Suunnittelualue, Immersbyn kylätaajaman alue sekä osia Hindsbyn ja Östersundomin kylistä, sijaitsee Lounais-Sipoossa Porvoonväylän (E18) pohjoispuolella noin 7 km Nikkilän taajamasta etelään. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 1270 ha ja alueella on noin 330 kiinteistöä. Suunnittelualueen länsipuolella ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit, luoteis- ja pohjoispuolella sijaitsee Sipoonkorpi sekä itäpuolella Sipoonjoki ja Söderkulla.

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on SYKEn tuottama valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Aineisto on laadittu Suomen 34 kaupunkiseudulle YKR-kaupunkiseuturajauksen mukaan. Mukana ovat kaikki ne vuoden taajamat, jotka ovat kuuluneet kaupunkiseutuun vuosina 1985–2015. Uudenmaan maakunnan alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille taajamille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Tämä metatieto kuvaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineistot vuodesta 2017 alkaen. Tätä vanhemmille versioille on omat metatiedot. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2017 kuvaavat vuoden 2017 tilannetta taajamarajauksen ja keskusta-alueiden osalta sekä joukkoliikenneaikataulujen osalta vuoden 2019 alun tilannetta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2021 aineistossa taajamat edustavat vuoden 2020 tilannetta ja keskusta-alueet vuoden 2019 tilannetta. Joukkoliikenneaikataulut edustavat vuoden 2021 kevään tilannetta. Eri vuosien vyöhykkeet ovat tuotettu hieman erilaisella kriteeristöllä ja joukkoliikenteen aineistopohjalla, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrVyohykkeet.pdf http://hdl.handle.net/10138/176782 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574

Kurikan kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto. Aineisto pitää sisällään tietoa rakennuksista, liikenneväylistä, johtotiedoista, nimistöistä, tunnisteista, aluejaotuksista, vesistöistä, korkeustiedoista, maa- ja kasvipeitteestä sekä muista rakennetun ympäristön kohteista. Kurikan ja Jalasjärven taajama-alueiden aineisto on tuotettu ilmakuvaushankkeella vuosina 2021 ja 2022, jonka pohjalta urakoitsija on digitoinut pohjakartan vektorimuotoon. Osa kantakartasta on tuotettu esimerkiksi skannaamalla ilmakuvia tiff-kuviksi sekä digitoimalla alueita piirtämällä. Aineistoa päivitetään jatkuvin mittauksin sekä epäsäännöllisin väliajoin suoritettavin ilmakuvauksin. Kantakartta on mittakaavassa 1:2000. Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa AutoCAD dwg-formaatissa ja Esri shapefile -formaatissa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK22. Korkeusjärjestelmä N2000.

