Ajolanka on ajojohtimen alempi osajohdin, josta virroitin ottaa tehoa. Ajolangasta ilmoitetaan sijainti, tyyppi, tunnus, nimi, omistaja, arvioitu käyttöönottopäivä ja arvioitu käytöstäpoistopäivä. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Hanko-Hyvinkää-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Hanko-Hyvinkää-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Maakuntakaavojen tuulivoimamerkinnät on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): - Tuulivoima-alueet (kooste_tuulivoima_alue) ja - Tuulivoimalat pisteinä (kooste_tuulivoima_pisteet). Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi tuulivoimaan liittyviä kaavamerkintöjä. Tuulivoimamerkintöihin sisältyvät voimassa olevat tv-merkinnät. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä kaikista maakunnista paitsi Etelä-Karjalaa. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. WMS-rajapintapalvelua ja maakuntakaavakoosteiden aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Kohdeluokka sisältää suodatinkerrokset ja suodatinkankaat. Suodatinkerrokset ovat hiekasta tai murskeesta tehtäviä rakenteita, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. Suodatinkankaat ovat teollisesti valmistettavia materiaaleja, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Velho-järjestelmän Paaluperustukset-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Paaluperustukset-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Aineistossa on mukana Taitorakennerekisterissä olevat rautatierummut. Rautatierumpu on siltamainen tai putkimainen rakenne, joka on vapaa-aukoltaan alle 2,0 metriä. Rautatierummut lasketaan taitorakenteeksi sen perusteella, että vaurioituessaan ne saattavat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia seurauksia ja henkilövahinkoja. Tierumpuja ei lasketa taitorakenteiksi. Ominaisuustiedoissa on tietoa muun muassa rautatierummun tilasta (käytössä/purettu), rakenneluokasta ja nykyisestä kunnossapitäjästä. Aineisto päivittyy viikoittain.

KUVAUS: Kartta-aineisto perustuu Tampereen kelluvien hankkeiden ohjaus -raporttiin ja paikkatietoaineistoon. Aineistoa voi käyttää apuna rantojen käytön ohjaamisessa ja kelluvien rakenteiden vaikutusarvioinnissa. Aineistossa ranta-alueille on annettu suositus soveltuvista kelluvista rakenteista, perusteet ja rajoitteet niiden sijoittamiselle sekä esimerkki soveltuvasta kohteesta. Yksityiset rannat on jätetty selvityksen ulkopuolelle. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki AINEISTON AJANKOHTA: 11/2020 PÄIVITYS: Tarvittaessa KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto on tallennettu ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. SAATAVUUS JA JULKISUUS: Ei julkinen aineisto. Aineisto tarjotaan vain viranomaiskäyttöön. KENTÄT: Kohteen nimi Luokittelu (kohdetyyppi) Perustelut Rajoitteet Ulkonäkövaatimukset Käyttö Pysyvyys Esimerkki AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki/yleiskaavoitus

Raideosuudella valvotaan raiteen vapaanaoloa. Raideosuus ilmaisee junan sijainnin tietyllä osalla rataa. Raideosuuden vapaana/varattuna olon tietoa käytetään asetinlaitteen, suojastusjärjestelmän ja varoituslaitosten toiminnan ohjaustietoina. Raideosuus voi olla raidevirtapiiri (useita eri tyyppisiä raidevirtapiirejä) tai akselilaskentaosuus. Raideosuudesta ilmoitetaan sijainti, käyttöönottopvm, palveluluokka ja tunnus. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (16.11.2021) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf

Aineisto sisältää laserkeilausaineistosta johdetun jaon metsäisiin, pensaikkoon ja avoimiin vyöhykkeisiin Suomessa. Metsät on lisäksi jaettu alaluokkiin latvuston korkeusvyöhykkeiden latvuspeittävyyden avulla. Aineisto perustuu MML:n laserkeilausaineistosta Sykessä laskettuihin kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistoihin 8 metrin hilassa. Lopputuloksen metsäluokka määriteltiin ylhäältä alaspäin latvuskerroksittain sen mukaan, missä latvuskerroksessa peittävyys on vähintään 10 % (3 luokkaa). Pensaikkoon (tai taimikoiksi) luettiin em. metsänluokkien ulkopuoliset alueet, joissa kasvillisuuden latvuspeitto on yli 10 % välillä 0,5-2 m. Muut alueet ovat avoimia alueita. Luokitus kentässä Value, luokkien arvot omassa dokumentissaan https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsaPensasAvoin.pdf. Rajoitteet aineiston käytössä: Tietotuote perustuu pistepilviin, jotka on keilattu pitkän ajan kuluessa; vanhimmat keilaukset ovat vuodelta 2008 eli nyt jo 14 vuotta vanhoja. Näin ollen aineisto on paikoitellen vanhentunutta eikä vastaa tilannetta maastossa. Lisätietoja kunkin alueen keilausvuodesta löytyy Maanmittauslaitoksen WWW-sivuilta https://hkp.maanmittauslaitos.fi/hkp/published/fi/4343c1b4-7d8f-4473-896a-70f930f36be1 Vasemman reunan karttatasovalikon kautta pääsee aiempiin keilausalueisiin. Lähtöaineiston laser-lähtöaineiston tiheys on ollut vähintään 0.5 pistettä/neliömetri (maksimissaan havaintoja on n. 4/m2), ja lopputuotteiden pikselikooksi valittiin 8 metriä. Aineistoa voi käyttää erilaissa selvityksissä, luontotyyppitarkasteluiden tausta-aineistona ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena.