From 1 - 10 / 38
  • Typpidioksidin vuosikeskiarvot ja ilmanlaadun mittauspisteet (pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet) sekä niissä mitattu typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot -karttatasolla on ilmanlaadun pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet sekä niissä mitattu kyseisen vuoden typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Uudet paikat ja mittaustulokset tuodaan kartalle vuosittain. Aineisto on paikkatietomuotoista avointa dataa (shp, myös WMS-rajapintana). Se on saatavilla osoitteesta www.hsy.fi/avoindata sekä karttapalvelusta: https://kartta.hsy.fi Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot karttapalvelussa: Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspaikan sijainti = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosikeskiarvo = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvuus = Tuulettuvuus Lähin liikennemäärä = Lähin liikennemäärä Muu liikennemäärä = Muu liikennemäärä Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot ladattaessa taso karttapalvelun kautta (shp-tiedosto): Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspai = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosik = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvu = Tuulettuvuus Lähin liik = Lähin liikennemäärä Muu liiken = Muu liikennemäärä

  • Aineisto sisältää Kriging menetelmällä 1km*1km hilaan interpoloidut kuukauden keskilämpötilan ja sademäärän vuodesta 1961 lähtien. Interpolointi tehty R:n gstat-paketilla selittäjinä järvisyys, merisyys sekä korkeuden neliöjuuri.

  • Yksittäisten puunrunkojen tunnistamista varten on ensin tuotettu lavtuspeittoaineisto. Se saatiin vuoden 2013 seudullisesta väärävärikuvasta luodun NDVI-rasterin ja rakennuspolygonien avulla. NDVI-rasterista valittiin yli 2-metriset kasvillisuutta sisältävät kohteet, jotka eivät ole rakennuksia. Analyysin pohjana olevassa laserkeilausaineistossa on Helsingin koillisosissa kohinaa, jolle ei ollut tehtävissä mitään ja joka aiheuttaa sen, että latvuspeittävyys kohinan alueella jää hieman todellista alhaisemmiksi. Runkojen sijainnit selvitettiin latvuspeiton avulla etsimällä latvuksen korkein kohta käyttäen latvukselle oletuksena 3,5 m halkaisijaa. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Aineisto on saatavilla HSY:n karttapalvelusta osoitteessa https://kartta.hsy.fi

  • Aineisto sisältää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien alueella (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) sijaitsevat ilmanlaadun mittauspisteet. Aineisto on tuotettu mittaamalla pisteiden koordinaatit maastossa. Aineistoa päivitetään tarvittaessa.

  • Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien hetkelliset pintasäähavaintoarvot. Pintasäähavaintoarvoja ovat lämpötila, paine, suhteellinen kosteus, tuulen nopeus ja suunta sekä sademäärä. Mitattavat havaintoarvot vaihtelevat asemittain. Tyypillisesti havaintoarvoja mitataan 10 min välein.

  • Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen lämpötilan ja sademäärän 30-vuotiskeskiarvot kalenterikuukausittain

  • FMI-ENFUSER (The Finnish Meteorological Institute's ENvironmental information FUsion SERvice) tuottaa ilmanlaatutietoa kaupunkialueille suurella erotuskyvyllä. Malli perustuu hetkellisten päästöjen leviämismallinnukseen (Gaussian puff) ja hyödyntää historiallista ilmanlaadun mittaustietoa sekä uusimpia saatavilla olevia ilmanlaatuhavaintoja mallinnusalueelta. Epäpuhtauksien taustapitoisuudet sekä kaukokulkeumat saadaan alueellisen mittakaavan mallista (FMI-SILAM). Meteorologiset tiedot leviämismallille saadaan säänennustusmalleista kuten HIRLAM, ECMWF tai GFS mallinnusalueesta riippuen.

  • Aineisto sisältää Liikenneviraston tiesääjärjestelmän tuottamia tietoja tiestöllä vallitsevasta kelistä ja säästä. Teiden varsilla on lähes 500 keliä ja säätä havainnoivaa tiesääasemaa. Eniten asemia on rannikkoseudulla ja eteläisessä Suomessa. Tiesääasemilta saadaan tietoja 10-15 min välein erilaisilta tienpinta-antureilta tien pinnan oloista sekä meteorologisilta antureilta vallitsevasta säästä. Tiesääasemien sijainnista johtuen sääanturitietojen luotettavuus ja tiedon vertailtavuus asemien kesken on heikompi kuin Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien tiedoilla, jotka on sijoitettu meteorologisesti edustavimpiin paikkoihin. Tiesääasemilla pääpaino on kelin mittaus ja asemat on siksi sijoitettu eri metodein kuin säähavaintoasemat.

  • Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso kattaa Espoon, Helsingin ja Vantaan lisäksi jonkin verran lähikuntien alueita. Regressiomalli on kalibroitu Turun alueella, minkä jälkeen mallia on sovellettu Pääkaupunkiseudulla. Regressiomalli on kalibroitu Turussa siten, että selitettävänä muuttujana on ollut TURCLIM-havaintoverkoston (https://sites.utu.fi/turclim/) mittaama ilman lämpötila. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maanpeitteeseen liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Turussa tehdyn mallin kalibroinnin jälkeen mallia on sovellettu Pääkaupunkiseudulla, josta on ollut käytettävissä samat selittävät muuttujat kuin Turustakin. Mallin soveltamisessa Pääkaupunkiseudulla on hyödynnetty lisäksi Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien referenssilämpötiloja. Lämpötila-aineiston resoluutio on 100 m ja se kattaa maa-alueet. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

  • Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan painepinnoille. Aineisto kattaa vakiopainepinnoilla (1000, 925, 850, 700, 500, 300 hPa tasot) olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.