Aineisto sisältää laserkeilausaineistosta johdetun jaon metsäisiin, pensaikkoon ja avoimiin vyöhykkeisiin Suomessa. Metsät on lisäksi jaettu alaluokkiin latvuston korkeusvyöhykkeiden latvuspeittävyyden avulla. Aineisto perustuu MML:n laserkeilausaineistosta Sykessä laskettuihin kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistoihin 8 metrin hilassa. Lopputuloksen metsäluokka määriteltiin ylhäältä alaspäin latvuskerroksittain sen mukaan, missä latvuskerroksessa peittävyys on vähintään 10 % (3 luokkaa). Pensaikkoon (tai taimikoiksi) luettiin em. metsänluokkien ulkopuoliset alueet, joissa kasvillisuuden latvuspeitto on yli 10 % välillä 0,5-2 m. Muut alueet ovat avoimia alueita. Luokitus kentässä Value, luokkien arvot omassa dokumentissaan https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsaPensasAvoin.pdf. Rajoitteet aineiston käytössä: Tietotuote perustuu pistepilviin, jotka on keilattu pitkän ajan kuluessa; vanhimmat keilaukset ovat vuodelta 2008 eli nyt jo 14 vuotta vanhoja. Näin ollen aineisto on paikoitellen vanhentunutta eikä vastaa tilannetta maastossa. Lisätietoja kunkin alueen keilausvuodesta löytyy Maanmittauslaitoksen WWW-sivuilta https://hkp.maanmittauslaitos.fi/hkp/published/fi/4343c1b4-7d8f-4473-896a-70f930f36be1 Vasemman reunan karttatasovalikon kautta pääsee aiempiin keilausalueisiin. Lähtöaineiston laser-lähtöaineiston tiheys on ollut vähintään 0.5 pistettä/neliömetri (maksimissaan havaintoja on n. 4/m2), ja lopputuotteiden pikselikooksi valittiin 8 metriä. Aineistoa voi käyttää erilaissa selvityksissä, luontotyyppitarkasteluiden tausta-aineistona ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena.

Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (16.11.2021) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf

KUVAUS: Kartta-aineisto perustuu Tampereen kelluvien hankkeiden ohjaus -raporttiin ja paikkatietoaineistoon. Aineistoa voi käyttää apuna rantojen käytön ohjaamisessa ja kelluvien rakenteiden vaikutusarvioinnissa. Aineistossa ranta-alueille on annettu suositus soveltuvista kelluvista rakenteista, perusteet ja rajoitteet niiden sijoittamiselle sekä esimerkki soveltuvasta kohteesta. Yksityiset rannat on jätetty selvityksen ulkopuolelle. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki AINEISTON AJANKOHTA: 11/2020 PÄIVITYS: Tarvittaessa KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto on tallennettu ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. SAATAVUUS JA JULKISUUS: Ei julkinen aineisto. Aineisto tarjotaan vain viranomaiskäyttöön. KENTÄT: Kohteen nimi Luokittelu (kohdetyyppi) Perustelut Rajoitteet Ulkonäkövaatimukset Käyttö Pysyvyys Esimerkki AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki/yleiskaavoitus

Velho-järjestelmän Pohjamaa-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Pohjamaa-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Hanko-Hyvinkää-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Hanko-Hyvinkää-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Oulu-Laurila-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Oulu-Laurila-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Nopeustieto kuvaa raiteen suurimman sallitun nopeuden suunnittain kalustokohtaisesti erityyppisille henkilö- ja tavarajunille. Suurimmasta nopeudesta ilmoitetaan sijainti, suunta- ja kalustokohtainen nopeustieto ja nopeusrajoituksen syy (mikäli tiedossa). Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

KUVAUS: "Tampereen kaupungin alueellinen kasvu, maa-alueet" -aineisto kuvaa Tampereen kaupungin historiallista kehitystä vuodesta 1779 alkaen, sisältäen vain maa-alueet. Aineiston polygonien ominaisuustietoina on vuosi, jolloin alue on liitetty sekä kunta/kaupunki, josta alue on liittynyt Tampereeseen. Alueiden pinta-alat on ilmoitettu hehtaareina. Aineisto on julkisesti saatavilla. YLLÄPITO; KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ; PÄIVITYS: Aineistoa ylläpidetään PostGIS-ympäristössä. Aineiston ylläpitäjä on Tampereen kaupunki. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878). Aineistoa päivitetään tarvittaessa. KENTTIEN KUVAUKSET: id = aluekohteen yksilöivä id-numero aineistossa kunta = kunta, josta alue on liitetty Tampereeseen tila = tila, jonka alueet kunnasta on liitetty Tampereeseen liittämisvuosi = vuosi, jolloin alue on liitetty Tampereeseen pinta-ala = alueen pinta-ala (ha)

Kääntöorsi on pylvääseen tai vastaavaan kannatusrakenteeseen kiinnitetty, eristimillä varustettu ajojohdinta kannattava rakenne, joka pääsee kääntymään vaakatasossa. Kääntöorresta ilmoitetaan sijainti, tunnus, tyyp-pi, orsityypin tarkenne, siksak-arvo (mm), ajolangan korkeus (mm), arvioitu käyttöönottopäivä, arvioitu käy-töstäpoistopäivä, nimi ja omistaja. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai Rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella suojeltujen kohteiden aineistoa ylläpidetään ELY-keskusten toimesta osana kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Asetussuojeltujen GISALU-aineiston pohjana on aiemmin Museoviraston ylläpitämä paikkatietoaineisto. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän Rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.