KUVAUS: "Tampereen kaupungin alueellinen kasvu" -aineisto kuvaa Tampereen kaupungin historiallista kehitystä vuodesta 1779 alkaen, sisältäen maa- ja vesialueet. Aineiston polygonien ominaisuustietoina on vuosi, jolloin alue on liitetty sekä kunta/kaupunki, josta alue on liittynyt Tampereeseen. Aineisto on julkisesti saatavilla. YLLÄPITO; KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ; PÄIVITYS: Aineistoa ylläpidetään PostGIS-ympäristössä. Aineiston ylläpitäjä on Tampereen kaupunki. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878). Aineistoa päivitetään tarvittaessa. KENTTIEN KUVAUKSET: id = aluekohteen yksilöivä id-numero aineistossa kunta = kunta, josta alue on liitetty Tampereeseen tila = tila, jonka alueet kunnasta on liitetty Tampereeseen liittämisvuosi = vuosi, jolloin alue on liitetty Tampereeseen

KUVAUS Tampereen lahokaviosammalselvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta vuonna 2021. Selvityksen tavoitteena oli lahokaviosammalen yleisyyden ja suotuisan suojelutason arviointi Tampereella. Selvitys perustuu kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueella ja tietyillä Pohjois-Tampereen kohteilla tehtyihin, laajoihin maastokartoituksiin. Mahdollisesti kartoitettavat, lahokaviosammalelle soveltuvat alueet määriteltiin paikkatietomenetelmillä työn esiselvitysvaiheessa. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KARTOITUSALUEET: Ne soveltuvat alueet, jotka sijoittuvat kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueelle. OSA-ALUERAJAT: Maastotöiden kohdentamista varten tehty osa-aluejako. SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti soveltuva alue. ERITYISEN SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti erittäin soveltuva alue. YDINALUEET: Rajattu havaintojen perusteella, aineistosta olemassa erillinen kuvaus. LOPULLISET HAVAINNOT: Maastotöiden aikana tehdyt havainnot. Havainnot sisältyvät Lahokaviosammalhavainnot-aineistoon. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa Tampereen lahokaviosammalselvityksen 2021 kartoitusalueiden havainnot. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus. POIKKILEIKKAUS Tallennettu vuoden 2021 aikana. KENTÄT LAJI (laji) Lajin nimi (lahokaviosammal) HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Päivämäärä, jolloin havainto on tehty. Merkitään muodossa vvvv-kk-pp. HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) Havainnon tekijän nimi ja yritys. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen DONNA:n ID-nro tai muu viite selvitykseen tai vastaavaan tiedon lähteeseen. KASVUTAPA (kasvutapa) − itiöpesäke − itujyväsryhmä − itiöpesäke, itujyväsryhmä. Jos molemmat samalla havaintopaikalla. ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_maara) Itiöpesäkkeiden kappalemäärä. ITIOPESAKKEEN_LAATU (ip_laatu) − uusi. Uusi itiöpesäke/itiöpesäkkeet. − vanha. Vanha itiöpesäke/-pesäkkeet tai pesäkkeen kanta. − uusi, vanha. Kun uusia ja vanhoja itiöpesäkkeitä yhtä monta. − pääosin uusia. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin uusia. − pääosin vanhoja. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin vanhoja. ITUJYVASRYHMIEN_RUNSAUS (ijr_runs) − 1 = Vähän kasvustoa (n.1cm² - 0,5dm²) (arviolta ”sormenpää - puoli kämmentä”) − 2 = Reilusti kasvustoa (n.0,5 - 5dm²) (arviolta ”yli puolikämmentä-noin A4”) − 3 = Hyvin runsaasti kasvustoa (> 5dm²) (arviolta ”yli A4”) KASVUALUSTAN_TYYPPI (ka_tyyppi) − maalahopuu − pystylahopuu − kanto − oksa − karike − muu - Mahdollinen lisäkuvailu huomautus -sarakkeeseen. KASVUALUSTAN_LAHOASTE (ka_laho) − 1 = Kova, kuorellinen, äskettäin kaatunut puu, puukko tunkeutuu puuhun muutaman mm:n − 2 = Melko kova, usein kuorellinen puu, puukko tunkeutuu puuhun 1-2cm − 3 = Melko pehmeä, kuori usein repeillyt, puukko tunkeutuu puuhun helposti 3-5cm − 4 = Pehmeäksi lahonnut, usein kuoreton, puukko voi tunkeutua puuhun kahvaa myöten − 5 = Hyvin pehmeä, sormin hajotettava, puukko uppoaa puuhun hyvin helposti kahvaa myöten KASVUALUSTAN_PUULAJI (ka_puulaji) Kasvualustan puulaji, esim. kuusi. Jätetään tyhjäksi, jos kasvualustan puulaji ei ole määritettävissä tai on muu esim. karike. KASVUALUSTAN_LAPIMITTA (ka_lm) Kasvualustan läpimitta (noin cm). Jätetään tyhjäksi, jos karike tai muu kasvualusta. HUOMAUTUS (huomautus) Muut mahdolliset huomiot.

