Aineistossa Suomen merialueet on luokiteltu neljään eri aluetasoon: - MHtaso1: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti. - MHtaso2: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti on jaettu HELCOM-sopimuksella kuuteen merialueeseen. - MHtaso3: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat vesienhoidon rannikkovesialueeseen ja avomereen. - MHtaso4: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat rannikkovesityyppeihin ja avomereen. Rannikkovesityypit on määritetty vesienhoidossa 14 alueeseen, joissa kullakin mittatason 2 merialueella on sekä sisempiä että ulompia rannikkovesiä. Tarkimmalla tasolla (MHtaso4) Suomen rannikkovesityypit sekä avomerialueet ovat seuraavat. Rannikkovesityypit (coastal water types): Suomenlahden sisemmät rannikkovedet (Ss) Suomenlahden ulommat rannikkovedet (Su) Lounainen sisäsaaristo (Ls) Lounainen välisaaristo (Lv) Lounainen ulkosaaristo (Lu) Selkämeren sisemmät rannikkovedet (Ses) Selkämeren ulommat rannikkovedet (Seu) Merenkurkun sisäsaaristo (Ms) Merenkurkun ulkosaaristo (Mu) Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) Ahvenanmaan sisäsaaristo (Aai) Ahvenanmaan välisaaristo (Aam) Ahvenanmaan ulkosaaristo (Aay) Avomerialueet (offshore waters): Pohjois-Itämeri Suomenlahden avomeri Ahvenanmeren avomeri Selkämeren avomeri Merenkurkun avomeri Perämeren avomeri Meridirektiivin tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Työhön osallistuvat keskeisesti myös useat valtion tutkimuslaitokset ja virastot. Merenhoitosuunnitelma on EU:n meristrategiapuitedirektiivin edellyttämä meristrategia ja Valtioneuvosto hyväksyy merenhoitosuunnitelman. Suomessa meridirektiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (30.12.2004/1299) ja tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011). SYKE on raportoinut Suomen merenhoitosuunnitelman mukaisesti arvion meren tilasta, hyvän meriympäristön tilan määritelmät ja ympäristötavoitteet raportointikaudelta 2012-2018. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. *** In this dataset Finland’s marine areas are classified to 4 levels: - Level1: Finland’s marine area including the exclusive economic zone. - Level2: Finland’s marine area including the exclusive economic zone is divided to six sub-basins by a HELCOM agreement. - Level3: The six sub-basins on level 2 are divided to offshore waters and coastal waters as defined in the implementation of the EU water framework directive. - Level4: The coastal waters as defined on level 3 are further divided to coastal water types as defined in the implementation of the EU water framework directive. The 14 water types include inner and outer (and sometimes to middle) coastal waters. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

Kalatalousalueiden maantieteelliset rajat. Kalatalousalueet ja tehtävät on määritetty kalastuslaissa 379/2015. Kalastusalueet muuttuivat kalatalousalueiksi 1.1.2016 voimaan tulleen kalastuslain (379/2015) nojalla. Alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät laativat ehdotukset kalatalousalueiden rajoista. ELY-keskukset ovat vahvistaneet kalatalousalueiden uudet rajat 13.12.2017. Uudet kalatalousalueet aloittivat pääsääntöisesti toimintansa vuoden 2019 alusta. Maantieteelliset rajat pohjautuvat osakaskuntien rajoihin (KTJ) ja kunnan rajoihin. Kalatalousalueet muodostettu osakaskuntien yhteenliittyminä kalastuslain mukaisesti.

Postinumeroalueet on muodostettu paikkatietomenetelmin rakennuspisteiden avulla väestötietojärjestelmästä peräisin olevan postinumerotiedon perusteella. Alueet eivät perustu hallinnollisiin jakoihin, eli ne saattavat sijoittua useamman kunnan alueelle. Postinumeroalueen raja sijoittuu pääsääntöisesti kahden eri postinumeron omaavan rakennuksen puoliväliin. Rajaustarkkuus on parempi tiiviisti rakennetulla alueella. Tilastokeskuksen postinumeroalueaineisto on avointa dataa ja edellyttää käyttäjältä avoimen datan lisenssin noudattamista. Lähdetiedot: Paavo-postinumeroalueet © Tilastokeskus 2022

