Taso sisältää tietoja Tampereen alueella sijaitsevista, eri luokkaan kuuluvista välivarastointialueista, liuossäiliöistä, sepelisiiloista ja luvallisista sepelikasoista. Aineisto on ote Tampereen kaupungin maamassojen koordinointiin liittyvästä kokonaisuudesta. Aineisto on päivittyvä ja sitä ylläpidetään Postgis-tietokannassa.

KUVAUS: Kemikaalionnettomuusvaaran aiheuttavat laitokset. Kartassa on esitetty vyöhyke, jossa maankäytön muutoksiin tarvitaan TUKES:n konsultaatio. Direktiivin 2012/18/EU mukaiset laitokset Suomessa. TUKESin julkaisemassa liitteessä luetellaan ne vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset (tehdas tai varasto), joihin sovelletaan ympäristöministeriön kirjeessä dnro YM4/501/2015 kuvattuja lausuntomenettelyitä kaavoitukseen ja rakentamisen lupiin liittyen. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvista kaavamuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto. Kaavoittajan täytyy pyytää lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Kaavan valmisteluvaiheessa järjestetään myös viranomaisneuvotteluja. Konsultoinnin tarkoitus on, ettei suuronnettomuusvaarallisen kohteen läheisyyteen kaavoiteta sinne soveltumatonta toimintaa, esimerkiksi sairaaloita, kouluja, hoitolaitoksia tai muita vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tukes päättää konsultointivyöhykkeen laajuuden kunkin laitoksen suuronnettomuusvaarojen perusteella. Laajuus voi olla 500 m – 2 km. Taulukossa mainittu etäisyys (laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen laajuus) mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Koko kaupunki. Lähtöaineisto (=laitoslista) on TUKESin julkaisema, kohteet on laitettu kartalle suunnittelutyön helpottamiseksi. Aineisto päivitetään TUKESin netistä löytyvän laitoslistan mukaan. Aineisto päivitetään, kun laitoslistassa havaitaan muutos, noin kerran vuodessa. Kentät ID: Kemikaalilaitoksen yksilöllinen tunnus LAITOS: Kemikaalilaitoksen yrityksen nimi ja mahdollinen tarkenne OSOITE: Kemikaalilaitoksen postiosoite POSTINRO: Kemikaalilaitoksen sijainnin postinumero KUNTA: Kemikaalilaitoksen sijaintikunta TOIMINTA: Toiminnan laajuus. Seveso III -direktiivin mukaiset laitokset ovat laitoksia, joiden toiminnan laajuus on turvallisuusselvityslaitos tai toimintaperiaateasiakirjalaitos. Muita mahdollisia kentän arvoja ovat lupalaitos ja nestekaasulaitos. VYOHYKE_KM: Konsultointivyöhykkeen leveys, kilometriä SEVESO: Mikäli laitos on Seveso-laitos, tiedoissa lukee Seveso-laitos. Muiden kemikaalilaitosten kohdalla lukee Ei VIIMEKSI_MUOKATTU_PVM: Kohteen viimeisin päivitysajankohta Tampereen kaupungin tietokannassa Tarkista ajankohtaisin tilanne TUKES:lta: Kartan käyttäjän vastuulla on tarkistaa TUKES:lta kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeiden ajankohtainen tilanne, joten tässä kentässä on linkki TUKES:in sivuille. TUKES_KEMIKAALILAITOS_KONSULTOINTIVYOHYKKEET_DOKUMENTTI_PVM: Tampereen tietokantaan päivitykset on tehty TUKES:n laitostilistausdokumentin mukaan, joka on päivätty tämän kentän päivämäärällä.

KUVAUS: Asemakaavoitetut kaupungit omistamat puistot, suojaviheralueet ja liikennealueilla sijaitsevat kasvulliset osat kunnossapitoluokkien A1 - A5 eli avoimien viheralueiden osalta. KATTAVUUS: Tampere POIKKILEIKKAUS: Aineistoa ei ylläpidetä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on aluemaista. SAATAVUUS: Aineisto on on katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS JA TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: - Viheralueen nimi: Viheralueen virallinen nimi (kaavassa tai yhdyslautakunnan päätös) tai virallisluontoinen nimi sekä karttalehtinumero ja järjestysnumero tai katuviheralueen nimi. - Viheralueosalaji: Kuvaa alueen käyttöä/tyyppiä - Viheralueen käyttöluokka - Kunnossapitoluokka: alueen hoito tai kunnossapitoluokka, esim A1, A2 - Kunnossapitoluokka selite: Kunnossapitoluokan tarkempi selite. - Tilaaja: Alueen kunnossapidon tilaaja - Kunnossapitäjä: Alueen kunnossapitäjä - Pinta-ala m2: Pinta-ala neliömetreinä - Alueurakka-alue: Kunnossapidon urakka-alue, johon viheralue kuuluu.

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS NO2 vuosikeskiarvopitoisuus. Vuosikeskiarvon raja-arvo on 40µg/m3. Tampereen kaupungin ilmanlaatuselvityksessä 2013 mallinnettiin autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen yhteisvaikutukset ilmanlaatuun. Päästöjen leviämismallinnuksessa kartalle piirretyt aluejakaumakäyrät osoittavat pitoisuuden, joka voi käyrän sisäpuolisilla alueilla ajoittain ylittyä. Aluejakaumakuvat eivät aina kuitenkaan esitä ajallisesti yhtenäistä tilannetta, vaan pitoisuuksien suurimmat arvot voivat esiintyä eri laskentapisteissä eri ajankohtina vuoden aikana mm. tuulen suunnasta ja sekoitusolosuhteista riippuen. Raportti internet-sivuilla: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu#tampereen-ilmanlaatuselvitys-2013 Selvityksessä mallinnettiin myös vuoden 2030 ennustetilanne. Käytetyt lähtötiedot ovat vuodelta 2011. Mallinnus tehtiin AERMOD–mallilla, jossa otetaan huomioon mm. maaston muoto, typenoksidien ilmakemiallinen muutunta ja NO2/NOx suhde päästöissä, sekä taustapitoisuudet tunti- tai vuorokausi-pitoisuuksina. Päästöjen leviämistä ja ulkoilmapitoisuuksien muodostumista tarkasteltiin havaintopistejoukossa 25-200 metrin välein. Taustapitoisuudet on huomioitu Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusaseman vuosien 2009-2011 mittauksista. Tieliikenteen NOx- ja ajoneuvojen suorille hiukkaspäästöille (PM2.5) on käytetty VTT:n LIPASTO-tietokannan päästökertoimia sekä sovellettu mm. THL:n PILTTI-projektissa esitettyjä katupölyn päästökertoimia (PM10 ja PM2.5). Teollisuuden ja energiantuotannon päästölähteiden lähtötiedot saatiin toiminnanharjoittajilta. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kantakaupunki ja mt 338. Mallinnus uusitaan noin 10 v. välein. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Tallennettu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Ei ole. KENTÄT LUOKITUS >10, >15, >20, >25, >30µg/m3

KUVAUS Tampereen kaupungin alueelta on vuonna 2022 laadittu laskennallinen meluselvitys, jossa 3D-mallin ja melulähteiden sijoittelun avulla on laskettu äänen leviämistä. Melulaskennat on tehty aluelaskentoina 2 metrin korkeudelle maanpinnasta. Laskennat on tehty kansallisilla tunnusluvuilla LAeq erikseen päiväajan keskiäänitasolle (klo 7-22) sekä yöajan keskiäänitasolle (klo 22-7) ja lisäksi on mallinnettu vuoden 2040 ennustettu tilanne päivä- ja yöajoille, jotka kaikki ovat erillisinä tasoinaan karttapalvelussa. Merkittävin ero nykyisessä ja ennustevuoden 2040 liikenneverkossa on raitiotien määrä -ennustevuoden 2040 tilanteessa raitiotielinjastoa on arvioitu olevan toiminnassa merkittävästi nykytilannetta enemmän. Nykytilanteeseen verrattuna ennustevuoden laskennoissa on huomioitu myös uutta katuverkkoa esimerkiksi Ojalan alueella. Paikkatietoaineistot meluvyöhykkeistä melulähteittäin (kadut / maantiet / rautatiet / raitiotiet) on saatavilla ympäristönsuojeluyksiköstä. Koko kaupungin meluselvitys toteutetaan 5 vuoden välein. Eri vuosien selvitysten tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että laskentatavoissa sekä melunlähteiden määrittelyissä tapahtuu selvityskertojen välillä muutoksia, joten eri vuosien selvitysten tulokset eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Meluselvitysraportti on julkaistu Tampereen kaupungin internet-sivuilla: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/melu/meluselvitykset Selvityksen on laatinut Sitowise Oy yhteistyössä Tampereen kaupungin, Väyläviraston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Strategiatason selvityksen tavoite on tarkastella melua ja meluun liittyviä muutoksia koko kaupungin tasolla, mistä syystä on mahdollista, että yksittäisten talojen tai tonttien osalta laskentamalli ei välttämättä ole riittävän tarkka. Täten esimerkiksi kaavatyön tai rakennusluvan yhteydessä saattaa olla tarve laatia yksityiskohtaisempi meluselvitys. KATTAVUUS Kantakaupunki ja Pohjois-Tampereelta maantien 338 ympäristö. PÄIVITYS Kertaluonteinen selvitys, uusitaan 5 vuoden välein. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemuotoista tietoa. SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS, TIETOSUOJA Avoin aineisto. Ei tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT: vyohyke Kertoo mille keskiäänitason meluvyöhykkeelle kyseinen kohta asettuu. Esim. vyöhykkeellä 50-55 dB keskiäänitaso on laskennallisesti alimmillaan 50 ja ylimmillään 55 dB.

