkemäpituus muuttuu lineaarisesti niiden välillä. Tieto syntyy tiehankkeiden valmistumisen yhteydessä tai nopeusrajoitusten muuttuessa. Osa määrittelyistä tehdään erillisinventoinneilla. ELY-keskukset ovat vastuussa tiedon ylläpidosta. Pitkän ja lyhyen näkemän hakemisesta on annettu erilliset mittausohjeet. Mittaukset ja tulosten esikäsittelyn Tievelhoa varten hoidetaan keskitetysti. Näkemät rekisteröidään vain inventointisuuntaan. Vastakkaisen suunnan näkemistä on mahdollista saada arvio matemaattisin menetelmin tai tilata erillinen mittaus. Päätiet ja seututiet ylläpidetään kattavasti, muut tiet vain ELY:n erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei ylläpidetä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet. Päätiet ja seututiet pyritään inventoimaan kattavasti, muut tiet vain ELYn erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei inventoida.

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden (Geoviite) kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.