Ajolanka on ajojohtimen alempi osajohdin, josta virroitin ottaa tehoa. Ajolangasta ilmoitetaan sijainti, tyyppi, tunnus, nimi, omistaja, arvioitu käyttöönottopäivä ja arvioitu käytöstäpoistopäivä. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

KUVAUS: Aineisto on tuotettu konenäköperusteisesti Vaisala RoadAI-järjestelmällä. Kuntoluokat on eroteltu kartassa värein. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki, Kämmenniemi, Aitolahti, Teisko, Maisansalo PÄIVITYS: Vaisalan aineistoa päivitetään massainventoinneilla, tahti epäsäännöllinen. YLLÄPITOSOVELLUS: Vaisala RoadAI -> locus -> MS SQL Server GEOMETRIA: viivamaista SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla kirjautuneille käyttäjille WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu MS SQL-serverille JULKISUUS: Rajoitettu saatavuus. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Omistaja Tampereen kaupunki, Infraomaisuuden hallinta. Ylläpito Tampereen Infra Sarja sisältää aineistot: Katujen kuntotieto (epätasaisuus) Katujen kuntotieto (kuluneisuus)

Pääraiteen tasoristeykset -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Suomen rataverkon pääraiteilla sijaitsevat tasoristeykset. Aineistossa on yhdistelty neljän eri Ratkon rata-aineiston attribuuttietoja (Tasoristeykset, Merkki (tasoristeys), Kansi (tasoristeys) sekä Varoituslaitos (tasoristeys). WMS-rajapinnassa sekä karttapalvelussa aineisto on visualisoitu sen mukaan, onko tasoristeyksessä puomia ja millainen puomi siinä mahdollisesti on. Aineisto päivittyy kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Velho-järjestelmän Pohjamaa-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Pohjamaa-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Laituripolut ja huoltotiet -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Suomen rataverkon laituripolut ja huoltotiet. Aineistossa on yhdistelty neljän eri Ratkon rata-aineiston attribuuttietoja (Tasoristeykset, Merkki (tasoristeys), Kansi (tasoristeys) sekä Varoituslaitos (tasoristeys). Aineisto päivittyy kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf

Kohdeluokka sisältää suodatinkerrokset ja suodatinkankaat. Suodatinkerrokset ovat hiekasta tai murskeesta tehtäviä rakenteita, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. Suodatinkankaat ovat teollisesti valmistettavia materiaaleja, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

TIIVISTELMÄ Karttatasojen tiedot on laskettu Tampereen kaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointimenetelmän työkalulla, jonka ovat toteuttaneet Ubigu Oy, Avoin yhtiö Tietotakomo ja Gispo Oy. Lisätetoja menetelmästä ja työkalusta: https://ilmastovahti.tampere.fi/actions/1.1.1. Ilmastovaikutusten arviointimenetelmän avulla saadaan suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä nykyisestä että tulevaisuuden vaihtoehtoisten kasvu- ja kehitysskenaarioiden päästö- ja hiilinieluvaikutuksista. Menetelmää ja työkalua on käytetty yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja Tampereen seudun ilmastovaikutusten arvioinnissa, Tampereen Oskari-karttapalveluun on viety sekä nykyrakenteen seuranta-aineistoa että tulevaisuuden päästöarviointia tukevaa tietoa. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Tampereen Oskarissa on esitetty ilmastovaikutusten arviointitietoa Tampereen kantakaupungin alueelta (ja rajoitetummin Pohjois-Tampereelta). Aineistoa päivitetään Oskariin Tampereen kaupungin sisäisten tarpeiden mukaan ja on hyvä huomata, että Tampereen sisäisesti käytetään pääosin muita aineistoja. Nykytilanteen CO2-päästöarviot perustuvat mm. kaupungin väestö- ja rakennusaineistoon sekä SYKE:n YKR-työpaikkaruutuaineistoon. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttatasot ovat julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Muun muassa seuraavia kussakin ruudussa: sum_yhteensa_tco2: Yhdyskuntarakenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_liikenne_tco2: Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_lammonsaato_tco2: Rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_sahko_tco2: Rakennusten sähkönkäytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_rakentaminen_tco2: Rakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_hlo_tco2: Henkilöliikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_tv_tco2: Teollisuuden ja varastojen liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_palv_tco2: Palveluiden liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_vesi_tco2: Rakennusten veden lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_lammitys_tco2: Rakennusten lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_jaahdytys_tco2: Rakennusten jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kiinteistot_tco2: Kiinteistöjen sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kotitaloudet_tco2: Kotitalouksien sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_palv_tco2: Palveluiden sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö (tCO2-ekv) sahko_tv_tco2:Teollisuuden- ja varastojen sähkön käytön, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö, aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_uudis_tco2: Uudisrakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_korjaussaneeraus_tco2: Korjausrakentamisen ja saneerausten aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_purku_tco2: Rakennusten purkamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_vaesto: Väestö raportointivuonna ruudussa. xyind: Ruudun x- ja y-koordinaatit yhteenliimattuina (ETRS-TM35FIN)