KUVAUS Aineisto kuvaa alueet, joilla Tampereen kaupunki on antanut luvan talkoilla itsenäisesti haitallista vieraslajia jättipalsamia. Eli et tarvitse erillistä lupaa kaupungilta, kun kitket tai niität karttaan merkityllä alueella jättipalsamia, täytät vain linkin takana olevan talkooilmoituslomakkeen. Älä käy torjumassa paikoissa (esim. tiealueilla), joissa se ei ole turvallista. Linkki talkooilmoituslomakkeeseen: https://kysely.tampere.fi/jattipalsami_soolotalkoot Jättipalsamin torjuntaohje soolotalkoissa: -Torju vain, jos olet varma, että kyseessä on haitallinen vieraslaji jättipalsami. Älä sekoita kasvia kotoperäiseen lehtopalsamiin. -Mikäli havaitset lintujen pesintää, älä mene alueelle kitkemään. -Jättipalsamit kitketään käsin maasta juurineen. Jätä kasvi kompostoitumaan kitkentäpaikalle, murskaa varret juurten yläpuolelta tallomalla tai taittamalla käsissä, riippuen kasvin koosta. Tee pieniä kasoja, älä kuljeta kitkentäjätettä. Laajat esiintymät voi niittää. -Torjuntatoimet tulee toistaa muutaman kerran kasvukaudessa. -Aloita torjunta ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen. -Mikäli sinkoilevia siemeniä on jo muodostunut älä koske kasveihin, koska vaarana on, että siemenet leviävät vaatteiden ja jalkineiden mukana uusille alueille. Lisätietoja: Lajintunnistukseen vinkkejä ja havaintojen ilmoitus: https://vieraslajit.fi Tampereen kaupungin vieraslajisivut: https://tampere.fi/vieraslajit Tampereen yleinen opas vieraslajitalkoisiin: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2024-06/vieraslajitalkoilijan_opas.pdf Yhteystiedot: Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu, ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS Tampereen kaupungin alue PÄIVITYS Ei päivitystä. Uusia soolotalkooalueita luodaan tarpeen mukaan vuosittain. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT fid Alueiden juokseva numerointi

Geologisen tutkimuskeskuksen määrittämä arseeniriskialue 1995. Kattavuus koko kaupunki, kertaluonteinen selvitys. Tuote on avointa aineistoa. http://teto.tampere.fi/lisenssit/tre_avoimen_datan_lisenssi.pdf

