Serpentiinikalliot_kivikot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen varmistetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Vuodesta 2024 lähtien aineistossa on ominaisuustietona annettu kohteen luokka luonnonsuojelulain (LSL, 9/2023) tiukasti suojelemana luontotyyppinä. Tärkeitä tietolähteitä aineiston teossa ovat olleet ELY-keskusten vuonna 2024 aloittamat LSL-inventoinnit sekä Syken maastoinventoinnit 2020–2025. HUOM. Mukana aineistossa on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin luonnonsuojelulain tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi ELY-keskusten, Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

Vuosina 2024 ja 2025 hyväksytyt asemakaavat on aluegeometrioita sisältävä paikkatietoaineisto, joka sisältää sellaisten asemakaavojen rajaukset, joissa on osoitettu asuinkerrosalaa. HSY on kerännyt aineiston Helsingin seudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) kunnista vuosien 2025 ja 2026 keväisin osana Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantatyötä. Tämä aineisto on osa MAL-sopimuskauden 2024-2027 kokonaisuutta, joka valmistuu vuonna 2028. Id = Kohteen yksilöivä tunnus kuntanimi = Sijaintikunnan nimi kaavatun = Kaavatunnus kaavanimi = Kaavan nimi hyvvuosi = Hyväksymisvuosi hyväksymispäivämärän mukaan netkrostal = Kerrostaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netrivketj = Rivi- ja ketjutaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä neterillis = Erillispientaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netyhteens = Uusi asuinkerrosala yhteensä brutyhteen = Asuinkerrosala yhteensä valitustie = onko kaavasta valitettu kyllä / ei Koordinaatisto=ETRS-GK25 Aineisto on avointa dataa ja sitä koskee CC 4.0 BY -lisenssi. © Helsingin seudun kunnat ja HSY

TIIVISTELMÄ: Aineisto sisältää ne Tampereen kaupungin yleiskaavojen alueet, joiden arvioidaan sisältävän kaavavarantoa eli käyttämätöntä rakentamisen potentiaalia. Aineiston attribuutit kuvaavat suunnittelutyön vaiheesta riippuen yleiskaavan käyttötarkoitusalueiden arvioitua rakentamisen varantoa tai hyväksytyn kaavan mukaista varantoa sekä varannon poistumista. Lisäksi tietokanta sisältää arvioita yleiskaavan kerrosalan muutoksen myötä syntyvästä asuntorakentamisen kapasiteetista sekä tietoja yleiskaavatyön etenemisajankohdista. Osayleiskaava-kohteet viedään tietokantaan kun kohde sisällytetään yleiskaavoitusohjelmaan. Kantakaupungin kokonaisyleiskaava viedään tietokantaan kaavan tultua vireille. Aineistoa käytettäessä on huomioitava, että eri attribuuteilla esiintyvä arvo ”0” voi merkitä joko sitä että kyseinen arvo ei ole tiedossa, tai sitä että kyseinen arvo on nolla (ei yhtään). Lisäksi on huomioitava, että ennen kaavan hyväksymistä kerrosalaa koskevat tiedot ovat arvioita. Hyväksytyn yleiskaavan mukainen varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Tietokannan geometria on alue. Yleiskaavan hyväksymiseen saakka geometria on suuntaa-antava arvio. Vireille tulleiden yleiskaavojen varantoaineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä ja ja hyväksyttyjen yleiskaavojen varantoaineistoa ylläpidetään PostgreSQL-ympäristössä. Vireille tulleiden kaavojen varantoaineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa ja hyväksyttyjen yleiskaavojen varantoaineistoja päivitetään ja ylläpidetään tarpeen mukaan, tarkemmat tiedot kunkin attribuutin osalta ks alla. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). AINEISTON ATTRIBUUTIT: YK_NIMI Kaavan nimi, joka viittaa samalla myös alueeseen jolle kaava laaditaan. Päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään yleiskaavoitusohjelmaan, tai mikäli kyseessä on kantakaupungin ns kokonaisyleiskaava, päivitetään tietokantaan kaavan tullessa vireille. YK_NRO Kaavan numero on kaavan yksilöivä tunnus. Kaikki yleiskaavan kaavanumerot alkavat "yk_" jonka jälkeen merkintään kolminumeroinen järjestysluku. Kaavan numero on siis esimerkiksi muotoa "yk_047". Kaavan numero päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille. DIAARINRO Diaarinumero on yleiskaavan virallinen diaariointinumero. Yleiskaavalla voi olla yksi tai useampia diaarinumeroita. Ensimmäinen diaarinumero päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille, mahdolliset muut diaarinumerot sitä mukaa kun niitä kaavalle lisätään. Diaarinumero TRE:4926/10.02.01/2014 päivitetään tietokantaan muodossa TRE+1404926 eli siten, että tietokantaan vietävän diaarinumeron numerosarja on aina seitsemän merkkiä pitkä ja alkaa vuosiluvun kahdella viimeisellä numerolla (esimerkissä 14), jonka jälkeen lisätään tarvittava määrä nollia, mikäli asian numero (esimerkissä nelinumeroinen 4926) on lyhyempi kuin viisi merkkiä. ID Yhden maantieteellisesti yhtenäisen yleiskaavan käyttötarkoitusalueen yksilöivä ID-tunnus. Jokaiselle maantieteellisesti yhtenäiselle käyttötarkoitusalueelle muodostetaan yksilöllinen ID-numero. ID-numero muodostuu kaavan numerosta ja kolmenumeroisesta järjestysluvusta. Esimerkiksi yleiskaavan yk_047 käyttötarkoitusalueet numeroidaan suunnittelijan valitsemassa järjestyksessä 47001, 47002, 47003, jne. TYYPPI Käyttötarkoitusalueen tyyppi kertoo onko alueen varanto U= uudisrakentamista, P=potentiaalista kaupunkirakenteen täydentymistä vai M=molempia edellä mainittuja. AK_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua asuinkerrostalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Luhtitalot luetaan asuinkerrostaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM, AR_KEM ja AO-KEM-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio kerrosalasta päivitetään AK_KEM-sarakkeeseen kun yleiskaava tulee vireille. Kaavan hyväksymiseen saakka mainittu luku on arvio. Kaavan hyväksymisen jälkeen luku päivitetään vastaamaan kaavan mukaisen kerrosalan muutoksen määrää. Hyväksymisvaiheessa tarkennetaan tarvittaessa myös alueen geometriaa. AR_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua rivitalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Ketjutalot luetaan rivitaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM, AR_KEM ja AO-KEM-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio kerrosalasta päivitetään AR_KEM-sarakkeeseen kun yleiskaava tulee vireille. Kaavan hyväksymiseen saakka mainittu luku on arvio. Kaavan hyväksymisen jälkeen luku päivitetään vastaamaan kaavan mukaisen kerrosalan muutoksen määrää. Hyväksymisvaiheessa tarkennetaan tarvittaessa myös alueen geometriaa. AO_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua omakotitalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Paritalot luetaan omakotitaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM, AR_KEM ja AO-KEM-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio kerrosalasta päivitetään AO_KEM-sarakkeeseen kun yleiskaava tulee vireille. Kaavan hyväksymiseen saakka mainittu luku on arvio. Kaavan hyväksymisen jälkeen luku päivitetään vastaamaan kaavan mukaisen kerrosalan muutoksen määrää. Hyväksymisvaiheessa tarkennetaan tarvittaessa myös alueen geometriaa. MUU_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa muuhun kuin asumiseen suunniteltua uutta kokonaiskerrosalaa. Uudella kerrosalalla tarkoitetaan kaavassa osoitettavaa uutta rakentamista. Arvio kerrosalasta päivitetään MUU_KEM-sarakkeeseen kun yleiskaava tulee vireille. Kaavan hyväksymiseen saakka mainittu luku on arvio. Kaavan hyväksymisen jälkeen luku päivitetään vastaamaan kaavan mukaisen kerrosalan muutoksen määrää. Hyväksymisvaiheessa tarkennetaan tarvittaessa myös alueen geometriaa. AS_KEM_YHT Järjestelmän laskema luku, jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku muodostuu kun lasketaan yhteen AK_KEM, AR_KEM ja AO-KEM-sarakkeiden arvot. Luku kuvaa kohteen yhteenlaskettua kokonaiskerrosalan muutoksen määrää. Päivittyy tietokantaan kun AK_KEM, AR_KEM ja AO-KEM-sarakkeiden arvot päivitetään. KEM_YHT Järjestelmän laskema luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua kerrosalan muutosta kaikki käyttötarkoitukset mukaan lukien. Muutos voi tarkoittaa kerrosalan lisäystä tai vähentymistä. Arvio päivitetään tietokantaan kaavan tullessa vireille. Kaavan hyväksymiseen saakka mainittu luku on arvio. Kaavan hyväksymisen jälkeen luku päivitetään vastaamaan kaavan mukaisen kerrosalan muutoksen määrää. Päivittyy tietokantaa kun AK_KEM, AR_KEM, AO_KEM ja MUU_KEM-sarakkeiden arvot päivitetään. EHDOL_AK_KEM Luku kuvaa sitä, kuinka monta kerrosneliötä yleiskaavassa asuinkerrostaloille osoitetusta kerrosalasta on riippuvaista siitä, että yleiskaavatyön aloitushetkellä olemassa olevassa rakennuskannassa tehdään huomattavia muutoksia. Luhtitalot lasketaan kuuluvaksi asuinkerrostaloihin. Huomattaviksi muutoksiksi luetaan esimerkiksi rakennusten purkaminen ja rakennusten korotus. Lisäksi ehdolliseen kerrosalaan voidaan lukea mukaan myös sellainen kerrosala, jonka toteutus on merkittävästi sidoksissa esimerkiksi jonkin suojelukysymyksen ratkaisemiseen, maanomistukseen tms. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Kaavan tullessa vireille tietokantaan päivitetään arvio ehdollisen kerrosalan määrästä. Kun kaava on hyväksytty, tieto päivitetään vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista ehdollisen kerrosalan määrää. EHDOL_AR_KEM Luku kuvaa sitä, kuinka monta kerrosneliötä yleiskaavassa rivitaloille osoitetusta kerrosalasta on riippuvaista siitä, että yleiskaavatyön aloitushetkellä olemassa olevassa rakennuskannassa tehdään huomattavia muutoksia. Myös ketjutalot lasketaan kuuluvaksi rivitaloihin. Huomattaviksi muutoksiksi luetaan esimerkiksi rakennusten purkaminen ja rakennusten korotus. Lisäksi ehdolliseen kerrosalaan voidaan lukea mukaan myös sellainen kerrosala, jonka toteutus on merkittävästi sidoksissa esimerkiksi jonkin suojelukysymyksen ratkaisemiseen, maanomistukseen tms. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Kaavan tullessa vireille tietokantaan päivitetään arvio ehdollisen kerrosalan määrästä. Kun kaava on hyväksytty, tieto päivitetään vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista ehdollisen kerrosalan määrää. EHDOL_AO_KEM Luku kuvaa sitä, kuinka monta kerrosneliötä yleiskaavassa omakotitaloille osoitetusta kerrosalasta on riippuvaista siitä, että yleiskaavatyön aloitushetkellä olemassa olevassa rakennuskannassa tehdään huomattavia muutoksia. Omakotitaloihin luetaan mukaan kaikki yhden ja kahden asunnon talot eli omakoti- ja paritalot. Huomattaviksi muutoksiksi luetaan esimerkiksi rakennusten purkaminen ja rakennusten korotus. Lisäksi ehdolliseen kerrosalaan voidaan lukea mukaan myös sellainen kerrosala, jonka toteutus on merkittävästi sidoksissa esimerkiksi jonkin suojelukysymyksen ratkaisemiseen, maanomistukseen tms. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Kaavan tullessa vireille tietokantaan päivitetään arvio ehdollisen kerrosalan määrästä. Kun kaava on hyväksytty, tieto päivitetään vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista ehdollisen kerrosalan määrää. EHDOL_MUU_KEM Luku kuvaa sitä, kuinka monta kerrosneliötä yleiskaavassa muuhun kuin asuinrakentamiseen osoitetusta kerrosalasta on riippuvaista siitä, että yleiskaavatyön aloitushetkellä olemassa olevassa rakennuskannassa tehdään huomattavia muutoksia. Huomattaviksi muutoksiksi luetaan esimerkiksi rakennusten purkaminen ja rakennusten korotus. Lisäksi ehdolliseen kerrosalaan voidaan lukea mukaan myös sellainen kerrosala, jonka toteutus on merkittävästi sidoksissa esimerkiksi jonkin suojelukysymyksen ratkaisemiseen, maanomistukseen tms. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Kaavan tullessa vireille tietokantaan päivitetään arvio ehdollisen kerrosalan määrästä. Kun kaava on hyväksytty, tieto päivitetään vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista ehdollisen kerrosalan määrää. EHDOL_SYYT Lyhyt sanallinen kuvaus siitä, miksi kem_ehdollinen sarakkeen kerrosala on ehdollista, eli onko ko kerrosalan toteutumisen ehtona esimerkiksi olemassa olevan rakennuskannan purkaminen, rakennusten korottaminen tms. Tekstin pituus voi olla korkeintaan 254 merkkiä. Päivitetään tietokantaan samassa yhteydessä kuin EHDOL_AK_KEM-, EHDOL_AR_KEM-, EHDOL_AO_KEM- sekä EHDOL_MUU_KEM-sarakkeet. Aina päivitettäessä merkitään viimeisimmän päivityksen päivämäärä tekstin alkuun. KT_1 Alueen ensisijainen käyttötarkoitus. Päivitetään tietokantaan kun kaava on hyväksytty. KT_2 Alueen toissijainen käyttötarkoitus (jos sellainen on). Päivitetään tietokantaan kun kaava on hyväksytty. AS_AK_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AK_KEM-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä kerrostaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (77 kem). Luhtitalot luetaan kerrostaloiksi. Luku kuvaa kerrostalorakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AK_KEM-sarake päivitetään. Luku on laskennallinen arvio. AS_AR_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AR_KEM-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä rivitaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (106 kem). Ketjutalot luetaan rivitaloiksi. Luku kuvaa rivitalorakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AR_KEM-sarake päivitetään.Luku on laskennallinen arvio. AS_AO_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AO_KEM-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä omakotitaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (176 kem). Paritalot luetaan omakotitaloiksi. Luku kuvaa omakotirakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AO_KEM-sarake päivitetään. Omakotitalojen asuntomäärien arvioinnissa ei ole huomioitu tonttien määrää, ts. käyttötarkoitukseltaan jos yhden asunnon omakotitalon tontin rakennusoikeus on suuri, sille voi laskennallisesti muodostua kahden AO-asunnon varanto.Luku on laskennallinen arvio. OAS_PVM Kaavan vireilletulon toteutunut päivämäärä (kuulutuspvm). Päivitetään tietokantaan kun kaava on tullut vireille. Päivämäärä on muotoa pp.kk.vvvv. TAVOITTEET_PVM Päivämäärä jolloin yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty. Päivämäärä on muotoa pp.kk.vvvv. LUO_PVM Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen päivämäärä (kuulutuspvm). Päivitetään tietokantaan kun luonnos on tullut nähtäville. Päivämäärä on muotoa pp.kk.vvvv. EHD_PVM Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen päivämäärä (kuulutuspvm). Päivitetään tietokantaan kun ehdotus on tullut nähtäville. Päivämäärä on muotoa pp.kk.vvvv. HYV_PVM Kaavan hyväksymiskäsittelyn päivämäärä. Hyväksymisestä päättävä taho voi vaihdella kaavasta riippuen. Tieto päivitetään tietokantaan kun kaavan hyväksymiskäsittely on pidetty. Päivämäärä on muotoa pp.kk.vvvv. LAINVOIMA_PVM Päivämäärä jolloin kaava on saanut lainvoiman. Ellei kaavalle tulla hakemaan lainvoimaa, päivitetään tähän kaavan hyväksymispäivämäärä kun kaavan hyväksymiskäsittely on pidetty. OIKEUSVAIKUTUS Onko geometrian rajaama yleiskaavan alue oikeusvaikutteinen vai ei? Arvo "O"=on oikeusvaikutteinen, "E"=ei oikeusvaikutteinen PERUTTU Kertoo onko kaava peruttu tai keskeytetty. Arvo ”E”=ei peruttu/keskeytetty ja arvo ”K”=peruttu/keskeytetty. POIST_AK_KEM Yleiskaavan mukaisen asuinkerrostalojen varannon poistuma kerrosneliöinä. Poistuneeksi luetaan se osa yleiskaavan kerrosala joka on siirtynyt yksityskohtaisempaan suunnitteluun (työohjelmassa olevaan yleissuunnitelmaan/vireillä olevaan yleissuunnitelmaan/hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan/asemakaavoitusohjelmaan / vireillä olevaan asemakaavaan/lainvoimaiseen asemakaavaan tai sen mukaisiksi tonteiksi), joka on jo rakentunut tai tai jonka muusta syystä tiedetään jäävän toteuttamatta ja jota ei tästä syystä enää haluta laskea varantoon. Poistuminen perustuu aina tulkintaan. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Poistuneen varannon määrää arvioidaan ja tiedot päivitetään tietokantaan kahdesti vuodessa siten, että yleiskaavan varannon poistumista kuvaavat tiedot ovat ajantasaisia vuosittain 31.3. ja 30.9. Lisäksi yleiskaavan käyttötarkoitusalueilta poistuneen varannon määrä päivitetään kaavan hyväksymisen yhteydessä jolloin alueen geometriaa muutetaan. Päivitys lopetetaan kunkin yleiskaavan käyttötarkoitusalueen osalta kun varanto on kokonaisuudessaan poistunut. POIST_AR_KEM Yleiskaavan mukaisen rivitalojen varannon poistuma kerrosneliöinä. Poistuneeksi luetaan se osa yleiskaavan kerrosala joka on siirtynyt yksityskohtaisempaan suunnitteluun (työohjelmassa olevaan yleissuunnitelmaan/vireillä olevaan yleissuunnitelmaan/hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan/asemakaavoitusohjelmaan / vireillä olevaan asemakaavaan/lainvoimaiseen asemakaavaan tai sen mukaisiksi tonteiksi), joka on jo rakentunut tai tai jonka muusta syystä tiedetään jäävän toteuttamatta ja jota ei tästä syystä enää haluta laskea varantoon. Poistuminen perustuu aina tulkintaan. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Poistuneen varannon määrää arvioidaan ja tiedot päivitetään tietokantaan kahdesti vuodessa siten, että yleiskaavan varannon poistumista kuvaavat tiedot ovat ajantasaisia vuosittain 31.3. ja 30.9. Lisäksi yleiskaavan käyttötarkoitusalueilta poistuneen varannon määrä päivitetään kaavan hyväksymisen yhteydessä jolloin alueen geometriaa muutetaan. Päivitys lopetetaan kunkin yleiskaavan käyttötarkoitusalueen osalta kun varanto on kokonaisuudessaan poistunut. POIST_AO_KEM Yleiskaavan mukaisen omakotitalojen varannon poistuma kerrosneliöinä. Poistuneeksi luetaan se osa yleiskaavan kerrosala joka on siirtynyt yksityskohtaisempaan suunnitteluun (työohjelmassa olevaan yleissuunnitelmaan/vireillä olevaan yleissuunnitelmaan/hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan/asemakaavoitusohjelmaan / vireillä olevaan asemakaavaan/lainvoimaiseen asemakaavaan tai sen mukaisiksi tonteiksi), joka on jo rakentunut tai tai jonka muusta syystä tiedetään jäävän toteuttamatta ja jota ei tästä syystä enää haluta laskea varantoon. Poistuminen perustuu aina tulkintaan. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Poistuneen varannon määrää arvioidaan ja tiedot päivitetään tietokantaan kahdesti vuodessa siten, että yleiskaavan varannon poistumista kuvaavat tiedot ovat ajantasaisia vuosittain 31.3. ja 30.9. Lisäksi yleiskaavan käyttötarkoitusalueilta poistuneen varannon määrä päivitetään kaavan hyväksymisen yhteydessä jolloin alueen geometriaa muutetaan. Päivitys lopetetaan kunkin yleiskaavan käyttötarkoitusalueen osalta kun varanto on kokonaisuudessaan poistunut. POIST_MUU_KEM Yleiskaavan mukaisen muun kuin asumiseen tarkoitetun varannon poistuma kerrosneliöinä. Poistuneeksi luetaan se osa yleiskaavan kerrosala joka on siirtynyt yksityskohtaisempaan suunnitteluun (työohjelmassa olevaan yleissuunnitelmaan/vireillä olevaan yleissuunnitelmaan/hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan/asemakaavoitusohjelmaan / vireillä olevaan asemakaavaan/lainvoimaiseen asemakaavaan tai sen mukaisiksi tonteiksi), joka on jo rakentunut tai tai jonka muusta syystä tiedetään jäävän toteuttamatta ja jota ei tästä syystä enää haluta laskea varantoon. Poistuminen perustuu aina tulkintaan. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Poistuneen varannon määrää arvioidaan ja tiedot päivitetään tietokantaan kahdesti vuodessa siten, että yleiskaavan varannon poistumista kuvaavat tiedot ovat ajantasaisia vuosittain 31.3. ja 30.9. Lisäksi yleiskaavan käyttötarkoitusalueilta poistuneen varannon määrä päivitetään kaavan hyväksymisen yhteydessä jolloin alueen geometriaa muutetaan. Päivitys lopetetaan kunkin yleiskaavan käyttötarkoitusalueen osalta kun varanto on kokonaisuudessaan poistunut. POIST_LISATIEDOT Lyhyt poistumiseen liittyvä selite tai linkki lisätietoihin siitä millä perusteella yleiskaavan kerrosala on merkitty poistuneeksi. Aina poistumista arvioitaessamerkitään viimeisimmän päivityksen päivämäärä tekstin alkuun. Muuta tekstiä päivitetään tarvittaessa. MUUT_LISATIEDOT Lyhyt alueen tietojen päivittäimiseen tai alueen ominaisuuksiin liittyvä lisätieto. Päivitetään tarvittaessa. VAR_AK Järjestelmän automaattisesti laskema luku, joka kuvaa käyttötarkoitusalueella jäljellä olevaa AK-varantoa. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Luku saadaan vähentämällä AK_KEM-sarakkeen arvosta POIST_AK_KEM-sarakkeen arvot. Päivittyy tietokantaan kun AK_KEM- ja POIST_AK_KEM-sarakkeet on päivitetty tai niiden arvoja muutetaan. VAR_AR Järjestelmän automaattisesti laskema luku, joka kuvaa käyttötarkoitusalueella jäljellä olevaa AR-varantoa. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Luku saadaan vähentämällä AR_KEM-sarakkeen arvosta POIST_AR_KEM-sarakkeen arvot. Päivittyy tietokantaan kun AR_KEM- ja POIST_AR_KEM-sarakkeet on päivitetty tai niiden arvoja muutetaan. VAR_AO Järjestelmän automaattisesti laskema luku, joka kuvaa käyttötarkoitusalueella jäljellä olevaa AO-varantoa. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Luku saadaan vähentämällä AO_KEM-sarakkeen arvosta POIST_AO_KEM-sarakkeiden arvot. Päivittyy tietokantaan kun AO_KEM- ja POIST_AO_KEM-sarakkeet on päivitetty tai niiden arvoja muutetaan. VAR_MUU Järjestelmän automaattisesti laskema luku, joka kuvaa käyttötarkoitusalueella jäljellä olevaa muuta kuin asumiseen tarkoitettua varantoa. Luvun yksikkö on kerrosneliö. Luku saadaan vähentämällä MUU_KEM-sarakkeen arvosta POIST_MUU_KEM-sarakkeen arvo. Päivittyy tietokantaan kun MUU_KEM- ja POIST_MUU_KEM-sarakkeet on päivitetty tai niiden arvoja muutetaan. GEOMETRIA Yleiskaavan aluerajaus viedään tietokantaan a) osayleiskaavojen osalta silloin kun kohde sisällytetään kaavoitusohjelmaan ja b) kantakaupungin kokonaisyleiskaavan osalta kaavan tullessa vireille. Osayleiskaavojen osalta geometria päivitetään OAS:ssa esitetyn mukaiseksi kun kaava tulee vireille ja kun kaava hyväksytään, geometria päivitetään vastaamaan kaavan mukaisten käyttötarkoitusalueiden aluerajauksia ja ominaisuustiedot päivitetään niiden mukaisiksi. Kantakaupungin kokonaisyleiskaavan osalta geometria päivitetään kaavan vireille tulessa vain niille alueille, joille varantoa arvioidaan muodostuvan. Nämä rajaukset voivat poiketa huomattavasti kaavan lopullisista käyttötarkoitusalueista. Ominaisuustiedot merkitään kaikille tietokantaan viedyille kantakaupungin yleiskaavaan kuuluville. Kun kantakaupungin yleiskaava hyväksytään, geometria päivitetään vastaamaan kaavan mukaisten käyttötarkoitusalueiden aluerajauksia ja alueiden ominaisuustiedot päivitetään kaavan mukaisiksi.

KUVAUS: Aineisto sisältää Tampereen kaupungin kolmansille osapuolille vuokraamia maa-alueita ja pienmyyntipaikkoja. KATTAVUUS: Aineiston on koko Tampereen laajuinen PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään aktiivisesti YLLÄPITOSOVELLUS: Aineisto sijaitsee Tampereen PostGis-tietokannassa ja sitä päivitetään QGIS-ohjelmistolla KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto koostuu sekä alueista että pisteistä SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla rajoitetuilta WFS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan JULKISUUS: Aineisto ei ole julkista AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, KITIA

Sisältää seuraavat karttatasot: Voimassa olevat merivaroitukset, pistemäiset kohteet (tason tekninen nimi: navigational_warnings_p) Voimassa olevat merivaroitukset, viivamaiset kohteet (tason tekninen nimi: navigational_warnings_l) Voimassa olevat merivaroitukset, aluemaiset kohteet (tason tekninen nimi: navigational_warnings_a) Aineisto sisältää Traficomin julkaisemat, aineiston hakuhetkellä voimassa olevat merivaroitukset perustuen Traficomin julkaisemaan merivaroitusohjeeseen. Muodostaakseen kokonaisuuden voimassa olevista merivaroituksista, on kaikki kolme karttatasoa huomioitava. Huom! Verkkopalvelussa olevat tiedot saattavat päivittyä viivästyneesti. Merivaroitusten saatavuus tämän palvelun kautta ei vapauta alusten päälliköitä vaatimuksesta vastaanottaa merivaroituksia IMO:n/IHO:n hyväksymien lähetysjärjestelmien kautta.

Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston vuorovaikutteisesti luokitellun pistepilven silta-luokan (LAS 2.0 -formaatin mukainen luokan arvo 10, Bridge) pisteistä laadittu korkeusmalli siltojen kansien korkeuksista. Siltapisteiksi on luokiteltu manuaalisesti sillat, joiden alla on vapaa veden virtauskohta. Luokittelu ja siten myös siltarasteri on tehty vain Maanmittauslaitoksen korkeusmallin KM2 laatuluokan I alueelta. Aineisto on yhteensopiva KM2-korkeusmallin kanssa (sama 2 m pikselikoko ja kohdistus). Korkeusjärjestelmänä on N2000. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Siltojen kansien korkeuksia tarvitaan esim. laadittaessa virtausmalleja. Korkeudet voidaan myös liittää maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin, jolloin siltojen kohdille saadaan maanpinnan tai vesistön korkeustiedon sijasta siltojen kansien korkeudet. Näin esim. saadaan mallinnettua tulvavaarakartoituksessa mahdolliset tulvan peittämäksi jääneet sillat sekä pystytään myös selvittämään tulvan saartamaksi jääneet alueet. Lisätietoja: https://www.maanmittauslaitos.fi/maastotiedonyllapito http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto https://wwwi9.ymparisto.fi/i9/fi/trhs/materiaalit/Tulvakarttojen_tarkistaminen_2019_internet.pdf, kuva 3

KUVAUS: Tampereen kantakaupungin ensimmäisen vaiheen pienvesi- ja vesistöselvitys (PIVE, AFRY Finland Oy 2022), laadittiin Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan 2021–2025 tueksi täydentämään tietoa alueen uomista ja muista pienvesistä. Tarkoituksena oli myös päivittää ja täydentää aiempien pienvesiselvitysten tuloksia erityisesti pienvesien luonnontilaisuuden osalta. Selvitysalue kattoi Tampereen kantakaupungin ja Nurmi-Sorilan alueet. Tämä vuonna 2023 tehty selvitys on jatkoa edellä mainitulle vuonna 2022 toteutetulle Tampereen kaupungin pienvesi- ja vesistöselvitykselle. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Tampereen kantakaupungin (ja Nurmin) alue. JULKISUUS: Ei-julkinen Tampereen sisäisessä Oskari -karttapalvelussa. KENTÄT, karttatasosta riippuen: Järvet ja lammet: nimi_1 varchar - Järven tai lammen nimi, esim. Tammerkoski, Ahvenisjärvi tai Makkarajärvi lutu_koodi varchar - LUTU-luontotyypin koodi tai muu kuvaus varchar - Kohteen yleispiirteinen kuvaus lajisto varchar - Kohteen oleellinen indikaattorilajisto ja yleistä lajistoa (muun muassa raporteista koostettu) luonnontil int4 - Asteikolla 1-4 järven tai lammen luonnontilaisuuden aste. 1 = Luonnontilainen, 2 = vähän heikentynyt, 3 = heikentynyt, 4 = täysin muuttunut edustavuus int4 - Asteikolla 0-4 liitteen järven tai lammen edustavuus. 1 = erinomainen, 2 = hyvä, 3 = kohtalainen, 4 = heikko, 0 = Ei luontotyyppi lisatiedot varchar - Mahdollinen selventävä kuvausteksti luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta (esimerkiksi kuluminen, metsänkäsittely) huomautus varchar - Kuvaus muista luontotyypillä huomionarvoisista asioista hall_luok varchar - Hallinnollinen luokitus (esimerkiksi LsL, ML, VL) vuosiluku int4 - Maastokäynnin vuosi tietolahde varchar - Tilaajalta saatu raportin ID-numero, jos tiedossa. arvioija varchar - Arvioija tai havainnon tekijä ja yritys pinta_ala varchar - Järven tai lammen pinta-ala valuma_alue varchar - ärven tai lammen valuma-aluetunnus suur_syv float8 - Suurin syvyys (m) kesk_syv float8 - Keskisyvyys (m) rakenteet varchar - Järvessä tai lammessa mahdollisesti olevat rakenteet tulvaherkkyys varchar - Järven tai lammen tulvaherkkyys vpd_ekol varchar - Vesipuitedirektiivin edellyttämä vesien tilan arviointi (kolmas vesienhoitokausi) kokonaisekologisen tilan osalta vpd_biol varchar - Vesipuitedirektiivin edellyttämä vesien tilan arviointi biologisten laatutekijöiden osalta (käsittää biologiset laatutekijät, kuten kasviplankton, vesikasvit ja päällyslevät, pohjaeläimistö, kalasto) vpd_fyskem varchar - Vesipuitedirektiivin edellyttämä vesien tilan arviointi fysikaaliskemiallisten laatutekijöiden osalta (yleiset olosuhteet ja kansalliset pilaavat aineet) vpd_hymo varchar - Vesipuitedirektiivin edellyttämä vesien tilan arviointi hydrologismorfologisten tekijöiden osalta (järven tai lammen morfologinen muuttuneisuus, esteellisyys, maankäytön aiheuttama hydrologinen muuttuneisuus) lutu_tyyppi varchar - Mahdollisen LUTU-luontotyypin nimi shape_length float8 - shape_area float8 - Rantojen luonnontilaisuusjaksot: peruste varchar - Arvona joko "6. muu huomionarvoinen kohde" tai NULL elinymp varchar - Arvona joko 'luonnontilainen rantajakso', 'luonnontilaisen kaltainen rantajakso', 'heikentynyt rantajakso', 'täysin muuttunut rantajakso' tai 'suunnittelualueen raja' huomautus varchar - Arvona NULL tai, yhdellä kohteella 'kauttaaltaan puistomaista ympäristöä, mutta luonnontilaisen kaltaisia piirteitä', yhdellä kohteella 'lampi täysin umpeen kasvanut, ei varsinaista rantaviivaa', yhdellä kohteella 'puiston ja järven välissä kapea puustoinen rantakaistale, joka luonnontilaisen kaltainen' buff_dist int4 - Arvona aina 10