Tasoristeysonnettomuudet-aineistossa esitetään tasoristeysten yhteydessä tapahtuneet onnettomuudet vuodesta 2000 vuoteen 2024. Aineistoa päivitetään kerran vuodessa. Aineistossa ei näy niiden tasoristeysten onnettomuuksia, jotka eivät ole enää käytössä. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen aineistossa esitetään vain valtion tasoristeyksissä tapahtuneet onnettomuudet. Näin ollen yksityisradoilla tapahtuneita onnettomuuksia ei ole vuodesta 2021 alkaen enää mukana aineistossa. Edellä mainituista syistä onnettomuuksien vuosittaiset määrät saattavat erota siitä, mitä Väyläviraston verkkosivuille on kirjattu: https://vayla.fi/vaylista/aineistot/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet

Uudellamaalla on samanaikaisesti voimassa useita maakuntakaavoja, jotka yhdessä muodostavat voimassa olevien maakuntakaavojen kokonaisuuden. Kokonaisuuden hahmottamista ja tulkintaa helpottavat epävirallinen yhdistelmäkartta sekä sen merkinnät ja määräykset. Kun vallitsevaa kaavatilannetta tulkitaan, on kaikki voimassa olevat maakuntakaavat ja maakuntakaavamerkinnät huomioitava samanaikaisesti. Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 13.3.2023 sisältää kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Maakuntakaavayhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: • Helsingin seudun vaihemaakuntakaava • Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava • Länsi-uudenmaan vaihemaakuntakaava • Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava • Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava - Östersundomin alue Lisätietoja voimassa olevasta maakuntakaavatilanteesta https://uudenmaanliitto.fi/kaavoitus-ja-liikenne/maakuntakaavat/tulkinta-voimassa-olevasta-maakuntakaavatilanteesta/

KUVAUS: "Tampereen kaupungin alueellinen kasvu, maa-alueet" -aineisto kuvaa Tampereen kaupungin historiallista kehitystä vuodesta 1779 alkaen, sisältäen vain maa-alueet. Aineiston polygonien ominaisuustietoina on vuosi, jolloin alue on liitetty sekä kunta/kaupunki, josta alue on liittynyt Tampereeseen. Alueiden pinta-alat on ilmoitettu hehtaareina. Aineisto on julkisesti saatavilla. YLLÄPITO; KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ; PÄIVITYS: Aineistoa ylläpidetään PostGIS-ympäristössä. Aineiston ylläpitäjä on Tampereen kaupunki. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878). Aineistoa päivitetään tarvittaessa. KENTTIEN KUVAUKSET: id = aluekohteen yksilöivä id-numero aineistossa kunta = kunta, josta alue on liitetty Tampereeseen tila = tila, jonka alueet kunnasta on liitetty Tampereeseen liittämisvuosi = vuosi, jolloin alue on liitetty Tampereeseen pinta-ala = alueen pinta-ala (ha)

