From 1 - 10 / 28
  • This dataset contains the ship accidents in the Baltic Sea during the period 1989 to 2017. It is constructed from the annual data collected by HELCOM Contracting Parties on ship accidents in the Baltic Sea. The accident data has been compiled by the HELCOM Secretariat. According to the decision of the HELCOM SEA 2/2001 shipping accident data compilation will include only so called conventional ships according to the Regulation 5, Annex I of MARPOL 73/78 - any oil tanker of 150 GT and above and any other ships of 400 GT and above which are engaged in voyages to ports or offshore terminals under the jurisdiction of other Parties to the Convention. According to the agreed procedure all accidents (including but not limited to grounding, collision with other vessel or contact with fixed structures (offshore installations, wrecks, etc.), disabled vessel (e.g. machinery and/or structure failure), fire, explosions, etc.), which took place in territorial seas or EEZ of the Contracting Party irrespectively if there was pollution or not, are reported. The dataset contains the following information: Country Year Latitude = Latitude (decimal degrees) Longitude = Longitude (decimal degrees) Cause_details = Details on the accident cause Offence = Offence against Rule Damage = Damage Assistance = assistance after the accident Pollution = Pollution (Yes/No) Date = Date (dd.mm.yyyy) Time = Time (hh:mm) Location = Location of the accidents (open sea / port approach / at port) Sh1_Categ = Ship 1 type (according to AIS category) Sh1_Type = Ship 1 more detail ship type category Sh1_Hull = Ship 1 hull construction Sh1Size_gt = Ship 1 GT Sh1Sizedwt = Ship 1 DWT Ship1Draug_m = Ship 1 draught in meters Sh2_Categ = Ship 2 type (according to AIS category) Sh2_Type = Ship 2 more detail ship type category Sh2_Hull = Ship 1 hull construction Sh2Size_gt = Ship 2 GT Sh2Sizedwt = Ship 2 DWT Ship2Draug_m = Ship 2 draught in meters Acc_type = Type of accidents Colli_type = Type of collisions Acc_Detail = More information on the accident Cause_Sh1 = Cause of accidents from ship 1 Cause_Sh2 = Cause of accidents from ship 2 HumanEleme = Reason of human error IceCondit = Ice conditions CrewIceTra = Crew trained for ice conditions Pilot_Sh1 = Presence of pilot on ship 1 Pilot_Sh2 = Presence of pilot on ship 2 Pollu_m3 = Pollution in m3 Pollu_t = Pollution in t Pollu_type = Type of pollution RespAction = Response actions after the accidents Add_info = Additionnal information Ship1_name = Ship 1 identification Ship2_name = Ship 2 identification Cargo_type = cargo type ship 1 For more information about shipping accidents in the Baltic Sea, see the HELCOM annual reports: http://www.helcom.fi/action-areas/shipping/publications/

  • Categories  

    Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätetiedot kuvaavat ympäristölupavelvollisten yritysten vuosittain tuottamien biohajoavien jätteiden määriä 1 km ruutuaineistona. Aineisto perustuu ympäristöhallinnon YLVA-tietojärjestelmään (ent. VAHTI)) kirjattuihin asiakaskohtaisiin jätetietoihin, joita on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Tiedot koskevat vuotta 2018. Jätemäärät (t/v) on ilmoitettu kansallisen jäteluokituksen mukaisiin kuusinumeroisiin EWC/LoW- jäteluokkiin. Luokitus perustuu valtioneuvoston asetukseen jätteistä (179/2012, liite 4). EWC/LoW-jäteluokkakoodi (EWC=European waste catalogue, LoW = List of Wastes) on muotoa xx.yy.zz, jossa neljä ensimmäistä numeroa kuvaavat jätteen alkuperätoimintaa ja sen alatoimialoja ja kaksi viimeistä numeroa jätteen laatua. Kansallisessa jäteluokituksessa on toimialaluokkia kaikkiaan 20. YLVAssa on lisäksi lietteille käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. YLVA-tietojärjestelmässä asiakaskohtaiset jätetiedot kirjataan kolmeen eri jätevirtaan: lähtevä ja tuleva jätevirta sekä varastotilanne. Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätemäärätiedot perustuvat YLVA-asiakkaiden lähtevään jätevirtaan kirjattuihin, biohajoavia jätejakeita koskeviin määrätietoihin (t/v), pois lukien jätteenkäsittelylaitoksilta lähtenyt jätevirta. YLVA-tietojärjestelmä ei mahdollista jätemäärien aukotonta tasetarkastelua, sillä se on pääasiallisesti kehitetty viranomaisten valvontatehtävää, ei tilastointia varten. Kaikkia jätteiden (esi)käsittelyketjuja koskevia määrätietoja ei tule kirjatuksi YLVAan. Koska jätteenkäsittelylaitoksetkin ovat yritystoimintaa, Biomassa-atlaksen tietojenkäsittelyprosessissa on poistettu yritysten jätemääristä jätteenkäsittelylaitoksilta lähtenyt jätevirta, jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä yritysten jätemäärätiedolta. Aineistossa on näin ollen mukana yrityksiltä jätteenkäsittelyyn (esikäsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn) lähteneet jätemäärät, mutta ei jätteenkäsittelylaitoksilta hyödyntämiseen/loppukäsittelyyn lähteneet jätemäärät. Käytännössä osa yritystoiminnan jätteistä kulkee jätteenkäsittelylaitosten, kuten kuljetus-, keräys- ja lajittelutoimintaa harjoittavien yritysten tai muiden esikäsittelylaitosten kautta varsinaiseen hyödyntämiseen. Osa yritysten jätteistä on YLVAssa kirjattu toimitetuksi suoraan varsinaisiin jätteen käsittely-/hyödyntämispaikkoihin ilman esikäsittelytoimintoja koskevia jätemääräkirjauksia. Myös nämä yritysten jätemäärät ovat aineistossa mukana. Biomassa-atlaksessa yritystoiminnan jätetiedot on YLVAn EWC-jäteluokkakoodien perusteella jaoteltu viiteen pääluokkaan: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi määrätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä. Yritysten biohajoavien jätteiden ja laskennallisesti tuotettujen yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrätietoja ei pidä tarkastella kartalla samanaikaisesti, koska osa tiedoista on päällekkäistä. Laskennallisiin biohajoaviin yhdyskuntajätteisiin sisältyy myös yritysten yhdyskuntajätteen kaltainen biohajoava jäte, jota esimerkiksi on toimistoista peräisin oleva paperi- ja pahvijäte ja henkilöstöruokaloista peräisin oleva biojäte.

