Eurooppatiet on numeroitu numerosta E01 eteenpäin. Numero merkitään tieopasteisiin valkoisella tekstillä vihreälle pohjalle. Perus- ja välitiet ovat kaksinumeroisia, joskin Itä-Euroopassa ja Aasiassa on myös kolminumeroisia perus- ja väliteitä. Yleisesti LVM vastaa TEN-T ja E-teiden valmistelusta Suomessa. Päätökset tehdään EU-tasolla Euroopan Unionin asetus TEN-T teistä tai AGR sopimus, joka määrittelee E-tiet ja niiden numerot. Kansainvälisiä verkkoja koskevat päätökset ja mahdolliset muutokset tulevat LVM:n kautta Väylävirastoon tiedoksi. Ja sen pohjalta muutokset, numerointi viedään Tievelhoon, Velhoon päätöksen mukaisesti. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaaa tiet ja rampit.

Tiemerkinnöin osoitettu tai muu autolle riittävän leveä ajoradan pituussuuntainen osa taikka pyöräkaista. Tiedon ylläpidosta vastaa Väylän tiestötietojärjestelmien operaattori, jolle ELY-keskukset lähettävät tiedon päivityspyynnöt. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Velhoon viedään suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon kuuluvilta maanteiltä, rampeilta, katuosuuksilta, sekä viereisistä silta-aukoista ne leveysrajoitukset, joiden kohdalla vapaa leveys on alle 10,5 metriä. Leveysrajoituksen osoitteena käytetään alikulkupaikan osoitetta, mikäli rajoitus liittyy ko. alikulkupaikkaan. Vapaa leveys määritellään ajoratakohtaisesti ja se voi olla eri suuruinen 1-ajorataisen tien eri ajosuunnille (oikea / vasen). ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto päivitetään ilmoitusmenettelyiden aiheuttaman tarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit ja kadut.

Ajoradalla ja pientareella sijaitseva, ajoneuvoille tarkoitettu toiminnallinen levennys kuten huoltolevike, bussipysäkki, pysähtymislevike tai väistötila. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Matkailutie on Väyläviraston määritelmän mukaan tie, jolla on sen yleiseen liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita. Muissa maissa matkailuteitä on määritelty eri tavoin, ja suomenkielistä nimitystä matkailutie voidaan tapauksesta riippuen käyttää joskus myös muiden maiden eri tavoin luokitelluista matkailuteistä. Suomessa viralliset matkailutiet on merkitty yhtenäisillä, ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa on teiden nimet ja matkailutien omat tunnukset. Matkailuteiden varsilta löytyy majoitusta, kulttuuria, ruokapaikkoja ja hienoja maisemia. Matkailutiet ovat museoteiden tapaan päätöksen perusteella olemassa ja viitoitettuja. Päätökset on tehty Väylävirastossa ja Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Tienrakenteeseen liittyvät toimenpiteet tulee aina kohdistaa oikeaan rakennekerrokseen (Sidotut päällysrakenteet, Sitomattomat päällysrakenteet, Kantavat kerrokset, Jakavat kerrokset ja Päällysrakenteen lujitteet). Sidottujen päällysrakenteiden osalta toimenpide kohdistetaan tyypin avulla oikeaan sidottuun päällysrakenteeseen (esim. kulutuskerros tai alempi päällystekerros 2). Kaikki tienrakennetiedot ovat välikohtaisia ja myös toimenpiteet kerrotaan välikohtaisena tietona käyttäen tarvittavia sijaintitarkenteita. Sijaintitarkenteina käytetään kyseiselle kohdeluokalle määriteltyjä sijaintitarkenteita. Esim. sidotut päällysrakenteet (ajorata+kaista, piennar tai tien keskialue). Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Muuttujat kuvaavat päällysteen pituus- ja poikkiprofiilista laskettujen tietojen avulla päällysteen ominaisuusia. Käytetään päällystyskohteiden ohjelmointiin ja kuntotilan seurantaan. Kaikki maantiet mitataan, ei käpyjä. Mittauskierto vaihtelee pk-luokan mukaan, vilkkaat vuosittain, muut noin 2-4 vuoden kierrolla, vuosittain kevät ja kesämittaukset. Vuosittain karkeasti 40 tkm mittauksia. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa päällysteyt tiet. Kaistat on visualisoitu Ura maksimi (skanneri) -arvon mukaan erillään toisistaan päällekkäisyyden välttämiseksi, mutta sijainnit eivät vastaa kaistojen todellista sijaintia tai suhdetta toisiinsa. Kuntoluokittelu on suuntaa-antava, eikä joka kohdassa täysin vastaa käytössä olevaa kuntoluokittelua.

Tiealueella sijaitseva, kaksi eri korkeudella olevaa tasoa yhdistävä, maanpinnan kalteva rakenne. HUOM! Määritelmä ei kata varusteobjektin (esim. reunatuki) tai pinnoitteen aiheuttamaa korkeuden muutosta. Myöskään rakennekerrosten luiskat eivät lukeudu tähän kohdeluokkaan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattavuus: Tiet.

Pintaukset ovat sidotulle tai sitomattomalle alustalle liimattavia kiviaineskerroksia. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka ei ole versioituva.