TIIVISTELMÄ Karttatasojen tiedot on laskettu Tampereen kaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointimenetelmän työkalulla, jonka ovat toteuttaneet Ubigu Oy, Avoin yhtiö Tietotakomo ja Gispo Oy. Lisätetoja menetelmästä ja työkalusta: https://ilmastovahti.tampere.fi/actions/1.1.1. Ilmastovaikutusten arviointimenetelmän avulla saadaan suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä nykyisestä että tulevaisuuden vaihtoehtoisten kasvu- ja kehitysskenaarioiden päästö- ja hiilinieluvaikutuksista. Menetelmää ja työkalua on käytetty yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja Tampereen seudun ilmastovaikutusten arvioinnissa, Tampereen Oskari-karttapalveluun on viety sekä nykyrakenteen seuranta-aineistoa että tulevaisuuden päästöarviointia tukevaa tietoa. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Tampereen Oskarissa on esitetty ilmastovaikutusten arviointitietoa Tampereen kantakaupungin alueelta (ja rajoitetummin Pohjois-Tampereelta). Aineistoa päivitetään Oskariin Tampereen kaupungin sisäisten tarpeiden mukaan ja on hyvä huomata, että Tampereen sisäisesti käytetään pääosin muita aineistoja. Erityisesti tulevaisuuden ennusteet ovat sitä haastavampia mitä pidemmälle ennusteita tehdään. Tulevaisuuden ennusteet perustuvat muun muassa Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmaan (PALM), asemakaavoitusohjelmiin sekä kansallisiin pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) skenaarioihin. Nykytilanteen CO2-päästöarviot perustuvat mm. kaupungin väestö- ja rakennusaineistoon sekä SYKE:n YKR-työpaikkaruutuaineistoon. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttatasot ovat julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Muun muassa seuraavia kussakin ruudussa: sum_yhteensa_tco2: Yhdyskuntarakenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_liikenne_tco2: Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_lammonsaato_tco2: Rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_sahko_tco2: Rakennusten sähkönkäytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_rakentaminen_tco2: Rakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_hlo_tco2: Henkilöliikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_tv_tco2: Teollisuuden ja varastojen liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_palv_tco2: Palveluiden liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_vesi_tco2: Rakennusten veden lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_lammitys_tco2: Rakennusten lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_jaahdytys_tco2: Rakennusten jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kiinteistot_tco2: Kiinteistöjen sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kotitaloudet_tco2: Kotitalouksien sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_palv_tco2: Palveluiden sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö (tCO2-ekv) sahko_tv_tco2:Teollisuuden- ja varastojen sähkön käytön, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö, aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_uudis_tco2: Uudisrakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_korjaussaneeraus_tco2: Korjausrakentamisen ja saneerausten aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_purku_tco2: Rakennusten purkamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_vaesto: Väestö raportointivuonna ruudussa. xyind: Ruudun x- ja y-koordinaatit yhteenliimattuina (ETRS-TM35FIN)

Maakuntakaavojen tuulivoimamerkinnät on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): - Tuulivoima-alueet (kooste_tuulivoima_alue) ja - Tuulivoimalat pisteinä (kooste_tuulivoima_pisteet). Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi tuulivoimaan liittyviä kaavamerkintöjä. Tuulivoimamerkintöihin sisältyvät voimassa olevat tv-merkinnät. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä kaikista maakunnista paitsi Etelä-Karjalaa. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. WMS-rajapintapalvelua ja maakuntakaavakoosteiden aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Kääntöorsi on pylvääseen tai vastaavaan kannatusrakenteeseen kiinnitetty, eristimillä varustettu ajojohdinta kannattava rakenne, joka pääsee kääntymään vaakatasossa. Kääntöorresta ilmoitetaan sijainti, tunnus, tyyp-pi, orsityypin tarkenne, siksak-arvo (mm), ajolangan korkeus (mm), arvioitu käyttöönottopäivä, arvioitu käy-töstäpoistopäivä, nimi ja omistaja. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon Ylva-tietojärjestelmään kirjattuihin lähinnä kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä. Esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn toimitettu biojäte muuttuu kompostoivassa jätteenkäsittelyprosessissa kompostituotteeksi. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.

Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (16.11.2021) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf