Kohdeluokka sisältää suodatinkerrokset ja suodatinkankaat. Suodatinkerrokset ovat hiekasta tai murskeesta tehtäviä rakenteita, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. Suodatinkankaat ovat teollisesti valmistettavia materiaaleja, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Velho-järjestelmän Paaluperustukset-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Paaluperustukset-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Tampere-Pori-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Tampere-Pori-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Vuokatti-Kontiomäki-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Vuokatti-Kontiomäki-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (16.11.2021) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf

Järjestelmän ydin muodostuu kahdesta pääosasta: 1. Suunnitelma- ja toteumatietovarasto -Tie-, rata- ja vesiväyläsuunnitelmien keskitetty suunnitelma- ja toteuma-aineistojen tietovarasto 2. Tiestötietojen perusrekisteri -Uusi kansallinen tierekisteri Suunnitelma. ja toteumatiedot kattavat kaikki kolme väylämuotoa. Tiestötietojen perusrekisterinä Velho korvaa Tierekisterin ja samalla tiestötietojen käsitemalli uudistuu. Tierekisterin tietolajit (TL) ovat Velhossa kohdeluokkia.

Velho-järjestelmän Pohjamaa-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Pohjamaa-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Velho-järjestelmän Täytöt-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Kohdeluokka ei ole suoraan verrannollinen minkään yksittäisen Tierekisterin tietolajin kanssa. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Kohdeluokan ominaisuustietokuvaus löytyy Velhon sivuilta täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset .

Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf

Aineistossa on mukana Taitorakennerekisterissä olevat rautatierummut. Rautatierumpu on siltamainen tai putkimainen rakenne, joka on vapaa-aukoltaan alle 2,0 metriä. Rautatierummut lasketaan taitorakenteeksi sen perusteella, että vaurioituessaan ne saattavat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia seurauksia ja henkilövahinkoja. Tierumpuja ei lasketa taitorakenteiksi. Ominaisuustiedoissa on tietoa muun muassa rautatierummun tilasta (käytössä/purettu), rakenneluokasta ja nykyisestä kunnossapitäjästä. Aineisto päivittyy viikoittain.