KUVAUS: Asemakaavoitetut kaupungit omistamat puistot, suojaviheralueet ja liikennealueilla sijaitsevat kasvulliset osat kunnossapitoluokkien A1 - A5 eli avoimien viheralueiden osalta. KATTAVUUS: Tampere POIKKILEIKKAUS: Aineistoa ei ylläpidetä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on aluemaista. SAATAVUUS: Aineisto on on katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS JA TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: - Viheralueen nimi: Viheralueen virallinen nimi (kaavassa tai yhdyslautakunnan päätös) tai virallisluontoinen nimi sekä karttalehtinumero ja järjestysnumero tai katuviheralueen nimi. - Viheralueosalaji: Kuvaa alueen käyttöä/tyyppiä - Viheralueen käyttöluokka - Kunnossapitoluokka: alueen hoito tai kunnossapitoluokka, esim A1, A2 - Kunnossapitoluokka selite: Kunnossapitoluokan tarkempi selite. - Tilaaja: Alueen kunnossapidon tilaaja - Kunnossapitäjä: Alueen kunnossapitäjä - Pinta-ala m2: Pinta-ala neliömetreinä - Alueurakka-alue: Kunnossapidon urakka-alue, johon viheralue kuuluu.

KUVAUS: Kemikaalionnettomuusvaaran aiheuttavat laitokset. Kartassa on esitetty vyöhyke, jossa maankäytön muutoksiin tarvitaan TUKES:n konsultaatio. Direktiivin 2012/18/EU mukaiset laitokset Suomessa. TUKESin julkaisemassa liitteessä luetellaan ne vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset (tehdas tai varasto), joihin sovelletaan ympäristöministeriön kirjeessä dnro YM4/501/2015 kuvattuja lausuntomenettelyitä kaavoitukseen ja rakentamisen lupiin liittyen. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvista kaavamuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto. Kaavoittajan täytyy pyytää lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Kaavan valmisteluvaiheessa järjestetään myös viranomaisneuvotteluja. Konsultoinnin tarkoitus on, ettei suuronnettomuusvaarallisen kohteen läheisyyteen kaavoiteta sinne soveltumatonta toimintaa, esimerkiksi sairaaloita, kouluja, hoitolaitoksia tai muita vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tukes päättää konsultointivyöhykkeen laajuuden kunkin laitoksen suuronnettomuusvaarojen perusteella. Laajuus voi olla 500 m – 2 km. Taulukossa mainittu etäisyys (laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen laajuus) mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Koko kaupunki. Lähtöaineisto (=laitoslista) on TUKESin julkaisema, kohteet on laitettu kartalle suunnittelutyön helpottamiseksi. Aineisto päivitetään TUKESin netistä löytyvän laitoslistan mukaan. Aineisto päivitetään, kun laitoslistassa havaitaan muutos, noin kerran vuodessa. Kentät ID: Kemikaalilaitoksen yksilöllinen tunnus LAITOS: Kemikaalilaitoksen yrityksen nimi ja mahdollinen tarkenne OSOITE: Kemikaalilaitoksen postiosoite POSTINRO: Kemikaalilaitoksen sijainnin postinumero KUNTA: Kemikaalilaitoksen sijaintikunta TOIMINTA: Toiminnan laajuus. Seveso III -direktiivin mukaiset laitokset ovat laitoksia, joiden toiminnan laajuus on turvallisuusselvityslaitos tai toimintaperiaateasiakirjalaitos. Muita mahdollisia kentän arvoja ovat lupalaitos ja nestekaasulaitos. VYOHYKE_KM: Konsultointivyöhykkeen leveys, kilometriä SEVESO: Mikäli laitos on Seveso-laitos, tiedoissa lukee Seveso-laitos. Muiden kemikaalilaitosten kohdalla lukee Ei VIIMEKSI_MUOKATTU_PVM: Kohteen viimeisin päivitysajankohta Tampereen kaupungin tietokannassa Tarkista ajankohtaisin tilanne TUKES:lta: Kartan käyttäjän vastuulla on tarkistaa TUKES:lta kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeiden ajankohtainen tilanne, joten tässä kentässä on linkki TUKES:in sivuille. TUKES_KEMIKAALILAITOS_KONSULTOINTIVYOHYKKEET_DOKUMENTTI_PVM: Tampereen tietokantaan päivitykset on tehty TUKES:n laitostilistausdokumentin mukaan, joka on päivätty tämän kentän päivämäärällä.