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-aluejaossa on yli 40 000 valuma-aluetta. Valtakunnallinen valuma-aluejako on osa Vesistöjen perustietovarantoa. Valuma-aluejako on tuotettu mallintamalla hyödyntäen Syken laatimaa virtaussuuntamallia, joka perustuu Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmalliin. Virtaussuuntamallin virtausreittien tarkkuutta on parannettu kovertamalla siihen uomaverkostoa ja vesialueita sekä yleisten teiden tierummut. Hierarkkisen perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle luo Syken Ranta10-rantaviiva-aineiston uomaverkosto ja järvet. Valtakunnallinen valuma-aluejako on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. VALUMA-ALUEJAON HIERARKIATASOT Valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, joita kuvaamaan on kehitetty laajennettavissa oleva hierarkkinen tunnusjärjestelmä. Uomien ja järvien valuma-alueille on määritetty purkupisteet. TASO1 jakautuu viiteen valuma-alueeseen sen mukaan, mihin mereen pintavesi lopulta virtaa. Erityistapauksena myös Laatokka muodostaa oman osa-alueensa, vaikka se lopulta laskeekin Itämereen. TASO2 kuvaa päävesistöalueita ja rannikkoalueita (yli 80 kpl). Yksittäisen päävesistöalueen muodostaa vähintään 200 km2:n kokoinen yhden tai useamman laskujoen kautta mereen purkautuvien sisävesien muodostama kokonaisuus. Rannikkoalueet kattavat myös merialueet merisaarineen. Päävesistöalueiden ja rannikkoalueiden nimet ja numerointi noudattelevat aiempaa valuma-aluejakoa. TASO3 sisältää yli 200 osa-aluetta, jotka on muodostettu hyödyntämällä soveltuvilta osin Valuma-aluejako1990:n I jakovaiheen osa-alueita ja merenhoidon aluejakoa sekä HELCOM:n allasjakoa. TASO4 on valuma-aluejaon tarkin valtakunnallisesti yhtenäiseen uomahierarkiaan perustuva taso. Se muodostuu yli 20 000 osa-alueesta, jotka on mallinnettu Ranta10:n järville ja uomille/uomajatkumoille. Uomajatkumolla tarkoitetaan peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja. Yli 50 ha:n kokoiset järvet ja yli 100 metrin pituiset uomat/uomajatkumot omaavat oman valuma-alueen. Merialueilla apuna osa-alueiden muodostamisessa ovat olleet Vesistöjen perustietovarannon meriperusyksiköiden lisäksi osin myös VHS-rannikkovesimuodostumat. Tällä tasolla valuma-alueiden koon alarajaksi on määritetty 50 ha eli sitä pienemmät valuma-alueet on yhdistetty aina alapuoliseen valuma-alueeseen. TASO5 on valtakunnallisen valuma-aluejaon tiheäseulaisin taso, jossa valuma-alueita on jaettu edelleen pienempiin osiin myös vesienhoidollisin perustein. Taso 5 koostuu uomille, järville ja merialueille sekä niiden osille mallinnetuista valuma-alueista (yht. yli 40 000 osa-aluetta). Perustan Taso5:n valuma-aluerajauksille luovat pintavesien osia kuvaavat vesistöjen perusyksiköt. Järvien valuma-alueet (yli 12 000 kpl) on määritetty yli 1 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston varrella sekä yli 50 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston ulkopuolella. Uomien valuma-alueet (yli 28 000 kpl) on määritetty yli 100 m pituisille uomaperusyksiköille. Meri- ja rannikkoalueiden osa-alueet (yli 400 kpl) on määritetty meriperusyksiköiden avulla huomioiden rannikon välialueet ja merisaarten vedenjakajat. VALUMA-ALUEIDEN TIEDONHALLINTA Perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle ja sen tiedonhallinnalle luo Vesistöjen perustietovaranto, joka koostuu uomia, järviä ja merialueita kuvaavista paikkatietoaineistoista sekä niihin liitettävissä olevasta tietovarastosta (VesiPetoDW). Valuma-aluejaon hierarkiatasoihin ja niiden osa-alueisiin liittyvä tietovarasto on tallennettu Vesistöjen perustietovarannon VesiPetoDW-tietokantaan. Vesistöjen perustietovarannon tauluista löytyvät valmiiksi lasketut fysiografiset ja hierarkkiset tiedot on linkitettävissä paikkatietotuotteeseen tunnusten avulla. Myöhemmin tiedot ovat saatavilla myös API-rajapinnan kautta. PUUTTEET JA EPÄTARKKUUDET VALUMA-ALUEJAOSSA Virtaussuuntamallin laskentaan ja valuma-aluejaon mallintamiseen käytetyissä lähtöaineistoissa voi esiintyä paikoin puutteita, epätarkkuuksia tai virheitä, jotka saattavat vaikuttaa valuma-alueiden rajaustuloksiin sekä niiden ominaisuustietojen laskentaan. Erityisesti Suomen rajojen ulkopuolisilla vesistöalueiden osa-alueilla valuma-alueiden rajaukset eivät ole luotettavia lähtöaineiston epätarkkuudesta johtuen. Samoin valuma-alueille lasketut tilastotiedot ovat puutteellisia ulkomaille sijoittuvien osa-alueiden osalta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. LISÄTIETOJA Valuma-aluejaon viitedokumentti https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Valumaaluejako.pdf Virtaussuuntamalli10m https://ckan.ymparisto.fi/dataset/virtaussuuntamalli-10-m Ranta10 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 Tämä valtakunnallinen valuma-aluejako korvaa 1990-luvulla käyttöönotetun valuma-aluejaon (valuma-aluejako1990 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako-1990). THE FINNISH RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system made by the Finnish Environment Institute (Syke) consists of five hierarchical levels, which cover not only the catchment areas of river segments and lakes, but also sea areas. At the most precise level, there are more than 40,000 catchment areas in the river basin system. The river basin system is part of the Water database. The river basin system has been produced by modeling using the flow direction model prepared by Syke, which is