  • Tampereen kantakaupungin ilmakuva vuodelta 2018. Aineisto on värillisistä digitaalisista ilmakuvista orto-oikaistu kuva-aineisto. Kuvaus kattaa Tampereen kantakaupungin alueen, sekä osittain ympäryskuntia Pirkkalaa ja Nokiaa. Ilmakuva on rasterikartta. Maastoresoluutio on 10.0 senttimetriä. Aineisto saatu Blom-karttapalvelujärjestelmästä (Copyright © 2018 BLOM) ja tallennettu kaupungin Geoserverille. Aineisto on saatavilla sekä ETRS-GK24 (EPSG:3878), että TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmissä. ETRS-GK24 on kuvauksen alkuperäinen koordinaatisto. Aineisto on julkisesti katseltavissa Tampereen karttapalvelussa (https://kartat.tampere.fi/oskari/ ) ja on käytettävissä WMS, sekä WMTS-rajapintapalveluista. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Paikkatietoyksikkö

  • Aineisto koostuu keskusta-alue ja kaupan alue rajauksista. Rajaukset perustuvat 250 m x 250 m tilastoruutuihin. Molemmat aluerajaukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Keskusta-alueet ovat alueita, joissa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä.Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Keskusta-alueet myös luokitellaan sijainnin ja koon perusteella, jolloin voidaan erottaa ydinkeskustat alakeskuksista. Kaupan alueet on rajattu keskusta-alueiden ulkopuolelta. Kaupan alue on määritetty lähellä toisiaan sijaitsevien kauppojen muodostamaksi toiminnalliseksi alueeksi, jossa kauppojen asiakkailla voi olla mahdollisuus käyttää samaa pysäköintialuetta tai joukkoliikenneyhteyttä ja liikkua kaupasta toiseen jalkaisin. Alueet on luokiteltu sen mukaan, mikä on alueen koko ja sijainti suhteessa keskusta-alueisiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Keskusta-alueista on saatavilla vuosien 2010 ja 2015 versiot. 2015 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Tietyn vuoden aineiston valmistuu aina noin kahden vuoden viiveellä. Kaupan alueet ovat saatavilla vuosille 2012 ja 2017 ja 2017 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/KeskustaKaupanAlueet.pdf https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44971

  • Asemakaavaindeksi sisältää lainvoiman saaneiden hyväksyttyjen asemakaavojen aluerajat. Aineisto sisältää linkin pdf:än, jossa on kaavakartta ja -määräykset. Lisätietoja Taipalsaaren asemakaavoituksesta: https://www.taipalsaari.fi/fi/Palvelut/Asuminen-ja-rakentaminen/Kaavoitus-ja-maankaytto/Asemakaavat

  • Asemakaavaindeksi sisältää lainvoiman saaneiden hyväksyttyjen asemakaavojen aluerajat. Aineisto sisältää linkin pdf:än, jossa on kaavakartta ja -määräykset. Lisätietoja Savitaipaleen asemakaavoituksesta: https://www.savitaipale.fi/asuminen/kaavoitus

  • Tämä aineisto sisältää 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hankkeessa kerättyä tietoa Varsinais-Suomen alueella syntyvistä uusiomateriaaleista, joilla on hyödyntämispotentiaalia maarakentamisessa. Aineiston tiedot on kerätty toimijoilta, joiden toiminnassa maarakentamiseen mahdollisesti kelpaavia uusiomateriaaleja syntyy. Toimijat, jotka ovat antaneet tietojaan julkaistavaksi, eivät ole sitoutuneet materiaalien hyödyntämiseen, eikä materiaalin saatavuutta tai olemassaoloa voida taata.

  • Porin kaupungin WMS-palvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot opaskartta, ajantasa-asemakaava ja ilmakuva. Aineistoja hallinnoi Porin kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta eikä autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • Aineisto on koostettu Laitilan, Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan asemakaavoista. Sopiva tarkastelumittakaava vaihtelee alueittain.

  • Categories  

    Field biomass sidestreams GIS data describes the maximum harvestable sidestream potential based on current tillage. Sidestreams has been calculated by crop statistics, cultivation area, solid content and harvest index. Harvest index describes the part of the plant that is utilized as a crop. Rest of the plant is considered sidestream. In many cases the maximum sidestream cannot be necessarily utilized as whole, because of technical and economical constraints for harvest. Part of the sidestream is also wise to plough in to field to maintain its fertility. Field crop data is conducted from Luke's crop production statistics. The crop statistics in ELY centre level is divided into the Biomass Atlas grid weighting by the crop area of that certain plant. Crop area is from IACS-register, used to manage subsidies in agriculture. Farmers report their cultivation plans there every spring. Crop area and amount are from same year, usually previous year.