Taso sisältää tietoja Tampereen alueella sijaitsevista, eri luokkaan kuuluvista välivarastointialueista, liuossäiliöistä, sepelisiiloista ja luvallisista sepelikasoista. Aineisto on ote Tampereen kaupungin maamassojen koordinointiin liittyvästä kokonaisuudesta. Aineisto on päivittyvä ja sitä ylläpidetään Postgis-tietokannassa.

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS NO2 vuosikeskiarvopitoisuus. Vuosikeskiarvon raja-arvo on 40µg/m3. Tampereen kaupungin ilmanlaatuselvityksessä 2013 mallinnettiin autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen yhteisvaikutukset ilmanlaatuun. Päästöjen leviämismallinnuksessa kartalle piirretyt aluejakaumakäyrät osoittavat pitoisuuden, joka voi käyrän sisäpuolisilla alueilla ajoittain ylittyä. Aluejakaumakuvat eivät aina kuitenkaan esitä ajallisesti yhtenäistä tilannetta, vaan pitoisuuksien suurimmat arvot voivat esiintyä eri laskentapisteissä eri ajankohtina vuoden aikana mm. tuulen suunnasta ja sekoitusolosuhteista riippuen. Raportti internet-sivuilla: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu#tampereen-ilmanlaatuselvitys-2013 Selvityksessä mallinnettiin myös vuoden 2030 ennustetilanne. Käytetyt lähtötiedot ovat vuodelta 2011. Mallinnus tehtiin AERMOD–mallilla, jossa otetaan huomioon mm. maaston muoto, typenoksidien ilmakemiallinen muutunta ja NO2/NOx suhde päästöissä, sekä taustapitoisuudet tunti- tai vuorokausi-pitoisuuksina. Päästöjen leviämistä ja ulkoilmapitoisuuksien muodostumista tarkasteltiin havaintopistejoukossa 25-200 metrin välein. Taustapitoisuudet on huomioitu Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusaseman vuosien 2009-2011 mittauksista. Tieliikenteen NOx- ja ajoneuvojen suorille hiukkaspäästöille (PM2.5) on käytetty VTT:n LIPASTO-tietokannan päästökertoimia sekä sovellettu mm. THL:n PILTTI-projektissa esitettyjä katupölyn päästökertoimia (PM10 ja PM2.5). Teollisuuden ja energiantuotannon päästölähteiden lähtötiedot saatiin toiminnanharjoittajilta. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kantakaupunki ja mt 338. Mallinnus uusitaan noin 10 v. välein. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Tallennettu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Ei ole. KENTÄT LUOKITUS >10, >15, >20, >25, >30µg/m3

KUVAUS Tampereen kaupungin alueelta on vuonna 2022 laadittu laskennallinen meluselvitys, jossa 3D-mallin ja melulähteiden sijoittelun avulla on laskettu äänen leviämistä. Melulaskennat on tehty aluelaskentoina 2 metrin korkeudelle maanpinnasta. Laskennat on tehty kansallisilla tunnusluvuilla LAeq erikseen päiväajan keskiäänitasolle (klo 7-22) sekä yöajan keskiäänitasolle (klo 22-7) ja lisäksi on mallinnettu vuoden 2040 ennustettu tilanne päivä- ja yöajoille, jotka kaikki ovat erillisinä tasoinaan karttapalvelussa. Paikkatietoaineistot meluvyöhykkeistä melulähteittäin (kadut / maantiet / rautatiet / raitiotiet) on saatavilla ympäristönsuojeluyksiköstä. Koko kaupungin meluselvitys toteutetaan 5 vuoden välein. Eri vuosien selvitysten tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että laskentatavoissa sekä melunlähteiden määrittelyissä tapahtuu selvityskertojen välillä muutoksia, joten eri vuosien selvitysten tulokset eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Meluselvitysraportti on julkaistu Tampereen kaupungin internet-sivuilla: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/melu/meluselvitykset Selvityksen on laatinut Sitowise Oy yhteistyössä Tampereen kaupungin, Väyläviraston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Strategiatason selvityksen tavoite on tarkastella melua ja meluun liittyviä muutoksia koko kaupungin tasolla, mistä syystä on mahdollista, että yksittäisten talojen tai tonttien osalta laskentamalli ei välttämättä ole riittävän tarkka. Täten esimerkiksi kaavatyön tai rakennusluvan yhteydessä saattaa olla tarve laatia yksityiskohtaisempi meluselvitys. KATTAVUUS Kantakaupunki ja Pohjois-Tampereelta maantien 338 ympäristö. PÄIVITYS Kertaluonteinen selvitys, uusitaan 5 vuoden välein. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemuotoista tietoa. SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS, TIETOSUOJA Avoin aineisto. Ei tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT: vyohyke Kertoo mille keskiäänitason meluvyöhykkeelle kyseinen kohta asettuu. Esim. vyöhykkeellä 50-55 dB keskiäänitaso on laskennallisesti alimmillaan 50 ja ylimmillään 55 dB.

