The data compiles seabed remote sensing situation since the 1960s. The data includes spatial data and metadata related to each survey line, mainly based on the data produced by the Geological Survey of Finland

This dataset contains the ship accidents in the Baltic Sea during the period 1989 to end of 2023. It is constructed from the annual data collected by HELCOM Contracting Parties on ship accidents in the Baltic Sea and starting from 2019 from EMSA EMCIP Database extraction (for those Contracting Parties that are member of the EU). The accident data has been compiled by the HELCOM Secretariat and EMSA. According to the decision of the HELCOM SEA 2/2001 shipping accident data compilation will include only so-called conventional ships according to the Regulation 5, Annex I of MARPOL 73/78 - any oil tanker of 150 GT and above and any other ships of 400 GT and above which are engaged in voyages to ports or offshore terminals under the jurisdiction of other Parties to the Convention. According to the agreed procedure all accidents (including but not limited to grounding, collision with other vessel or contact with fixed structures (offshore installations, wrecks, etc.), disabled vessel (e.g. machinery and/or structure failure), fire, explosions, etc.), which took place in territorial seas or EEZ of the Contracting Party irrespectively if there was pollution or not, are reported. The dataset contains the following information: Unique_ID = An unique identifier consisting of 4 digit running number and the year of the accident Country Year Date = Date (dd/mm/yyyy) Time = Time of the accident (hh:mm) Location = Location of the accident (open sea / port / port approach, from 2019 -> open sea / port) Acc_Type = Type of accident Colli_Type = Type of collision / contact (with vessel / object) Acc_Detail = More information on the accident CauseDetai = Details on the accident cause Assistance = Assistance after the accident Offence = Offence against Rule Damage = Damage to the ship HumanEleme = Occurrence / Reason of human error IceCondit = Ice conditions CrewIceTra = Crew trained for ice conditions Pollution = Pollution (Yes/No) Pollu_m3 = Pollution in m3 Pollu_t = Pollution in tonnes Pollu_Type = Type of pollution RespAction = Response actions after the accident Cargo_Type = Type of cargo Ship1_Name = Ship 1 identification (Not published after 2018) Sh1_Categ = Ship 1 type (according to AIS category) Sh1_Type = Ship 1 more detail ship type category Sh1_Hull = Ship 1 hull construction Sh1Size_gt = Ship 1 GT Sh1Sizedwt = Ship 1 DWT Sh1Draug_m = Ship 1 draught in meters / category Cause_Sh1 = Cause of accidents from ship 1 Pilot_Sh1 = Presence of pilot on ship 1 Ship2_Name = Ship 2 identification (Not published after 2018) Sh2_Categ = Ship 2 type (according to AIS category) Sh2_Type = Ship 2 more detail ship type category Sh2_Hull = Ship 2 hull construction Sh2Size_gt = Ship 2 GT Sh2Sizedwt = Ship 2 DWT Sh2Draug_m = Ship 2 draught in meters / category Cause_Sh2 = Cause of accidents from ship 2 Pilot_Sh2 = Presence of pilot on ship 2 Add_Info = Additional information Latitude = Latitude (decimal degrees) Longitude = Longitude (decimal degrees) For more information about shipping accidents in the Baltic Sea, see the HELCOM annual reports: https://helcom.fi/helcom-at-work/publications/ https://helcom.fi/media/publications/HELCOM-report-on-Shipping-accidents-in-the-Baltic-Sea-2019-211207-FINAL.pdf

This dataset contains borders of the HELCOM MPAs (former Baltic Sea Protected Areas (BSPAs). The dataset has been compiled from data submitted by HELCOM Contracting Parties. It includes the borders of designated HELCOM MPAs stored in the http://mpas.helcom.fi. The designation is based on the HELCOM Recommendation 15/5 (1994). The dataset displays all designated or managed MPAs as officially reported to HELCOM by the respective Contracting Party. The latest related HELCOM publication based on MPA related data is http://www.helcom.fi/Lists/Publications/BSEP148.pdf The dataset contains the following information: MPA_ID: Unique ID of the MPA as used in HELCOM Marine Protected Areas database Name: Name of the MPA Country: Country where MPA is located Site_link: Direct link to site's fact sheet in the http://mpas.helcom.fi where additional information is available MPA_status: Management status of the MPA Date_est: Establishment date of the MPA Year_est: Establishment year of the MPA

Aineisto sisältää päivittäistavarakauppojen ja oppilaitosten saavutettavuusvyöhykkeet sekä taajamien ja asemakaavoitetun alueen lievealueet. Vyöhykkeiden ja lievealueiden etäisyydet on mitattu linnuntietä pitkin. Vyöhykkeiden ominaisuustietoina ovat yksilöivä tunnus, vuosi ja pinta-ala (m2) sekä koulujen ja kauppojen vyöhykkeissä etäisyys. Asemakaavoitetun alueen lievealue: Asemakaavoitetuille alueille on muodostettu yhden kilometrin lievealueet. Etäisyys on mitattu asemakaavoitetun alueen reunasta ulospäin. Oppilaitosten saavutettavuusvyöhykkeet: Oppilaitoksille (ala-asteet, yläasteet ja lukiot) on muodostettu 250, 500, 1 000, 2 000, 3 000 ja 5 000 metrin etäisyysvyöhykkeet. Jos samassa rakennuksessa on esim. sekä ala- että yläaste, löytyvät etäisyysvyöhykkeet sekä ala-asteiden että yläasteiden saavutettavuusvyöhykkeistä. Päivittäistavarakauppojen saavutettavuusvyöhykkeet: Päivittäistavarakaupoille on muodostettu 250, 500, 1 000, 2 000 ja 5 000 metrin etäisyysvyöhykkeet. Taajamien lievealueet: Taajamille on muodostettu yhden kilometrin lievealueet. Etäisyys on mitattu taajaman reunasta ulospäin. Aineistoista on saatavilla uusin vuosi.

Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Aineisto sisältää Ympäristöministeriön päätöksellä perustetut valtakunnalliset maisemanhoitoalueet, lisätietoja https://ym.fi/maisemanhoitoalueet . Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) Under the Nature Conservation Act, special landscape management areas may be established. They are used to preserve the natural or cultural landscape and the historical features of the areas. The dataset includes national landscape management areas established by a decision of the Ministry of the Environment, more information https://ym.fi/en/landscape-management-areas . This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

Vuosina 2020 ja 2021 voimaan tulleet asemakaavat on aluegeometrioita sisältävä paikkatietoaineisto, joka sisältää sellaisten asemakaavojen rajaukset, joissa on osoitettu asuinkerrosalaa. HSY on kerännyt aineiston Helsingin seudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) kunnista vuosien 2021 ja 2022 keväisin osana Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantatyötä. Tämä aineisto on osa MAL-sopimuskauden 2020-2023 kokonaisuutta, joka valmistuu vuonna 2024. id = Kohteen yksilöivä tunnus kuntanimi = Sijaintikunnan nimi kaavatun = Kaavatunnus kaavanimi = Kaavan nimi vtulvuosi = Voimaantulovuosi kuulutuspäivän mukaan netkrostal = Kerrostaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netrivketj = Rivi- ja ketjutaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä neterillis = Erillispientaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netyhteens = Uusi asuinkerrosala yhteensä brutyhteen = Asuinkerrosala yhteensä Koordinaatisto=ETRS-GK25 Aineisto on avointa dataa ja sitä koskee CC 4.0 BY –lisenssi. © Helsingin seudun kunnat, HSY ja Uudenmaan liitto

Tampereen kantakaupungin ilmakuva vuodelta 2022. Aineisto on värillisistä digitaalisista ilmakuvista orto-oikaistu kuva-aineisto. Kuvaus kattaa Tampereen kantakaupungin alueen, sekä osittain ympäryskuntia Pirkkalaa ja Nokiaa. Kuvaus on tehty 16.5-21.5.2022 aikana. Aineisto on saatavilla sekä ETRS-GK24 (EPSG:3878), että TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmissä. ETRS-GK24 on kuvauksen alkuperäinen koordinaatisto. Aineisto on katseltavissa Tampereen karttapalvelussa (https://kartat.tampere.fi/oskari/ ) ja on käytettävissä WMS, sekä WMTS-rajapintapalveluista, sekä ladattavissa tiedostojen latauspalvelusta (https://kartat.tampere.fi/oskari/filedl ). Karttapalvelusta ja rajapintapalveluista jaettujen aineistojen maastoresoluutio on 12.5 senttimetriä. Tiedostojen latauspalvelusta ladattavat GeoTIFF kuvien maastoresoluutio on 10.0 senttimetriä, sekä koordinaattijärjestelmä on ETSRS-GK24. Kuvauksen alkuperäinen maastoresoluutio (GSD) on 5.0 senttimetriä. Tässä tarkkuudessa kuvaus on saatavilla ECW-formaatissa Tampereen verkkolevyltä. Aineistosta vastaava yksikkö: Paikkatietoyksikkö sekä Infra/Paikkatietoyksikkö

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on SYKEn tuottama valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Aineisto on laadittu Suomen 34 kaupunkiseudulle YKR-kaupunkiseuturajauksen mukaan. Mukana ovat kaikki ne vuoden taajamat, jotka ovat kuuluneet kaupunkiseutuun vuosina 1985–2015. Uudenmaan maakunnan alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille taajamille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Tämä metatieto kuvaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineistot vuodesta 2017 alkaen. Tätä vanhemmille versioille on omat metatiedot. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2017 kuvaavat vuoden 2017 tilannetta taajamarajauksen ja keskusta-alueiden osalta sekä joukkoliikenneaikataulujen osalta vuoden 2019 alun tilannetta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2021 aineistossa taajamat edustavat vuoden 2020 tilannetta ja keskusta-alueet vuoden 2019 tilannetta. Joukkoliikenneaikataulut edustavat vuoden 2021 kevään tilannetta. Eri vuosien vyöhykkeet ovat tuotettu hieman erilaisella kriteeristöllä ja joukkoliikenteen aineistopohjalla, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrVyohykkeet.pdf http://hdl.handle.net/10138/176782 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574

Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu Syken tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus) ja Maanmittauslaitoksen tuottamien ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden rajojen pohjalta. Aineistot vastaavat 11.8.2020 tilannetta. Aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat, joihin on myös lisätty muita vesienhoidollisesti merkittäviä uomia. Aineisto on tuotettu Syken ja ELY-keskusten yhteistyönä. Syke tuotti tietomallin, johon ELY-keskukset täyttivät tiedot lohikalakantojen esiintyvyydestä. Aineistosta on tehty kaksi versioita, joiden ominaisuustietojen tarkkuudet vaihtelevat. Tarkempi aineisto on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Ominaisuustiedoiltaan suppeampi aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja on saatavissa Syken Avoin-tieto palvelussa. Käyttötarkoitus: Aineistoa voidaan käyttää kaikessa maankäytön ja muun toiminnan suunnittelussa lohikalakantojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja kantojen voimistamiseksi. Lisätietoja aineistosta ja kalastusrajoituksista: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirtavesienLohikalakannat.pdf

Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus. Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995. Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä. Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population. In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants. An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region. If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region. If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region. A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions. The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995. Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes. Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes.