Vuoden 2018 virkistys- ja viheralueet -teema sisältää seuraavat aineistot: Lähivirkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 1.5 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajemmat, virkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajat yli 10 000 hehtaarin kokoiset yhtenäiset luontoalueet, jotka ovat merkittäviä toimivan ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri laaja-alaisuutensa ja yhtenäisyytensä takia. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoiset metsät ja suot, jotka kertovat alueen hiilinielupotentiaalista: mitä suurempi pinta-ala on, sitä enemmän hiilinielupotentiaalia alueella on. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 4121 avosuot. Luonnon ydinalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 ha, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoisten luontoalueiden reunavyöhykkeet. Aineisto kertoo luontoalueiden pirstoutuneisuudesta ekologisen yhtenäisyyden, ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta: mitä pienempi pinta-ala ja mitä vähemmän reunavyöhykettä on, sitä yhtenäisempiä luontoalueet ovat. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Virkistys- ja viheralueteeman -aineistot perustuvat Corine maanpeiteaineistoihin Corine-aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. Eri vuosien aineistojen erot eivät ole kaikki todellisia maankäytön muutoksia, vaan osa johtuu menetelmällisistä muutoksista ja aineistojen laadun parantumisesta. Corinen resoluutio vuoden 2012 ja 2018 aineistossa on 20 m. Lisätietoa aineistoista: Kopperoinen ym. 2012. Kriteereitä ja mittareita kestävien kaupunkiseutujen suunnittelun työvälineiksi–paikkatietomenetelmien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 28. Suomen ympäristökeskus. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi Lisätietoja: http://hdl.handle.net/10138/39843 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirkistysViheralueet2018.pdf

Satakunnan rakennusperintö -inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003–2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987–88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä.

Imutyhjennyspisteellä on alipainetyhjennyslaite jätevesien ja wc-säiliöiden tyhjennykseen. Imutyhjennyspisteistä ilmoitetaan tunnus, tyyppi, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijaintiarvio. Imutyhjennyspisteet kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Rautatieliikennepaikoista ilmoitetaan liikennepaikan toinen nimi, kaupallinen nimi, rautatieliikennepaikan id, liikennepaikan lyhenne, UIC-koodi, tyyppilyhenne, tyyppi, mahdolliset lisätiedot, kunta, liikenteenohjaus, radanpito, kohtaus, yksityisraiteet, vaihtotyömahdollisuus, VAK-ratapiha, mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) sekä tavaraliikenne. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivittyy kerran viikossa.

Lastauslaiturista ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Lastauslaiturit kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Aineisto sisältää Vihdin kunnan ylläpitämät rakennusten osoitteet. Aineisto tuotetaan osana luparakentamista sekä osoitetietojen ylläpitoa. Aineisto päivittyy kunnan tietokannasta päivittäin. Ylläpidon tasokoordinaatistona on ETRS-GK24 (EPSG:3878).

Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Pehmeiköiden sijainti ilmoitetaan rekisterissä raidenumeron sekä alku- ja loppukohdan (km+m) avulla. Sijaintiraiteina ilmoitetaan ratatiedon rekisterijärjestelmän mukaiset raidetunnukset, joilla pehmeikkö sijaitsee. Pehmeikkörekisterin kilometrijärjestelmä on ratasuunnittelussa käytetty km-järjestelmä, joka perustuu maastossa mitattuihin km-pylväiden paikkoihin. Km+m-tieto liittyy aina pituusmittausraiteeseen. Tämä ilmaisee, minkä pituusmittausjärjestelmän mukainen lukema on. Pehmeikön alku- ja loppupisteen määrittelee geotekniikan asiantuntija. Pehmeikön alku- ja loppupään kilometritiedot ilmoitetaan muodossa 0123+0456. Aineisto päivittyy kerran viikossa.

Routaeristeistä ilmoitetaan asennussyvyys, tyyppi, valmistaja, paksuus, suunnitteluvuosi ja -numero, routalevyn todennustapa, asennusvuosi, rataosa ja lisätiedot sekä sijaintitietona vaihde, ratanumero, sijaintiraide sekä alku- ja loppukm. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Helsingin kaupungin WFS-palvelu on standardin mukainen WFS-rajapintapalvelu, jonka kautta voi käyttää kaupungin ylläpitämiä kartta -ja paikkatietoaineistoja vektorimuodossa. Aineistoja hallinnoi ja palvelua ylläpitää Helsingin kaupungin kaupunkimittauspalvelut. Helsingin kaupungin avoimen datan WFS-palvelun osoite on https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs. WFS-rajapinta sisältää seuraavat Inspire-aineistot ja niitä vastaavat karttatasot Inspire-aineisto WFS-tasonimi Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_kaava_voimassa Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_KHn_nimenmuutoskaava_voimassa Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_maanalainenkaava_voimassa Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_nimenmuutoskaava_voimassa Osoitteet Helsinki_osoiteluettelo Rakennukset Rakennukset_alue Rakennukset Rakennukset_alue_rekisteritiedot Rakennukset Rakennukset_piste_rekisteritiedot Rakennuskieltokartta Rakennuskieltoalue_asemakaavan_laatimiseksi Rakennuskieltokartta Rakennuskieltoalue_yleiskaavan_laatimiseksi Yleiskaavat Osayleiskaavahakemisto_alueet

Sijaintiraidetunnus on raiteelle annettu yksilöivä tunnus. Sijaintiraidetunnus on pääsääntöisesti sama kuin raiteistokaaviossa näkyvä raidenumero, jonka eteen on lisätty liikennepaikan lyhenne. Esim. HKI 001 = sama kuin Helsingin raiteistokaavion raide 001. Sijaintiraidetunnus annetaan liikennepaikkojen raiteiden lisäksi myös linjaraiteille. Yksiraiteisella linjalla linjan ratanumeron perään lisätään tieto merkittävien liikennepaikkojen välistä, esim. 006. Useampiraiteisella linjalla perään lisätään tieto raiteesta. Raidetieto ilmaistaan ilmansuunnilla, ja kolme- tai useampiraiteisella lisätään myös tieto "keskiraide". Esim. 001 HKI-KE IKR = Itäinen keskiraide ja 001 HKI-KE IsR = Itäisin raide. Sijaintiraide on osa rataosoitteistusta. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).