Kuopio kaupunginosat -aineisto sisältää kaupunginosien aluerajaukset, nimet ja numerot. Kaupunginosa-aineiston ylläpidon lähtötietoina ovat ajantasaiset asemakaavat sekä uusien alueiden osalta suunnitteluaineistot. Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa Kuopion kaupungin asemakaavoituksessa. Aineistoa päivitetään asemakaavan muutosten perusteella tai uusien alueiden osalta suunnitelma-aineiston perusteella. Aineisto on julkaistu avoimena datana, koordinaatistona on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) ja formaatteina MapInfo Tab ja Esri Shapefile.

Aineisto sisältää Kuopion kaupungin kuntarajan muutokset alkaen vuodesta 1942, jolloin osa maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin. Loput maalaiskunnasta liitettiin Kuopioon v.1969, jonka jälkeen kaupunkiin liittyi lähikuntia. Riistavesi v.1973, Vehmersalmi v.2005, Karttula v.2011, Nilsiä v.2013, Maaninka v.2015 sekä Juankoski v.2017. Kuntarajat ovat teema-aineistoa, joka ei ole mittatarkkaa. Teeman pohja-aineisto on kerätty Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistosta. Aineisto ylläpidetään ja päivitetään tarvittaessa.

​​​Pääkaupunkiseudun postinumeroalue -aineisto on tuotettu HSY:ssä yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Aineisto sisältää tarkat aluerajaukset ja tiedon postinumerosta sekä toimipaikasta. Postinumeroaluerajaukset on tuotettu pitkälti kuntien omien rajausten pohjalta jolloin ne ovat kuntien omien postinumeroaluerajausten kanssa yhteensopivia. Yhtenäistetyn aineiston tarkkuus vaihtelee hieman kunnittain, johtuen lähtötiedoista ja ylläpitokäytännöistä. Postinumeroalueet eivät ole sidoksissa hallinnollisiin jakoihin, joten ne sijoittuvat paikoitellen useamman kunnan alueelle. Aineisto sisältää tiedon postinumerosta ja postitoimipaikasta. Lisäksi aineistoon on lisätty tilastokeskuksen avoimesta postinumeroalue aineistosta alueiden viitteelliset nimet. Aineisto valmistunut 07/2022 Aineiston copyright: © Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä HSY, 2022

Kalastusrajoituspalvelun avoin data on WMS ja WFS -rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): kalastusrajoitus (avoin:kalastusrajoitus) Palvelu perustuu Maa- ja mestätalousministeriön kalastusrajoitus -aineistoon. Aineistoa hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Aineisto sisältää alueet, jotka ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Aineistosta löytyy vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Aineiston rajoitusalueet eivät ole oikeudellisesti sitovia. Viranomainen on merkinnyt aineistoon nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt. Aineistosta löytyy myös palveluun merkityt luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset sekä yleisistä säädöksistä poikkeavat rauhoitusajat ja pyyntimitat. Kalastusrajoituspalvelun aineisto on kohdennettu yleiskalastusoikeuksilla kalastaville, ja siksi aineisto ei sisällä yksityisvesien kalastusoikeuden haltijan asettamia sääntöjä, joiden on tarkoitus selvitä luvanmyynnin yhteydessä. Palvelussa esitetyt kalastusrajoitusalueet eivät ole oikeudellisesti sitovia. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii tarjoamaan palvelussa virheetöntä tietoa keskeytyksettä. Käyttäjä käyttää palvelua ja sen sisältämiä tietoja omalla vastuullaan eikä maa- ja metsätalousministeriö vastaa mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat esimerkiksi palvelun tai sen sisältämän aineiston virheistä, puutteista, aineiston käyttämisestä, kolmannen osapuolen vaatimuksista, toimintakatkoksista, aineiston sisällön muuttamisesta tai järjestelmän ylläpidon lopettamisesta tai siitä, että palvelu ei toimi tai että se ei sovi tiettyyn tarkoitukseen. Aineisto on julkaistu myös kalasturajoitus.fi -verkkopalvelussa. Palvelun käyttö on maksutonta ei vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla