Velho-järjestelmän Talvinopeusrajoituspäätökset-kohdeluokka kuuluu Päätösrekisterin Rajoitukset ja päätökset -tietokokonaisuuden alle. Talvinopeusrajoituspäätökset-kohdeluokkaa ei ollut Tierekisterissä. Kohdeluokka viittaa hallinnollisilla päätöksillä määrättyihin nopeusrajoituksiin. Suomen kaikilla teillä on nopeusrajoitus. Kohdeluokka ei ota kantaa yleisiin nopeusrajoituksiin, sillä niistä on asetus suoraan tieliikennelain 9 §:ssä. Liikennemerkeistä johdettua nopeusrajoitustietoa ylläpidetään Digiroad-järjestelmässä. Velhon aineistojen ominaisuustietokuvaukset löytyvät täältä: https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Tasoristeysonnettomuudet-aineistossa esitetään tasoristeysten yhteydessä tapahtuneet onnettomuudet vuodesta 2000 vuoteen 2024. Aineistoa päivitetään kerran vuodessa. Aineistossa ei näy niiden tasoristeysten onnettomuuksia, jotka eivät ole enää käytössä. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen aineistossa esitetään vain valtion tasoristeyksissä tapahtuneet onnettomuudet. Näin ollen yksityisradoilla tapahtuneita onnettomuuksia ei ole vuodesta 2021 alkaen enää mukana aineistossa. Edellä mainituista syistä onnettomuuksien vuosittaiset määrät saattavat erota siitä, mitä Väyläviraston verkkosivuille on kirjattu: https://vayla.fi/vaylista/aineistot/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet

Hanko-Hyvinkää-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Hanko-Hyvinkää-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Velho-järjestelmän Pohjamaa-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Pohjamaa-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

KUVAUS: VTS-kotien kiinteistöt ja kiinteistöjen perustiedot. KATTAVUUS: Tampereen alue PÄIVITYS: Päivitetään tarvittaessa muutaman kerran vuodessa. YLLÄPITOSOVELLUS: Excel-taulukko tai Oskarin sisältöeditori, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto näytetään pisteinä. SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kaupungin Oskari-karttajärjestelmässä JULKISUUS: Julkinen. TIETOSUOJA: Ei ole salassapidettävää tietoa. KENTÄT: Kentissä kerrotaan kiinteistön omistajasta, osoitteesta, rakennuksen tyypistä, valmistumisvuosi, asuntojen määrä, kerrosalat, asuntoalat, peruskorjauksen- ja Koti kuntoon -remontin vuodet. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi / VTS -kotien kiinteistönpito

Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon Ylva-tietojärjestelmään kirjattuihin lähinnä kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä. Esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn toimitettu biojäte muuttuu kompostoivassa jätteenkäsittelyprosessissa kompostituotteeksi. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.

TIIVISTELMÄ Karttatasojen tiedot on laskettu Tampereen kaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointimenetelmän työkalulla, jonka ovat toteuttaneet Ubigu Oy, Avoin yhtiö Tietotakomo ja Gispo Oy. Lisätetoja menetelmästä ja työkalusta: https://ilmastovahti.tampere.fi/actions/1.1.1. Ilmastovaikutusten arviointimenetelmän avulla saadaan suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä nykyisestä että tulevaisuuden vaihtoehtoisten kasvu- ja kehitysskenaarioiden päästö- ja hiilinieluvaikutuksista. Menetelmää ja työkalua on käytetty yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja Tampereen seudun ilmastovaikutusten arvioinnissa, Tampereen Oskari-karttapalveluun on viety sekä nykyrakenteen seuranta-aineistoa että tulevaisuuden päästöarviointia tukevaa tietoa. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Tampereen Oskarissa on esitetty ilmastovaikutusten arviointitietoa Tampereen kantakaupungin alueelta (ja rajoitetummin Pohjois-Tampereelta). Aineistoa päivitetään Oskariin Tampereen kaupungin sisäisten tarpeiden mukaan ja on hyvä huomata, että Tampereen sisäisesti käytetään pääosin muita aineistoja. Erityisesti tulevaisuuden ennusteet ovat sitä haastavampia mitä pidemmälle ennusteita tehdään. Tulevaisuuden ennusteet perustuvat muun muassa Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmaan (PALM), asemakaavoitusohjelmiin sekä kansallisiin pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) skenaarioihin. Nykytilanteen CO2-päästöarviot perustuvat mm. kaupungin väestö- ja rakennusaineistoon sekä SYKE:n YKR-työpaikkaruutuaineistoon. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttatasot ovat julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Muun muassa seuraavia kussakin ruudussa: sum_yhteensa_tco2: Yhdyskuntarakenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_liikenne_tco2: Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_lammonsaato_tco2: Rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_sahko_tco2: Rakennusten sähkönkäytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_rakentaminen_tco2: Rakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_hlo_tco2: Henkilöliikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_tv_tco2: Teollisuuden ja varastojen liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_palv_tco2: Palveluiden liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_vesi_tco2: Rakennusten veden lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_lammitys_tco2: Rakennusten lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_jaahdytys_tco2: Rakennusten jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kiinteistot_tco2: Kiinteistöjen sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kotitaloudet_tco2: Kotitalouksien sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_palv_tco2: Palveluiden sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö (tCO2-ekv) sahko_tv_tco2:Teollisuuden- ja varastojen sähkön käytön, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö, aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_uudis_tco2: Uudisrakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_korjaussaneeraus_tco2: Korjausrakentamisen ja saneerausten aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_purku_tco2: Rakennusten purkamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_vaesto: Väestö raportointivuonna ruudussa. xyind: Ruudun x- ja y-koordinaatit yhteenliimattuina (ETRS-TM35FIN)

Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf

Sivuraiteen tasoristeykset -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Suomen rataverkon sivuraiteilla sijaitsevat tasoristeykset. Aineistossa on yhdistelty neljän eri Ratkon rata-aineiston attribuuttietoja (Tasoristeykset, Merkki (tasoristeys), Kansi (tasoristeys) sekä Varoituslaitos (tasoristeys). WMS-rajapinnassa sekä karttapalvelussa aineisto on visualisoitu sen mukaan, onko tasoristeyksessä puomia ja millainen puomi siinä mahdollisesti on. Aineisto päivittyy kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.