KUVAUS Tampereen lahokaviosammalselvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta vuonna 2021. Selvityksen tavoitteena oli lahokaviosammalen yleisyyden ja suotuisan suojelutason arviointi Tampereella. Selvitys perustuu kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueella ja tietyillä Pohjois-Tampereen kohteilla tehtyihin, laajoihin maastokartoituksiin. Mahdollisesti kartoitettavat, lahokaviosammalelle soveltuvat alueet määriteltiin paikkatietomenetelmillä työn esiselvitysvaiheessa. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KARTOITUSALUEET: Ne soveltuvat alueet, jotka sijoittuvat kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueelle. OSA-ALUERAJAT: Maastotöiden kohdentamista varten tehty osa-aluejako. SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti soveltuva alue. ERITYISEN SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti erittäin soveltuva alue. LOPULLISET HAVAINNOT: Maastotöiden aikana tehdyt havainnot. Aineistosta on erillinen kuvaus. YDINALUEET: Lajille tärkeät ydinalueet on tunnistettu ja rajattu kartoille jo maastotöiden yhteydessä lahokaviosammalen itujyväsryhmien ja itiöpesäkkeiden esiintyvyyden ja kasvupaikkojen ominaisuuksien perusteella. Lopulliset rajaukset on tehty myöhemmin paikkatieto-ohjelmalla havaintojen, itujyväsryhmien elinvoimaisuuden (runsausluokat 1-3) ja esiintymisalueen ominaispiirteiden (muun muassa kosteusolosuhteet, puuston rakenne ja lahopuujatkumo sekä maastonmuodot) perusteella. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa Tampereen lahokaviosammalselvityksen 2021 kartoitusalueiden havainnot. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Aineisto tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus. POIKKILEIKKAUS Tallennettu vuoden 2021 aikana. KENTÄT NIMI (nimi) Ydinalueen nimi NUMERO (nro) Ydinalueen tunnunumero OSA_ALUE_NUMERO (osa_a_nro) Ydinalueen osa-aluenumero. Erotetaan pilkulla esim. 1,1. Sarake jätetään tyhjäksi, jos ei osa-aluetta. PINTA_ALA_HEHTAAREINA (p_ala_ha) Ydinalueen pinta-ala KASVUPAIKKATYYPPI (kp_tyyppi) Ydinalueen kasvupaikan tyyppi. Käytetään seuraavia vaihtoehtoja: karukko kuiva kuivahko tuore lehtomainen lehto Jos useita kasvupaikkatyyppejä, kirjataan kaikki esim: tuore, lehtomainen, lehto LAHOPUUMAARA (lahop_m3) Ydinalueen lahopuumäärä. Vaihtoehdot: 1 = <5m3 /ha 2 = 5-20m3 /ha 3 = >20m3 /ha PINTA_ALA_PISTEET (p_ala_p) Pinta-ala hehtaareissa (ha) mukaiset pisteet 1 piste: < 6ha 2 pistettä: 6-12 ha 3 pistettä: > 12 ha KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ip_kp_p) Itiöpesäkkeiden kasvupaikkojen (esim. lahopuurunko / kanto) lukumäärän mukaiset pisteet 1 piste: 2 kasvupaikkaa 2 pistettä: 3-4 kasvupaikkaa 3 pistettä: > 4 kasvupaikkaa ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_lkm_p) Itiöpesäkkeiden kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 1 piste: 1-10 itiöpesäkettä 2 pistettä: 11-30 itiöpesäkettä 3 pistettä: > 30 itiöpesäkettä ITUJYVASRYHMIEN_KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ijr_kp_p) Itujyväsryhmien kasvupaikkojen kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 0 pistettä: 0-5 kasvupaikkaa 1 piste: 6-49 kasvupaikkaa 2 pistettä: > 49 kasvupaikkaa YDINALUEET_LAHELLA (lah_ydin_p) Alle 1km:n päässä olevat lahokaviosammalen ydinalueet -pisteet 1 piste: 1 ydinalue 2 pistettä: 2 ydinaluetta 3 pistettä: > 2 ydinaluetta LUONNONSUOJELUALUEET_LAHELLA (lah_sl_p) Alle 500 metrin päässä olevat luonnonsuojelualueet -pisteet 1 piste: 1 luonnonsuojelualue 2 pistettä: 2 luonnonsuojelualuetta 3 pistettä: > 2 luonnonsuojelualuetta ELINYMPARISTON_RAKENNEPIIRTEET (elinymp_p) Elinympäristön rakennepiirteet -pisteet: lahopuusto ja metsärakenne 0 pistettä: Kohteen lahopuuston laatu tulee heikkenemään jatkossa merkittävästi. Käytännössä kohde, jossa kasvupaikat ovat vanhoilla kannoilla eikä uutta lahopuuta ole muodostumassa lähivuosikymmeninä. 1 pistettä: Metsänrakenne ja lahopuujatkumo kohtalaisen hyviä lajille. On odotettavissa, että lahopuustoa syntyy merkittävästi lisää, jos kohteen annetaan kehittyä rauhassa. 2 pistettä: Lahopuun määrä ja jatkumo on erinomainen ja tilanne pysyy samana tai paranee jatkossa. Usein kyseessä on suojelualue tai muu erityisen laadukas ja vakaa kohde. KARTOITUKSET_TARKKUUS (tark_p) 0 pistettä: Kohde on hyvin tutkittu. Suurin osa kaikista potentiaalisista kasvupaikoista (kasvupaikka=erillinen lahopuuyksikkö kuten maapuurunko, runko tai muu lahopuukappale) on tutkittu sekä itiöpesäkkeiden että itujyväsryhmien osalta. 1 piste: Tarkasti tutkittu kohde sekä itujyväsryhmien että itiöpesäkkeiden osalta, mutta silti arviolta alle puolet kaikista potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 2 pistettä: Hyvin tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai osittainen itujyväsryhmät huomioiva kartoitus. Alle 10% potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 3 pistettä: Melko tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai yleispiirteinen nopea kartoitus, jossa sekä itiöpesäkkeitä että itujyväsryhmiä etsittiin. 4 pistettä: Suurpiirteinen itiöpesäkkeiden / itujyväsryhmä -runkojen etsintä laajalla alueella tai vain yksittäishavainto pienehköllä kohteella. MAASTON_KULUMINEN (kulum_p) Maaston kuluminen virkistyskäytön takia 0 pistettä: Maaston kuluminen ja lahopuiden vaurioituminen ei ole kohteella ongelma tai se koskee vain yksittäisiä runkoja laajalla alueella. 1 piste: Lievää kulumista koko alueella tai raskasta kulumista pienellä osalla aluetta. 2 pistettä: Virkistyskäyttö vaikuttaa oleellisesti kohteen laatuun ja lahopuustoon. Mekaaniset vauriot potentiaalisille tai tunnistetuille kasvupaikoille ovat merkittävä uhka esiintymälle tällä hetkellä tai tulevaisuudessa. KOKONAISPISTEMAARA (kok_p) Ydinalueen pisteytyksen kriteerikohtaisten pisteiden summa. Kokonaispistemäärään ei lasketa lahopuumäärä (lahop_m3) - sarakkeen pisteitä. LISAYS_PVM (lisays_pvm) Ydinalueen lisäyspäivämäärä. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen Donna-ID-numero tai muu viite raporttiin tai muuhun tietolähteeseen.

