CORINE Land Cover 2012 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2012. Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa tuotettiin Suomen alueelta maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia välillä 2006-2012 kuvaavat aineistot. Aineistot luotiin kahdella tarkkuustasolla: EU-vaatimusten mukaisesti ja kansalliseen käyttöön. Aineisto koostuu rasterimuotoisesta paikkatietokannasta (erotuskyky 20 * 20 m) ja vektorimuotoisesta paikkatietokannasta, jossa pienin maastossa erottuva alue on vähintään 25 ha ja kapeimmillaan 100 metriä. Kansallisen muutosaineiston 2006-2012 pienin kuvio on 0,5 ha ja eurooppalaisen 5 ha. Suoria pikselien vertailuja vuoteen 2006 ei suositella tekemään vaan muutokset kannattaa hakea muutosaineistosta. Aineisto on tuotettu Sykessä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä satelliittikuvatulkintaan perustuen. Vektoriaineisto tuotettiin yleistämällä rasteriaineistoa EEA:n CORINE-sääntöjen mukaan. Vektoriaineistoissa maankäyttöä/maanpeitettä kuvataan kolmitasoisella hierarkisella luokittelulla. Viisi pääluokkaa (rakennetut alueet; maatalousalueet; metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; kosteikot ja avoimet suot sekä vesialueet) jaetaan toisella tasolla yhteensä 15 alaluokkaan. Kolmannella luokittelutasolla pääluokat jaetaan yhteensä 44 alaluokkaan. Rasteriaineistossa on joidenkin luokkien kohdalla vielä neljännen tason kansallisia luokkia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Vektoriaineisto, jossa minimikuviokoko on 25 ha/muutos 5 ha, on tuotettu Euroopan ympäristövirastolle. Tarkempi 20 m resoluutiolla oleva rasteriaineisto ja 1 ha muutosaineisto on tarkoitettu kansalliseen käyttöön kuvaamaan maanpeitettä/maankäyttöä. Aineistoja voidaan käyttää paikkatietoanalyysien lisäksi myös taustakarttoina. Lähtöaineistojen tarkkuus ja tuotantomenetelmät saattavat vaihdella vuodesta toiseen ja myös pikselikoko eroaa, joten suora muutosvertailu vuoden 2006 aineistoon ei toimi, vaan on käytettävä erillistä muutostulkintaa. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2012_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott%289085%29 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2012.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2012Luokat.xls https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2012Luokkakuvaus.pdf CORINE Land Cover 2012 dataset provides information on Finnish land cover and land use on 2012, and its changes from 2006 to 2012. The data was produced as a part of the European Gioland 2012 project. Dataset includes several spatial layers: • CLC raster (resolution of 20x20 m) • CLC vector (minimum mapping unit 25 hectares and minimum width 100 m) • Source raster (resolution of 20x20 m) on the source data used in the interpretation • Age raster (resolution of 20x20 m) on the year of the source information • Change vector (minimum mapping unit 5 hectares) • Change raster (minimum mapping unit 0,5 hectares) The dataset has been produced in Finnish Environment Institute (Syke), based on automated interpretation of satellite images and data integration with existing digital map data. The vector dataset was produced from raster data by generalization according to the CORINE 2012 project class definitions. The nomenclature of the vector data has 3 hierarchy levels. The first level classes are: artificial surfaces, agricultural areas, forests and seminatural areas, wetlands and water. The second level has 15 classes and the third level 44 sub-classes. The raster dataset has an additional fourth, national class in some of the sub-classes. The vector land cover dataset (25 ha) and the change dataset (5 ha) were produced for the European Environment Agency as a part of the European Gioland project for harmonized land cover maps and statistics in Europe. The more specific raster dataset (20 m x 20 m) and the change (0,5 ha) were produced for national use to provide information on Finnish land cover and land use. The datasets can be used in analyses and as background maps. Information on the source material and age of the source element can be used to validate the results of analyses. The source material is generally from year 2012 (+/- 1 year). https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineLandCover2012_en.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Corinemaanpeite2012luokat.xls https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Corinemaanpeite2012luokkakuvaus.pdf

Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Direktiivin mukaan pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä. Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään. Pohjavesimuodostumat käsittävät ympäristöhallinnon kartoittamat ja luokittelemat vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (eli ns. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet) sekä E-lisämääreen saaneet pohjavesialueet (1E-, 2E- ja E-luokat), joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Tämä aineisto sisältää pinta- ja pohjavesimuodostumat. Vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu suunnittelukausittain. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot kolmelta suunnittelukaudelta. Syken Avoin tieto -palvelussa on jaossa toisen ja kolmannen suunnittelukauden aineistot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). 3. suunnittelukauden aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_vesimuodostumat.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila Water bodies according to Water Framework Directive This data contains the surface water bodies and the groundwater bodies which both are defined in the Water Framework Directive (Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council of 23 October 2000). ‘Body of surface water’ means a discrete and significant element of surface water such as a lake, a reservoir, a stream, river or canal, part of a stream, river or canal, a transitional water or a stretch of coastal water. ‘Body of groundwater’ means a distinct volume of groundwater within an aquifer or aquifers. The surface water bodies shall be identified as falling within either one of the following surface water categories - rivers, lakes, transitional waters or coastal waters - or as artificial surface water bodies or heavily modified surface water bodies. For each surface water category, the surface water bodies shall be differentiated according to type. These types are defined using geographical and natural characteristics. The groundwater bodies are divided into areas that are important for water supply, suitable for water supply and/or groundwater bodies whose groundwater a surface water or terrestrial ecosystems are directly dependent on. The boundaries of water bodies have been revised between planning periods. Data from three planning periods are in the internal use of the environmental administration. Syke’s open spatial datasets contains: • Water bodies according to Water Framework Directive (2022) • Water bodies according to Water Framework Directive (Reported in 2016) This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai Rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella suojeltujen kohteiden aineistoa ylläpidetään ELY-keskusten toimesta osana kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Asetussuojeltujen GISALU-aineiston pohjana on aiemmin Museoviraston ylläpitämä paikkatietoaineisto. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän Rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Tulvakartat muodostavat perustan tehokkaalle tulvariskien hallinnalle. Karttapohjainen tieto tulvavaarasta, -haavoittuvuudesta ja -riskistä on välttämätöntä tulvariskien hallintatoimissa. Tulvavaarakartoilla lisätään viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta tulvavaara-alueista. Tulvakarttoja voidaan käyttää apuna mm. tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisessa, alueiden käytön suunnittelussa, pelastustoiminnassa ja tiedottamisessa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi suunnitella toiminta tulvatilanteessa, kuten teiden sulkemiset ja evakuoinnit. Määritetty tulva-alue koostuu tulvavaaravyöhykkeistä, jotka kuvaavat tietyn vedenkorkeuden aiheuttamaa tulvan peittämää aluetta ja vaaran astetta tietyllä todennäköisyydellä (toistuvuusaika). Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. Eri puolilta maata on valmistunut tulvakartoitus tähän mennessä yli sadalta joki- ja järvialueelta. Meritulvakartoitus on laadittu koko rannikkoalueelta. Määritetty tulva-alue on saatavilla paikkatietokantana toistuvuuksilta 1/2a, 1/5a, 1/10a,1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a. Kullakin toistuvuudella on oma syvyysvyöhyke-karttatasonsa. Niissä on kuvattu yleensä tulvan peittävyyden lisäksi myös vaaran asteena käytetty vesisyvyys vyöhykkeittäin (0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m ja vesistö). Tämän lisäksi on saatavilla karttatasot tulvakartoitettujen alueiden rajoista sekä infoviivoista (poikkiviivoista), -pisteistä ja -alueista. Näihin on tallennettu attribuuttina eri toistuvuuksien vedenkorkeuslukemat tulvakartoitetuilta alueilta. Vedenkorkeudet on esitetty 1D-mallinnetulta alueelta viivoina (polyline), 2D-mallinnetulta alueelta pisteenä (point) ja järvien (vakavesi) osalta alueena (polygon). Määritetyn tulva-alueen käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus. Tulvakartat perustuvat laatimisajankohtana saatavilla olleeseen parhaaseen mahdolliseen tietoon niin topografian kuin tulvahaavoittuvuuden osalta. Toistuvuusaika perustuu tulvakartan laatimisajankohtaan. Vanhempien karttojen osalta se ei välttämättä enää vastaa nykyistä tulvan toistumisaikaa. Tulvavaaravyöhykkeet kuvaavat, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Ne eivät suoraan kerro, mitkä rakennukset kastuvat, koska kartoituksessa käytetty maanpinnan korkeustieto poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta kuten sokkelikorkeudesta. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka. Tämä aineisto sisältää vesistötulvat (joesta tai järvestä nousevat tulvat) avovesitilanteessa (jäitä ei huomioitu, käytetty avovesitilanteen virtaaman toistuvuuksia) sekä meritulvat. Muita tulvakarttoja, muun muassa jää- ja hyydepadoista aiheutuvien tulvien tulvakarttoja sekä tulvakartat, joissa on huomioitu samanaikaiset vesistö- ja meritulvat, löytyy joiltain alueilta (ks. aineisto Tulvavaaravyöhykkeet, erikoisskenaariot). Myös ilmastonmuutoksen vaikutus on otettu paikoin huomioon. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisäksi aineiston pohjalta on julkaistu Tulevaisuuden tulvat INSPIRE-tietotuote. Aineiston kuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaaritetytTulvatVesisto.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaaritetytTulvatMeri.pdf Lisätietoja: https://www.vesi.fi/tulvakartat https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvakartoitus/ *** Brief in English Flood mapping forms a basis for efficient flood risk management. The flood maps can be used to support flood risk management planning, land use planning, reporting and as well as for rescue operations. The dataset includes information on areas covered by a lake or river flood (fluvial) and as well as sea (coastal) flood with a specific water height at the estimated risk level. The risk level is reflecting a likelihood of a flood on the area. Flood frequency time represents the time period that commonly elapses between floods of at least the specified size. For example, the frequency rate of a flood occurring once in a century (1/100a) is 1% per a year. Defined flood hazard areas for sea floods are available with frequency rates of 1/2a, 1/5a, 1/10a, 1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a and 1/1000a. Each frequency rate is represented with a separate map layer. Flood area maps include an estimation of flood coverage, but also water depth zones reflecting the hazard level (0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, over 3 m and a waterbody). Also map layers representing outlines of flood mapped areas and infolines are included. The infolines, infopoints and infoareas have attribute data on water level of flood with different frequency rates. In the mapping of flooded areas, attention must be paid to the reliability and accuracy of the source information. Coarse scale flood hazard maps are not accurate enough for building specific inspection. The Finnish titles of the datasets are Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva (fluvial floods) and Tulvavaaravyöhykkeet, meritulva (sea floods). Feature attribute description and UML-model: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/flood_hazard_river_lake.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Flood_hazard_sea.pdf Additional information and the flood map service: https://www.vesi.fi/en/water-topics/am-i-living-in-a-flood-risk-area/

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.

CORINE Land Cover 2000 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2000. Aineisto koostuu rasterimuotoisesta paikkatietokannasta (erotuskyky 25 * 25 m) ja vektorimuotoisesta paikkatietokannasta, jossa pienin maastossa erottuva alue on vähintään 25 ha ja kapeimmillaan 100 metriä. Aineisto on tuotettu Sykessä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä satelliittikuvatulkintaan perustuen. Vektoriaineisto tuotettiin yleistämällä rasteriaineistoa eurooppalaisen CLC2000 -hankkeen sääntöjen mukaan. Vektoriaineistoissa maankäyttöä/maanpeitettä kuvataan kolmitasoisella hierarkisella luokittelulla. Viisi pääluokkaa ( rakennetut alueet; maatalousalueet; metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; kosteikot ja avoimet suot sekä vesialueet) jaetaan toisella tasolla yhteensä 15 alaluokkaan. Kolmannella luokittelutasolla pääluokat jaetaan yhteensä 44 alaluokkaan. Rasteriaineistossa on joidenkin luokkien kohdalla vielä neljännen tason kansallisia luokkia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Vektoriaineisto, jossa minimikuviokoko on 25 ha, on tuotettu Euroopan ympäristövirastolle osana Euroopan laajuista CORINE-hanketta. Tarkempi 25 m resoluutiolla oleva rasteriaineisto on tarkoitettu kansalliseen käyttöön kuvaamaan maanpeitettä/maankäyttöä. Aineistoja voidaan käyttää paikkatietoanalyysien lisäksi myös taustakarttoina. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineLandCover2000.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/clc2000_luokat.xls http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2000_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott%289788%29 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/clc2000_luokat.pdf CORINE Land Cover 2000 dataset provides information on Finnish land cover and land use on 2000. The data was produced as a part of the European CLC 2000 project. Dataset includes several spatial layers: • CLC raster (resolution of 25x25 m) • CLC vector (minimum mapping unit 25 hectares and minimum width 100 m) • Source raster (resolution of 25x25 m) on the source data used in the interpretation • Age raster (resolution of 25x25 m) on the year of the soure information The dataset has been produced in the Finnish Environment Institute (Syke), based on automated interpretation of satellite images and data integration with existing digital map data. The vector dataset was produced from raster data by generalization according to the CORINE 2000 project class definitions. The nomenclature of the vector data has 3 hierarchy levels. The first level classes are: artificial surfaces, agricultural areas, forests and seminatural areas, wetlands and open bogs, water and marshes. Second level has 15 classes and third level 44 sub-classes. The raster dataset has an additional fourth, national class in some of the sub-classes. The vector land cover dataset (25 ha) was produced for the European Environment Agency as a part of the European CORINE-project for harmonized land cover map and statistics in Europe. The more specific raster dataset (25 m x 25 m) was produced for national use to provide information on Finnish land cover and land use. The datasets are can be used in analyses and as background maps. Information on the source material and age of the source element can be used to validate the results of analyses. The source material is generally from year 2000 (+/- 1 year).

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila luokitellaan seurannasta kerääntyvän aineiston perusteella. Aineisto sisältää ne jokien, järvien ja rannikkovesien (vesimuodostumien) seurantapaikat, jotka raportoitiin virallisesti EU:lle vuonna 2022. Seurantapaikkoja on kattavasti koko Suomen alueella. Seuranta-aineistoa on kertynyt pintavesistä jo 1960-luvulta alkaen ja olemassa olevat havaintopaikat linkitettiin seurantapaikkoihin. Vedenlaatu-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja kalaston näytteet otetaan kussakin vesimuodostumassa havaintopaikoilta, jotka on linkitetty vesimuodostuman seurantapaikkaan. Seurantapaikan koordinaatit määrätään vesimuodostuman laskennallisen keskipisteen mukaan tai merkitään samoiksi kuin järvisyvänteen tai rannikkoalueen vedenlaadun pitkäaikainen havaintopaikka. Joessa alueen koordinaatiksi valitaan joen tarkasteluyksikön merkittävin vedenlaadun havaintopaikka. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesienhoitoalueen kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita (haitallisia aineita, jotka on direktiivissä määrätty). Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pintavesien tilan tietojärjestelmästä. Aineisto sisältää vuonna 2022 EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of surface waters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. The ecological and chemical status of surface waters is classified on the basis of data collected from monitoring. The data includes those monitoring sites for rivers, lakes and coastal waters (water bodies) that were officially reported to the EU in 2022. There are monitoring sites comprehensively throughout Finland. Monitoring data have been accumulated from surface waters since the 1960s and existing observation sites were linked to monitoring sites. Samples for water quality, benthic fauna, aquatic plants and fish in each water body are taken from observation sites linked to a water body monitoring site. The coordinates of the monitoring site are determined according to the calculated center of the water body or are marked as the same as the long-term observation point for water quality in the lake basin or coastal area. In the river, the monitoring site has usually the same coordinates as the most significant water quality observation point of each river water body. Monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. A sufficient number of surface water bodies must be subject to basic monitoring in order to assess the status of all surface waters in all catchment areas and sub-catchments in the RBD. Operational monitoring must be carried out in all water bodies for which, according to either the impact assessment or the surveillance monitoring, it is possible that environmental objectives will not be met or to which priority list substances (harmful substances provided for in the Directive) will be released. Investigative monitoring is needed in some special cases. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration's Surface Water Status Information System. The data includes river, lake and coastal water monitoring sites reported to the EU in 2022. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. The mire vegetation zones dataset includes information on vegetation zones based on combinations of different mire types. The distribution of zones has been digitized from the mire vegetation maps of the Finnish map book (Suomen kartasto, book 141-143, Ruuhijärvi, R 1998: Suokasvillisuus). The mire zones are extended to outer sea areas based on the identification made by R. Ruuhijärvi on 2002. The Finnish national borders are based on the Digital Chart of the World (DCW) dataset with coastline corrections done by Syke. The dataset has been fitted to match the outer borders of the national waters (digitized in Syke). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomen IMAGE2006 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu Sykessä osana EU:n IMAGE2006 hanketta, jossa on tuotettu koko Länsi- ja Keski-Euroopan kattava digitaalinen satelliittikuvakartta. Aineisto on koottu IRS P6 ja SPOT-4 satelliittikuvista, jotka on kuvattu vuosina 2005 ja 2006 pääasiassa heinä-elokuussa. Yksittäiset satelliittikuvat on orto-oikaistu kansallisiin karttaprojektioihin, jonka jälkeen kuvat on mosaikoitu yhtenäiseksi satellittikuvamosaiikiksi. Aineistossa vesialueet ja puuttuvan tiedon alueet erottuvat lähes mustina, sulkeutuneet havumetsät tumman vihreinä, lehtimetsät ja kasvipeitteiset peltomaat kirkkaan vihreinä ja niukkakasvipeitteiset alueet punaiset eri sävyinä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Kuvausajankohta vuosina 2005-2007. Käyttötarkoitus: Taustakarttana ja kuvatulkintaan. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2006_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott(9088) http://www.euromap.de/products/prod_003.html http://spot4.cnes.fr/spot4_gb/index.htm *** Finland's IMAGE2006 satellite image mosaic has been produced at Syke in the EU's IMAGE2006 project. The material consists of IRS, P6 and SPOT4 satellite images taken during the July and August. The individual satellite images have been ortho-corrected into national map projections, after which the images have been tiled into a single satellite image mosaic. The pixel size is 20 m. In the data, water areas and areas of missing information show in black, closed coniferous forests in dark green, deciduous forests and vegetated arable lands in bright green, and sparsely vegetated areas in different shades of red. Acquisition years 2005-2007. Usage as a background map and for image interpretation. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

EU:n puhdistamolietteen maanviljelykäyttöä koskevan direktiivin (86/278/ETY) uudistuneet raportointisäännökset edellyttävät spatiaalisen datan keruuta ja raportointia. Tämä aineisto kuvaa niitä kuntia, joissa puhdistamolietettä on levitetty maatalousalueille vuonna 2024. Aineisto on raportoitu komissiolle syyskuussa 2025. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. The renewed reporting regulations of the sewage sludge directive (86/278/EEC) require collection and reporting of spatial data. This dataset includes the municipalities in which sewage sludge has been spread on agricultural land in 2024. The data has been reported to the Commission in September 2025. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) INSPIRE compatible dataset has been published.