Aineisto ei ole mukana automaattisissa päivitysprosesseissa ja se saattaa sisältää vanhentunutta tietoa. TEN-luokka-karttataso on Väyläviraston Rataverkon verkkoselostusta varten julkaistu aineisto, jossa esitetään se, kuuluuko rataosa kattavalle rataverkolla vai ydinverkolle. Aineisto on visualisoitu sen mukaan kummalle TEN-luokalle rataosuus kuuluu. Aineisto kattaa koko Suomen rataverkon.

KUVAUS Tampereen lahokaviosammalselvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta vuonna 2021. Selvityksen tavoitteena oli lahokaviosammalen yleisyyden ja suotuisan suojelutason arviointi Tampereella. Selvitys perustuu kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueella ja tietyillä Pohjois-Tampereen kohteilla tehtyihin, laajoihin maastokartoituksiin. Mahdollisesti kartoitettavat, lahokaviosammalelle soveltuvat alueet määriteltiin paikkatietomenetelmillä työn esiselvitysvaiheessa. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KARTOITUSALUEET: Ne soveltuvat alueet, jotka sijoittuvat kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueelle. OSA-ALUERAJAT: Maastotöiden kohdentamista varten tehty osa-aluejako. SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti soveltuva alue. ERITYISEN SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti erittäin soveltuva alue. YDINALUEET: Rajattu havaintojen perusteella, aineistosta olemassa erillinen kuvaus. LOPULLISET HAVAINNOT: Maastotöiden aikana tehdyt havainnot. Havainnot sisältyvät Lahokaviosammalhavainnot-aineistoon. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa Tampereen lahokaviosammalselvityksen 2021 kartoitusalueiden havainnot. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus. POIKKILEIKKAUS Tallennettu vuoden 2021 aikana. KENTÄT LAJI (laji) Lajin nimi (lahokaviosammal) HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Päivämäärä, jolloin havainto on tehty. Merkitään muodossa vvvv-kk-pp. HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) Havainnon tekijän nimi ja yritys. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen DONNA:n ID-nro tai muu viite selvitykseen tai vastaavaan tiedon lähteeseen. KASVUTAPA (kasvutapa) − itiöpesäke − itujyväsryhmä − itiöpesäke, itujyväsryhmä. Jos molemmat samalla havaintopaikalla. ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_maara) Itiöpesäkkeiden kappalemäärä. ITIOPESAKKEEN_LAATU (ip_laatu) − uusi. Uusi itiöpesäke/itiöpesäkkeet. − vanha. Vanha itiöpesäke/-pesäkkeet tai pesäkkeen kanta. − uusi, vanha. Kun uusia ja vanhoja itiöpesäkkeitä yhtä monta. − pääosin uusia. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin uusia. − pääosin vanhoja. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin vanhoja. ITUJYVASRYHMIEN_RUNSAUS (ijr_runs) − 1 = Vähän kasvustoa (n.1cm² - 0,5dm²) (arviolta ”sormenpää - puoli kämmentä”) − 2 = Reilusti kasvustoa (n.0,5 - 5dm²) (arviolta ”yli puolikämmentä-noin A4”) − 3 = Hyvin runsaasti kasvustoa (> 5dm²) (arviolta ”yli A4”) KASVUALUSTAN_TYYPPI (ka_tyyppi) − maalahopuu − pystylahopuu − kanto − oksa − karike − muu - Mahdollinen lisäkuvailu huomautus -sarakkeeseen. KASVUALUSTAN_LAHOASTE (ka_laho) − 1 = Kova, kuorellinen, äskettäin kaatunut puu, puukko tunkeutuu puuhun muutaman mm:n − 2 = Melko kova, usein kuorellinen puu, puukko tunkeutuu puuhun 1-2cm − 3 = Melko pehmeä, kuori usein repeillyt, puukko tunkeutuu puuhun helposti 3-5cm − 4 = Pehmeäksi lahonnut, usein kuoreton, puukko voi tunkeutua puuhun kahvaa myöten − 5 = Hyvin pehmeä, sormin hajotettava, puukko uppoaa puuhun hyvin helposti kahvaa myöten KASVUALUSTAN_PUULAJI (ka_puulaji) Kasvualustan puulaji, esim. kuusi. Jätetään tyhjäksi, jos kasvualustan puulaji ei ole määritettävissä tai on muu esim. karike. KASVUALUSTAN_LAPIMITTA (ka_lm) Kasvualustan läpimitta (noin cm). Jätetään tyhjäksi, jos karike tai muu kasvualusta. HUOMAUTUS (huomautus) Muut mahdolliset huomiot.