Division into administrative areas (vector) is a dataset depicting the municipalities, regions, Regional State Administrative Agencies, and the national border of Finland. The Division into administrative areas products in vector format contain the number codes of the municipalities, the names of the municipalities in both Finnish and Swedish as well as municipal boundaries and municipal geographical areas. In addition, the products include the corresponding information about the regions, the Regional State Administrative Agencies, and the nation as well as a specification of the municipality's area into land and water area. The municipality's area is not included in the XML/GML and GeoPackage format. The dataset Municipal Division is produced in scales 1:10,000, 1:100,000, 1:250,000, 1:1,000,000 and 1:4,500,000. The data included in the dataset in scale 1:10,000 are taken from the Cadastre. Regarding other scales, municipal boundaries have been generalised to suit the scale in question. The product is a part of the open data of the National Land Survey.

SYKEn Avoin tieto-palvelu tarjoaa ympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja. Paikkatietoaineistot ovat ladattavissa ESRI shape-muodossa. Aineistojen koordinaatisto on ETRS-TM35FIN. Palvelua ja aineistoja hallinnoi Suomen ympäristökeskus. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Syken Avoin tieto-palvelussa on Atom-syöte, jonka kautta on ladattavissa Syken INSPIRE-direktiivin liitteeseen I , II ja III kuuluvat tietotuotteet.Palvelu perustuu Avoin tieto-palvelussa ladattavana oleviin paikkatietoaineistoihin. Aineistoja hallinnoi Suomen ympäristökeskus.Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.Aineistot kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

1990-luvun alussa valmistunut aineisto sisältää Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Valuma-alueet on rajattu topografian ja vesistöjen perusteella 1:50 000 mittakaavaisille paperikartoille, joilta alueet on digitoitu FINGIS-ohjelmalla sokkodigitointina. Hierarkkinen valuma-aluejako sisältää enimmillään 3, joista tarkimmassa jakovaiheessa on yhteensä yli 5 600 osa-aluetta. Valuma-aluejaon hierarkisuutta voidaan kuvata käyttämällä aineistoon liittyviä valuma-alueiden reunaviivoja sekä valuma-aluetunnusta. Päävesistöalueita on 74 kappaletta, niiden pinta-ala on yli 200 km2 ja numerointi alkaa Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja kiertää rannikkoalueet myötäpäivään päättyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. Yli 10 000 km2:n kokoisten päävesistöalueiden osajaossa aina kolmanteen jakovaiheeseen asti on käsiteltävä alue jaettu enintään 9 osa-alueeseen, jolloin yhdellä vesistöalueella on enintään 729 osa-aluetta. Kooltaan 1 000-10 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu kahteen jakovaiheeseen, jolloin osa-alueita on vesistöalueella enintään 81 kappaletta. Alle 1 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu enimmillään yhdeksään osa-alueeseen.Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Valuma-aluejako on tehty pääasiassa hydrologisen seurannan tarkoituksiin. Purkupisteet voivat sijaita sivu-uoman tai järven luusuan lisäksi myös esimerkiksi voimalan tai muun hydrologisen mittauspaikan kohdalla. Valuma-alueiden koko voi vaihdella huomattavasti (n.2 km2- n.3500 km2) johtuen valitusta tunnusjärjestelmästä sekä Suomen luonnonmaantieteellisistä erityispiirteistä (mm. järviset alueet) Vesipolitiikan puitedirektiivin vesienhoidon suunnittelujärjestelmä perustuu valuma-alueajattelulle, mm. direktiivin mukaiset vesienhoitoalueet on muodostettu päävesistöalueista. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/valuma-aluejako.pdf 2020-luvulla on laadittu ensimmäinen kokonaan digitaalisilla tuotantomenetelmillä toteutettu mallinnukseen perustuva Suomen kattava hierarkkinen valuma-aluejako, joka tulee korvaamaan 1990-luvulla käyttöönotetun valuma-aluejaon. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-aluejaossa on yli 40 000 valuma-aluetta. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako Catchment Areas In the early 1990s completed spatial dataset of Finnish catchment areas includes main river basins, river basins’ delineation and discharge points. The catchment areas were delinated on the basis of topography on 1:50,000 scale paper maps, from which the catchment areas were digitized with the FINGIS program as blind digitization. The hierarchical river basin /delineation has 3 levels. In the most precise level there are over 5,600 sub-areas. The structure of the hierarchy is described using catchment area boundaries together with the river basin codes attached to the features. The database has 74 main river basins with an area over 200 km². The code numbering starts from the south-eastern river basins flowing to the Lake Ladoga, and continues clockwise along the Baltic coast, ending to the rivers flowing into the Arctic Ocean and the White Sea. All the river basin hierarchy levels have maximum 9 sub-basins. Besides the main river basins, the boundaries are determined for 177 small coastal basins, smaller than 200 km²; they are not further divided into sub-basins. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published. In the 2020s completed spatial dataset of Finnish catchment areas based on modeling implemented entirely with digital production methods made by the Finnish Environment Institute (Syke) consists of five hierarchical levels, which cover not only the catchment areas of river segments and lakes, but also sea areas. At the most precise level, there are more than 40,000 catchment areas in the river basin system. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako

Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet -aineisto sisältää valtion alueille luonnonsuojelulain nojalla lailla tai asetuksella perustetut luonnonsuojelualueet ja erämaalailla perustetut erämaa-alueet. Lisäksi aineisto sisältää yksityisalueille luonnonsuojelulain nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (aiemmin lääninhallitusten) perustamat yksityiset luonnonsuojelualueet (YSA), määräaikaiset rauhoitusalueet (MRA), suojellut luontotyypit (LTA) ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat (ERA). 1.9.2014 alkaen aineisto on tuotettu kokonaisuudessaan Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. Muutokset päivittyvät aineistoon joka yö, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Luonnonsuojelualueaineistosta on olemassa myös erillinen INSPIRE-tietotuote, joka päivitetään kahdesti vuodessa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luonnonsuojelujaeramaaalueet.pdf The nature protected areas and wilderness reserves dataset includes nationally designated protected areas established on state owned land in accordance with the Nature Conservation Act or Nature Conservation decree, and areas established on private lands with a decision from the local Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-Centres). The dataset includes also extensive wilderness areas which are maintained in natural state and are at least partially naturally managed. The data on reserves on State-owned lands is produced by Metsähallitus. Protected sites established on private lands are digitized in ELY-Centres (by the responsibility area for Environment and natural resources). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat -selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Selvitys hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia (Mäkinen ym. 2007). Selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvitykseen valituista 2 500 kohteesta tarkistettiin maastossa 1369 muodostumaa, joista 607 arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden yhteispinta-ala on noin 57 300 hehtaaria, joka on noin 1,2 % Suomen moreenimuodostumien kokonaispinta-alasta. Moreenimuodostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, maisemallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella. Arvotus on tehty koko maasta Ahvenanmaata, saaria ja luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta. Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Moreenimuodostumat onkin selvityksessä arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan. Direktiivin mukaan pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä. Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään. Pohjavesimuodostumat käsittävät ympäristöhallinnon kartoittamat ja luokittelemat vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (eli ns. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet) sekä E-lisämääreen saaneet pohjavesialueet (1E-, 2E- ja E-luokat), joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Tämä aineisto sisältää pinta- ja pohjavesimuodostumat. Vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu suunnittelukausittain. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot kolmelta suunnittelukaudelta. Syken Avoin tieto -palvelussa on jaossa toisen ja kolmannen suunnittelukauden aineistot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). 3. suunnittelukauden aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_vesimuodostumat.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila Water bodies according to Water Framework Directive This data contains the surface water bodies and the groundwater bodies which both are defined in the Water Framework Directive (Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council of 23 October 2000). ‘Body of surface water’ means a discrete and significant element of surface water such as a lake, a reservoir, a stream, river or canal, part of a stream, river or canal, a transitional water or a stretch of coastal water. ‘Body of groundwater’ means a distinct volume of groundwater within an aquifer or aquifers. The surface water bodies shall be identified as falling within either one of the following surface water categories - rivers, lakes, transitional waters or coastal waters - or as artificial surface water bodies or heavily modified surface water bodies. For each surface water category, the surface water bodies shall be differentiated according to type. These types are defined using geographical and natural characteristics. The groundwater bodies are divided into areas that are important for water supply, suitable for water supply and/or groundwater bodies whose groundwater a surface water or terrestrial ecosystems are directly dependent on. The boundaries of water bodies have been revised between planning periods. Data from three planning periods are in the internal use of the environmental administration. Syke’s open spatial datasets contains: • Water bodies according to Water Framework Directive (2022) • Water bodies according to Water Framework Directive (Reported in 2016) This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. The mire vegetation zones dataset includes information on vegetation zones based on combinations of different mire types. The distribution of zones has been digitized from the mire vegetation maps of the Finnish map book (Suomen kartasto, book 141-143, Ruuhijärvi, R 1998: Suokasvillisuus). The mire zones are extended to outer sea areas based on the identification made by R. Ruuhijärvi on 2002. The Finnish national borders are based on the Digital Chart of the World (DCW) dataset with coastline corrections done by Syke. The dataset has been fitted to match the outer borders of the national waters (digitized in Syke). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.