SYKEn asuinaluerajaus kuvaa taajamien asuttuja alueita ja on jaettu kolmeen luokkaan talotyypin ja rakentamisen tehokkuuden mukaan: kerrostaloalueisiin, pientaloalueisiin sekä harvaan pientaloasutukseen. Asuinalueella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Asuinaluerajaus on tehty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR) tuotettujen Tilastokeskuksen 250 m x 250 m tilastoruutujen pohjalta. Taajamarajauksena on käytetty SYKEssä tehtyä taajamarajausta. Asuinalueisiin sisältyvät kaikki taajaman sisällä sijaitsevat ruudut, joissa asuminen on pääasiallista toimintaa. Asuinaluerajauksessa huomioidaan rakennusten määrä, kerrosala, talotyyppi ja aluetehokkuus. Rajauksen ulkopuolelle jäävät ruudut, joissa esim. teollisuus-, toimisto- tai liikerakennusten kerrosalan osuus on suuri, vaikka niissä olisi myös asuinrakennuksia. Kerros- ja pientaloalueet on jaettu sen mukaan, miten kerrosala jakautuu talotyypeittäin. Harvaa pientaloasutusta ovat ruudut, joissa aluetehokkuus on alle 0,02. Asuinaluerajaus on valtakunnallinen tilastollinen aluerajaus. Se ei rajaa yksittäisiä kaupunginosia tai asuinalueita vaan alueet ovat vyöhykemäisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa asuinalueista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien joka viides vuosi sekä uusin vuosi ja ominaisuustietona pelkkä maapinta-ala. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja asuinhuoneistojen lukumääriä koskevat ominaisuustiedot. Käyttötarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennetun ympäristön seuranta. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asuinalueet.pdf YKR Residential areas is a spatial dataset for delineating Finnish residential areas. The delineation method is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The analyses are made in a 250 x 250 meter statistical grid. The process delimits residential areas and classifies them into high-rise, low-rise and sparse detached house areas. The delineation of residential areas is based on the delineation of densely populated areas, localities, also produced by the Finnish Environment Institute. Residential areas are physical and functional entities, which in addition to residential block areas, include public and private services such as grocery stores and day cares situated within a walking distance of the residential blocks. The high-rise and low-rise areas form distinct residential districts inside localities, while sparse detached house areas are fragmented (sprawled) and do not form clear systems with their nearby services. The delineation of the residential area dataset takes into account the following factors: the number of buildings, the gross floor area, the housing type and area density. All statistical grid-cells where the gross floor area of industrial, office or commercial buildings is dominant are excluded even if they include some residential floor area or buildings. The cells are divided into high-rise areas and low-rise areas according to the distribution of different housing types. The sparse detached house area has an areal density below 0.02. The Finnish title of this dataset is “Asuinalueet”. The dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0) Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five year intervals from 1990 onwards including only the land area information. Current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Purpose of use: Monitoring the urban and spatial structure in accordance to the Land Use and Building Act. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ResidentialAreas.pdf

Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on kehitetty yhdyskuntarakenteen elementtejä kuvaavia aluejakoja. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, 20-39 asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu aluejakoihin. Lisätietoja YKR-aluejakojen rajaamisessa käytetyistä kriteereistä ja menetelmästä löytyy metatiedon viitedokumentista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa YKR-alueista on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Ominaisuustietoina avoimissa aineistoissa ovat pelkät maapinta-ala ja vesipinta-ala, paitsi taajamista, joista on ominaisuustietona myös väestötiedot. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja työpaikkojen lukumäärää koskevat ominaisuustiedot. Taajamien nimet ja tunnukset ovat ominaisuustietona erillisessä Taajamat-aineistossa, joka on jaossa Avoin tieto-palvelussa sekä ympäristöhallinnon käyttöliittymissä samoilta vuosilta kuin yhdyskuntarakenne aineisto. Avoimessa Taajamat-aineistossa nimet ja tunnukset ovat saatavilla vuodesta 2015 eteenpäin ja sisäisessä käytössä vuodesta 2012 eteenpäin. Käyttötarkoitus: YKR-aluejaot on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrAsutus2010.pdf The YKR Spatial structure delineation is a spatial dataset created for describing and monitoring spatial structure. The dataset is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The data is presented in 250 x 250-meter statistical grid-cells. The values of the cells are a product of spatial analysis of statistical data regarding population, the number of buildings, floor area and building density. The four spatial structures delineated using the statistical data are localities (densely populated areas), villages, small villages and sparsely populated rural areas. The delineation of localities is implemented in several phases. Localities are densely built areas that have more than 200 inhabitants. Localities are described within specific threshold values concerning the population, number of buildings, floor area of buildings and building density. The delineation of localities extracts densely populated grid-cells from sparsely populated grid-cells. The threshold values have been selected on the basis of examinations of several different sample areas so that regional differences are taken into account as well as possible. The YKR-localities are classified with slightly stricter rules than the general Nordic standard, which has an outline limit set for at least 200 inhabitants and no more than 200 meters distance between buildings. The YKR-based delineation method of localities is comparable both in space and time. The delineation of villages describes rural agglomerations smaller than localities in sparsely populated areas. Thus villages are not included in the delimitation of localities. Villages have two categories based on the number of population. Small villages have 20-39 inhabitants and villages have more than 39 inhabitants. Areas outside localities and villages are classified as sparsely populated rural areas if there is at least one residential unit within one kilometer radius. The Finnish title of the dataset is YKR Aluejaot. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (BY CC 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five-year intervals from 1990 onwards including only the land area information. The current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration, the data is available at five-year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Names and id’s of the localities are included in separate Localities (densely populated areas) –dataset, which is also available from the open information service. Purpose of use: YKR spatial structure delineations are produced by SYKE to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). Especially the development of densely populated areas (localities) has been an important guiding element for land use planning. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrSpatialStructure.pdf

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin syvyysmittausaineistojen latauspalvelu on WCS-standardin mukainen latauspalvelu, jonka kautta on mahdollista ladata rasterimuodossa (GeoTIFF) julkisia syvyysmittausaineistoja sisävesiltä ja aineiston täydentyessä myös merialueelta talousvyöhykkeeltä. Palvelu on tarkoitettu WCS (Web Coverage Service) -standardia tukevien sovellusten käyttöön. Rasteriaineistot tarjotaan ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) -projektiossa tiilitettyinä 10 x 10 km:n ruutuihin keskiarvopintamallina 2 x 2 m:n spatiaalisessa resoluutiossa. Palvelu perustuu Traficomin syvyysmittausaineistoon. Palvelussa oleva aineisto päivittyy syvyyspisterekisterin täydentyessä. Palvelun kautta saatavilla olevia aineistoja ei ole tarkoitettu navigointikäyttöön, eivätkä ne täytä asianmukaiselle merikartalle asetettuja vaatimuksia.

Kaikki asemakaavoissa ja viranomaispäätöksissä annetut nimet ja suunnitellut nimet

Kirkkonummen kunnan asemakaavojen rajat. Tietoina asemakaavan numero, nimi sekä linkit kaavakarttaan sekä kaavamääräyksiin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin syvyysmittausaineistojen latauspalvelun indeksi on WFS-standardin mukainen latauspalvelu, jonka kautta on mahdollista ladata Traficomin syvyysmittausaineistojen latauspalvelun sisällön kattavuutta kuvaava indeksi. Palvelu on tarkoitettu WFS (Web Feature Service) -standardia tukevien sovellusten käyttöön. Indeksi tarjotaan ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) -projektiossa kuvaten aineistokattavuutta 10 x 10 km:n ruuduissa. Palvelussa oleva indeksi päivittyy Traficomin syvyysmittausaineistojen latauspalvelun (WCS) täydentyessä.