KUVAUS: Tampereen kaupungin auringosta saatava säteilyenergia, aurinkoenergian tuotannolle sopivat sijainnit sekä sähkön- ja lämmön tuotantopotentiaali (MWh/vuosi) rakennuksittain. Aineisto koostuu kolmesta tasosta: 1) auringon säteilyenergia katoille, kWh/m2/vuosi (tiff), 2) aurinkoenergian tuotannolle sopiva ala katoilla 3) pinta-ala (m2) sekä aurinkolämmön ja sähkön tuotantopotentiaali (kWh/a) rakennuksittain. Aurinkoenergia-analyysissä selvitetyt aurinkoenergian tuotantopotentiaalit on laskettu olemassa olevien rakennusten kattopinnoilta. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, lämpötilan, ympäristön varjostukset(puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksen aineisto tuotettiin jokaisesta saatavilla olleista rakennusten kattopinnoista yhden neliömetrin tarkkuudella. Käytetty lähdeaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina 2008 - 2014, joten analyysi sisältää vähintään kaikki ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Kattopinta-alat on aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella jaettu kolmeen luokkaan: hyvä (aurinkosäteily >900 kWh/m2/a), tyydyttävä (aurinkosäteily 750-900 kWh/m2/a) ja välttävä (aurinkosäteily <750kWh/m2/a). Sähkön vuosituoton potentiaalia laskettaessa on oletettu aurinkopaneelien hyötysuhteeksi 15 % ja niiden olevan asennettu katon suuntaisesti myös tasakatoilla. Aurinkolämmön hyötysuhteeksi on oletettu 40 %. Aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata-aineistoja sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Laserkeilausaineiston tuottamisen jälkeen rakennetut rakennukset näkyvät tuotetuissa kartoissa rakennuspolygoneina, jotka sisältävät vain maanpinnan ja kasvillisuuden. Puuttuvat rakennukset tunnistaa kartasta vain ympäröivää rakennuskantaa merkittävästi huonommasta aurinkoenergiapotentiaalista. Huonompi potentiaali johtuu ympäröivän maaston, rakennusten ja kasvillisuuden aiheuttamista merkittävistä varjostumista. Aurinkoenergia-analyysi toteutettiin pahimman skenaarion menetelmällä, joka tuottaa kullekin kattopinnan pikselille vähimmäissäteilyarvon. Mikäli jollekin kattopinnan pinta-alayksikölle osuu useampi kuin 1 laserpiste, on analyysiin valittu näistä pisteistä pienimmän arvon saanut. Menetelmällä pystytään eliminoimaan mm. kattopinnan yläpuolelle sijoittuvat kasvillisuuspisteet, kuten kattojen ylle lankeavat puustot ja oksistot. Tarkastelussa jokaiselle rakennukselle laskettiin luotettavuusluku. Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen kattopinnalla osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mikä tuottaa epävarmuutta aurinkoenergia-analyysiin. Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon kokonaispinta-alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan siten asteikolla 0…100%. Luotettavuusluvun lisäksi kullekin rakennukselle määritettiin soveltuvuusluku. Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta-alan katon kokonaispinta-alan suhteen. Tuotetun aurinkoenergia-analyysin perusteella selvitettiin kunkin kunnan jokaisen rakennuksen aurinkoenergian vuosi- ja kuukausitason tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) eriteltynä aurinkosähköksi ja -lämmöksi. Aurinkoenergian tuotantopotentiaali on visualisoitu kahteen karttaan, aurinkoenergiakarttaan ja soveltuvuuskarttaan. Aurinkoenergiakartta sisältää tiedon kattopinnalla tulevan auringon määrästä kattopinta-alayksikköä kohden. Kartta sisältää legendan, jossa kullekin kattopinnan aurinkoenergian määrää kuvaavalle värisävylle on osoitettu vuosittaisen aurinkoenergian määrä, jonka yksikkö on kWh/a. Karttaa luetaan seuraavasti: mitä kirkkaampi väri (keltainen) kattopinnalla on, sitä enemmän aurinkoenergiaa kattopinnalla voi tuottaa. Tummempi väri (punainen) puolestaan indikoi aurinkoenergian tuotannolle epäsuotuisista varjostuksista tai muista tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS ja YLLÄPITOSOVELLUS: Kyseessä on kerta-aineisto. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineistosta on sekä pistemuotoinen että aluemainen versio SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta ja kaupungin datapalvelussa, ja katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. Aineisto on tallennettu PostgreSQL/PostGIS-tietokantaan JULKISUUS ja TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: tunnari: Analyysissä käytetty sisäinen tunniste: M4211D4_1 kwh_vuosi: Aurinkoenergian tuotantopotentiaali vuodessa esim "67352.45880000001" kwh_vuosi_sahko: Aurinkosähkön tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) esim. "10102.868820000002" kwh_vuosi_lampo: Aurinkolämmön tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) esim. "26940.983520000005" soveltuvuus: Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta-alan ja katon kokonaispinta-alan suhteen. Arvona esimerkiksi "18/120.0" luotettavuus: Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen kattopinnalla osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mikä tuottaa epävarmuutta aurinkoenergia-analyysiin. Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon kokonaispinta-alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan asteikolla 0…100% desimaalilukuna esim. "0.4666666666666667" piste_x: X-koordinaatipiste: "319440.5" piste_y: Y-koordinaattipiste: "6822004.5" kiinteisto: Kiinteistötunnus esim. "22836740002" rakennustu: Pysyvä rakennustunnus esim. "837-228-3674-2-4" pys_rak_nr: Pysyvä rakennusnumero esim. "24672" pys_rak__1: 1026406645 valmistumi: Rakennuksen valmistumisvuosi esim. "1977-01-01". AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu sekä Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka