Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (16.11.2021) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf

Velho-järjestelmän Paaluperustukset-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Paaluperustukset-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Suljettujen rataosien tasoristeykset -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Suomen rataverkon suljettujen rataosien tasoristeykset. Aineistossa on yhdistelty neljän eri Ratkon rata-aineiston attribuuttietoja (Tasoristeykset, Merkki (tasoristeys), Kansi (tasoristeys) sekä Varoituslaitos (tasoristeys). Aineisto päivittyy kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

KUVAUS: VTS-kotien kiinteistöt ja kiinteistöjen perustiedot. KATTAVUUS: Tampereen alue PÄIVITYS: Päivitetään tarvittaessa muutaman kerran vuodessa. YLLÄPITOSOVELLUS: Excel-taulukko tai Oskarin sisältöeditori, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto näytetään pisteinä. SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kaupungin Oskari-karttajärjestelmässä JULKISUUS: Julkinen. TIETOSUOJA: Ei ole salassapidettävää tietoa. KENTÄT: Kentissä kerrotaan kiinteistön omistajasta, osoitteesta, rakennuksen tyypistä, valmistumisvuosi, asuntojen määrä, kerrosalat, asuntoalat, peruskorjauksen- ja Koti kuntoon -remontin vuodet. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi / VTS -kotien kiinteistönpito

KUVAUS: Kartta-aineisto perustuu Tampereen kelluvien hankkeiden ohjaus -raporttiin ja paikkatietoaineistoon. Aineistoa voi käyttää apuna rantojen käytön ohjaamisessa ja kelluvien rakenteiden vaikutusarvioinnissa. Aineistossa ranta-alueille on annettu suositus soveltuvista kelluvista rakenteista, perusteet ja rajoitteet niiden sijoittamiselle sekä esimerkki soveltuvasta kohteesta. Yksityiset rannat on jätetty selvityksen ulkopuolelle. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki AINEISTON AJANKOHTA: 11/2020 PÄIVITYS: Tarvittaessa KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto on tallennettu ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. SAATAVUUS JA JULKISUUS: Ei julkinen aineisto. Aineisto tarjotaan vain viranomaiskäyttöön. KENTÄT: Kohteen nimi Luokittelu (kohdetyyppi) Perustelut Rajoitteet Ulkonäkövaatimukset Käyttö Pysyvyys Esimerkki AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki/yleiskaavoitus

Kääntöorsi on pylvääseen tai vastaavaan kannatusrakenteeseen kiinnitetty, eristimillä varustettu ajojohdinta kannattava rakenne, joka pääsee kääntymään vaakatasossa. Kääntöorresta ilmoitetaan sijainti, tunnus, tyyp-pi, orsityypin tarkenne, siksak-arvo (mm), ajolangan korkeus (mm), arvioitu käyttöönottopäivä, arvioitu käy-töstäpoistopäivä, nimi ja omistaja. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Kohdeluokka sisältää suodatinkerrokset ja suodatinkankaat. Suodatinkerrokset ovat hiekasta tai murskeesta tehtäviä rakenteita, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. Suodatinkankaat ovat teollisesti valmistettavia materiaaleja, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai Rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella suojeltujen kohteiden aineistoa ylläpidetään ELY-keskusten toimesta osana kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Asetussuojeltujen GISALU-aineiston pohjana on aiemmin Museoviraston ylläpitämä paikkatietoaineisto. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän Rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon Ylva-tietojärjestelmään kirjattuihin lähinnä kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä. Esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn toimitettu biojäte muuttuu kompostoivassa jätteenkäsittelyprosessissa kompostituotteeksi. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.

Raideosuudella valvotaan raiteen vapaanaoloa. Raideosuus ilmaisee junan sijainnin tietyllä osalla rataa. Raideosuuden vapaana/varattuna olon tietoa käytetään asetinlaitteen, suojastusjärjestelmän ja varoituslaitosten toiminnan ohjaustietoina. Raideosuus voi olla raidevirtapiiri (useita eri tyyppisiä raidevirtapiirejä) tai akselilaskentaosuus. Raideosuudesta ilmoitetaan sijainti, käyttöönottopvm, palveluluokka ja tunnus. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).