based on the 10 m digital elevation model (DEM) of the National Land Survey of Finland. The accuracy of the flow paths of the flow direction model has been improved by burning in the river network and lakes as well as road culverts of public roads. The river network and lakes of Syke’s Ranta10 shoreline data set creates the hierarchical basis for the river basin system. The Finnish River basin system has been created to serve very broadly the use and management of water resources, water protection and water research, as well as international and national reporting and information systems related to water resources. THE HIERARCHY LEVELS OF THE RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system consists of five hierarchy levels, including expandable hierarchical identification system. Discharge points have been determined for the catchment areas of rivers and lakes. LEVEL 1 is divided into five catchment areas, depending on which sea the surface water eventually flows into. As a special case, Lake Ladoga also forms its own sub-region, even if it eventually flows into the Baltic Sea. LEVEL 2 describes main watershed areas and coastal areas (more than 80 areas). An individual main river basin is formed by inland waters discharging into the sea through one or more tributaries with a size of at least 200 km2. Coastal areas also cover sea areas with sea islands. The names and numbering of the main watershed areas and coastal areas follow the previous river basin system. LEVEL 3 contains more than 200 sub-areas, which have been formed by utilizing, where applicable, the sub-areas of the 1st level of the previous river basin system, as well as the marine management areas and HELCOM's basin division. LEVEL 4 is the most accurate level of the river basin system based on a nationally uniform river network hierarchy. It consists of more than 20,000 sub-catchments modeled on Ranta10's lakes and river segments. Lakes over 50 ha in size and “river segment continuations” over 100 meters long have their own catchment area. In marine areas, in addition to the marine basic units of the Water database, WFD coastal water bodies have also been used to help in the formation of sub-regions. At this level, the lower limit of the size of the catchment areas has been determined to be 50 ha, i.e. catchment areas smaller than that are always connected to the catchment area below. In LEVEL 5 catchment areas have been further divided into smaller parts also based on WFD water bodies. Level 5 consists of catchment areas modeled for river segments, lakes and sea areas and their parts (over 40,000 parts in total). The basis for Level 5 catchment area delineations are the basic units of the Water database. The catchment areas of the lakes (more than 12,000) have been determined for basic lake units of more than 1 ha along the river network and for basic lake units of more than 50 ha outside the river network. The catchment areas of the river segments (more than 28,000 pieces) have been determined for river basic units longer than 100 m. Sub-areas of sea and coastal areas (more than 400 units) have been defined using marine basic units, taking into account the intermediate areas of the coast and watersheds of sea islands. INFORMATION MANAGEMENT OF CATCHMENTS The basis for the river basin system and its data management is the creation of the Water database of water basic units, which consists of spatial data materials describing river segments, lakes and marine areas, as well as a data warehouse that can be connected to them (VesiPetoDW). The pre-calculated physiographical and hierarchical data found in the tables of the Water database can be linked to the spatial data product using unique Ids. Later, the data will also be available via the API interface. DEFICIENCIES AND INACCURACIES IN THE RIVER BASIN SYSTEM The source materials used for the calculation of the flow direction model and the modeling of the catchment area distribution may have some shortcomings, inaccuracies or errors, which may affect the delineation results of the catchment areas and the calculation of their characteristic data. Especially in sub-regions of watersheds outside the borders of Finland, the delineations of catchment areas are not reliable due to the inaccuracy of the source material. Similarly, the statistical data calculated for catchment areas are incomplete for sub-areas located abroad.

Aineisto kertoo merikartoilla käyttäväksi tarkoitetut ala- ja yläveden tasot järvialtaittain, ja sisältää seuraavat karttatasot aluemaisina kohteina: Alaveden (LW) ja yläveden (HW) tasot N2000-järjestelmässä Alaveden (LW) ja yläveden (HW) tasot NN-järjestelmässä Alavettä (LW) käytetään lähtökohtaisesti merikarttojen alavertaustasona, josta esimerkiksi syvyydet ja väylien sekä venereittien syväydet lasketaan. Ylävettä (HW) käytetään lähtökohtaisesti merikarttojen ylävertaustasona, josta esimerkiksi alikulkukorkeudet lasketaan. Tässä käytetyt ala- ja ylävesi on määritetty purjehduskauden aikaisen (1.5.-30.11.) vedenpinnan pysyvyyden mukaan. Joissain yhteyksissä näistä saatetaan käyttää myös käsitteitä purjehduskauden aikainen alavesi (NWnav) ja purjehduskauden aikainen ylävesi (HWnav).