KUVAUS: Hiedanrannan yleissuunnitelman korttelien ulkorajat. KATTAVUUS: Vain kirjautuneille käyttäjille Oskarissa. PÄIVITYS: Hiedanrannan yleissuunnitelman 2020 mukainen aineisto, ei päivity mutta saattaa täydentyä vielä alkuvaiheessa. YLLÄPITOSOVELLUS: Tampereen kaupungin tiedostopalvelin ja PostGIS-tietokanta KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24FIN (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: vektori (viiva) SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS: Vain kirjautuneille käyttäjille Oskarissa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä KENTÄT: Hiedanrannan YS 2020, korttelit AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, Asemakaavoitus

KUVAUS Aineisto sisältää tietoa tunnistetuista ja rajatuista lahokaviosammalelle tärkeistä ydinalueista. Tietoja on saatu sekä yleis- että asemakaavatason kartoituksista. Alueet rajataan alustavasti maastotöiden yhteydessä lahokaviosammalen itujyväsryhmien ja itiöpesäkkeiden esiintyvyyden ja kasvupaikkojen ominaisuuksien perusteella. Lopulliset rajaukset tehdään paikkatieto-ohjelmalla havaintojen, itujyväsryhmien elinvoimaisuuden ja esiintymisalueen ominaispiirteiden perusteella. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Aineisto on Tampereen kaupungin laajuinen. PÄIVITYS Aineistoa päivitetään, kun uusia tietoja ydinalueista tulee esim. selvityksistä. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus KENTÄT NIMI (nimi) Ydinalueen nimi NUMERO (nro) Ydinalueen tunnusnumero OSA_ALUE_NUMERO (osa_a_nro) Ydinalueen osa-aluenumero. Erotetaan pilkulla esim. 1,1. Sarake jätetään tyhjäksi, jos ei osa-aluetta. PINTA_ALA_HEHTAAREINA (p_ala_ha) Ydinalueen pinta-ala KASVUPAIKKATYYPPI (kp_tyyppi) Ydinalueen kasvupaikan tyyppi. Käytetään seuraavia vaihtoehtoja: karukko kuiva kuivahko tuore lehtomainen lehto Jos useita kasvupaikkatyyppejä, kirjataan kaikki esim: tuore, lehtomainen, lehto LAHOPUUMAARA (lahop_m3) Ydinalueen lahopuumäärä. Vaihtoehdot: 1 = <5m3 /ha 2 = 5-20m3 /ha 3 = >20m3 /ha PINTA_ALA_PISTEET (p_ala_p) Pinta-ala hehtaareissa (ha) mukaiset pisteet 1 piste: < 6ha 2 pistettä: 6-12 ha 3 pistettä: > 12 ha KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ip_kp_p) Itiöpesäkkeiden kasvupaikkojen (esim. lahopuurunko / kanto) lukumäärän mukaiset pisteet 1 piste: 2 kasvupaikkaa 2 pistettä: 3-4 kasvupaikkaa 3 pistettä: > 4 kasvupaikkaa ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_lkm_p) Itiöpesäkkeiden kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 1 piste: 1-10 itiöpesäkettä 2 pistettä: 11-30 itiöpesäkettä 3 pistettä: > 30 itiöpesäkettä ITUJYVASRYHMIEN_KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ijr_kp_p) Itujyväsryhmien kasvupaikkojen kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 0 pistettä: 0-5 kasvupaikkaa 1 piste: 6-49 kasvupaikkaa 2 pistettä: > 49 kasvupaikkaa YDINALUEET_LAHELLA (lah_ydin_p) Alle 1km:n päässä olevat lahokaviosammalen ydinalueet -pisteet 1 piste: 1 ydinalue 2 pistettä: 2 ydinaluetta 3 pistettä: > 2 ydinaluetta LUONNONSUOJELUALUEET_LAHELLA (lah_sl_p) Alle 500 metrin päässä olevat luonnonsuojelualueet -pisteet 1 piste: 1 luonnonsuojelualue 2 pistettä: 2 luonnonsuojelualuetta 3 pistettä: > 2 luonnonsuojelualuetta ELINYMPARISTON_RAKENNEPIIRTEET (elinymp_p) Elinympäristön rakennepiirteet -pisteet: lahopuusto ja metsärakenne 0 pistettä: Kohteen lahopuuston laatu tulee heikkenemään jatkossa merkittävästi. Käytännössä kohde, jossa kasvupaikat ovat vanhoilla kannoilla eikä uutta lahopuuta ole muodostumassa lähivuosikymmeninä. 1 pistettä: Metsänrakenne ja lahopuujatkumo kohtalaisen hyviä lajille. On odotettavissa, että lahopuustoa syntyy merkittävästi lisää, jos kohteen annetaan kehittyä rauhassa. 2 pistettä: Lahopuun määrä ja jatkumo on erinomainen ja tilanne pysyy samana tai paranee jatkossa. Usein kyseessä on suojelualue tai muu erityisen laadukas ja vakaa kohde. KARTOITUKSET_TARKKUUS (tark_p) 0 pistettä: Kohde on hyvin tutkittu. Suurin osa kaikista potentiaalisista kasvupaikoista (kasvupaikka=erillinen lahopuuyksikkö kuten maapuurunko, runko tai muu lahopuukappale) on tutkittu sekä itiöpesäkkeiden että itujyväsryhmien osalta. 1 piste: Tarkasti tutkittu kohde sekä itujyväsryhmien että itiöpesäkkeiden osalta, mutta silti arviolta alle puolet kaikista potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 2 pistettä: Hyvin tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai osittainen itujyväsryhmät huomioiva kartoitus. Alle 10% potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 3 pistettä: Melko tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai yleispiirteinen nopea kartoitus, jossa sekä itiöpesäkkeitä että itujyväsryhmiä etsittiin. 4 pistettä: Suurpiirteinen itiöpesäkkeiden / itujyväsryhmä -runkojen etsintä laajalla alueella tai vain yksittäishavainto pienehköllä kohteella. MAASTON_KULUMINEN (kulum_p) Maaston kuluminen virkistyskäytön takia 0 pistettä: Maaston kuluminen ja lahopuiden vaurioituminen ei ole kohteella ongelma tai se koskee vain yksittäisiä runkoja laajalla alueella. 1 piste: Lievää kulumista koko alueella tai raskasta kulumista pienellä osalla aluetta. 2 pistettä: Virkistyskäyttö vaikuttaa oleellisesti kohteen laatuun ja lahopuustoon. Mekaaniset vauriot potentiaalisille tai tunnistetuille kasvupaikoille ovat merkittävä uhka esiintymälle tällä hetkellä tai tulevaisuudessa. KOKONAISPISTEMAARA (kok_p) Ydinalueen pisteytyksen kriteerikohtaisten pisteiden summa. Kokonaispistemäärään ei lasketa lahopuumäärä (lahop_m3) - sarakkeen pisteitä. LISAYS_PVM (lisays_pvm) Kohteen lisäyspäivämäärä. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen Donna-ID-numero tai muu viite raporttiin tai muuhun tietolähteeseen.

Mallinnustieto, Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon (70 μg/m³) verrannollinen pitoisuus Tampereella. Raportti TAMPEREEN SEUDUN TYPENOKSIDIPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT VUOSILLE 2000 JA 2020, selvitys valmistui vuonna 2002, mallinnuksen laatija Ilmatieteen laitos. Tutkimuksessa kartoitettiin Tampereen seudun (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi) energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden sekä autoliikenteen typenoksidipäästöt vuodelle 2000 ja arvioitiin vastaavat päästöt vuodelle 2020. Vuoden 2000 ja arvioitujen vuoden 2020 päästöjen aiheuttamat alueelliset typpidioksidin (NO2) ja typen oksidien (NOx) ulkoilmapitoisuudet selvitettiin Ilmatieteen laitoksella kehitetyillä matemaattis-fysikaalisilla tietokonemalleilla, ns. kaupunkimallilla ja viivalähdemallilla. Lisäksi työssä määritettiin Ilmatieteen laitoksen laskeumamallilla tutkimusalueen vuosien 2000 ja 2020 päästöjen aiheuttama alueellinen typpilaskeuma ja tehtiin arviot typpiyhdisteiden kokonaislaskeumasta, joihin vaikuttavat myös tutkimusalueen ulkopuoliset koti- ja ulkomaiset päästöt.