FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätavoite on tunnistaa ja luokitella Suomen saaristoalueet ja saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus on muodostettu alueellisella yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina vähintään seudullisella tai maakunnallisella mittakaavatasolla. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Saaristoluokituksesta on olemassa vuoden 2021 tilannetta kuvaava versio. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/kartta-ja-tietopalvelut/elinympariston-tietopalvelu-liiteri/ykr-aineistojakelu

Havaittu tulva-alue on jonkun tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, joka on rajattu maastohavaintojen (tulva-alueen reunan merkitseminen tai kuvaaminen) tai kaukokartoitusaineiston (ilmakuvaus (stillkuvat/videointi) tai satelliittikuvat) perusteella. Tulkitulta tulvarajalta voidaan käydä mittaamassa myöhemmin tulvatilanteessa vallinneiden vedenkorkeuksien korkeusasemat. Satelliittikuvista voidaan tuottaa lähes reaaliaikaisia havaittuja tulva-alueita. Havaitut tulva-alueet on saatavilla tulva- ja tulkintakohtaisina karttatasoina. Samastakin tulvasta voi olla saatavilla useita eri karttatasoja, jos siitä on tulkittu tulva-alueet useista eri satelliitti- ja ilmakuvista. Toisaalta jostakin vanhemmasta tulvasta voi olla saatavilla tulvarajaus, josta on tiedossa vain pelkkä vuosi. Paikkatietoaineisto sisältää myös havainnoidun/tulkitun alueen rajauksen (esim. satelliitti- tai ilmakuvan rajaama alue). Lisäksi saatavilla on valtakunnallinen kooste kattaen kaikki aluerajaukset. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston kuvaus: HavaittuTulva (havannoitu / tulkittu alue / detected area): HavTlv_id Kohteen numero / site number Nimi Kohteen nimi / site name Havaintovuosi Havaintovuosi / observation year HavaintoAika Havaintoaika (pvm ja aika / date and time) DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio / organization where the digitization was done DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty / scale MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu / date, when the data has been changed or updated Tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, esim. HavTlv_19660503_9999_Vantaa_Ortoilmakuva HavTlv_id Kohteen numero PeittavLuokka_id Peittävyysluokka Luokitus: 0 = kuiva maa (ei kaikissa) 1 = tulva-alue / flooded area 99 = vesistö/vesialue / water body -9 = tieto puuttuu / no data PeittavLuokka Peittävyysluokka DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu Lisätietoja: https://www.vesi.fi/tulvakartat https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvakartoitus/ *** Brief in English The historic flood maps dataset (in Finnish Havaitut tulvat) includes data on detected (observed) floods indicating areas that have been covered by observed floods in some point of time. The historic flood maps can also be produced near real time using satellite images. The observed flood covered area has been outlined based on a field visits (marking or photographing the border area of the flood on site) or outlining has been done using remote sensing data (aerial photographs or satellite images). The border data can later be combined with information on water levels on marked water level measuring stations. Additional information and the flood map service: https://www.vesi.fi/en/water-topics/am-i-living-in-a-flood-risk-area/

Kaupunki-maaseutu-luokitus on paikkatietopohjainen luokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan seitsemään alueluokkaan. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus korvaa aiemmin käytössä olleet kaupunki-maaseutu-luokituksen ja maaseudun kolmijaon. Luokitus on muodostettu valtakunnalliseen karttaesitykseen soveltuvalla yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksia koko maata kuvaavan kartan mittakaavassa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla. Alueluokkien kuvaukset ja lisätietoa: www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Luokituksesta on olemassa vuoden 2010 ja vuoden 2018 tilannetta kuvaavat versiot. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861 The YKR Urban-rural classification is a GIS based regional classification system produced by the Finnish Environment Institute (SYKE). It structures Finland using seven regional classes. The Urban-rural classification and its criteria reform the prior urban-rural regional classification and trisection of rural areas based on municipal boundaries (Ministry of Agriculture and Forestry 2006). The regional classification based on GIS data enables the utilisation of Finland’s extensive and comprehensive GIS materials identifying various regions regardless of municipal boundaries. The urban-rural classification makes it possible to gather nationwide information on regional development in Finland. The Finnish title of this dataset is Kaupunki-maaseutuluokitus (YKR) This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0) The YKR Urban-rural classification is available from SYKE's open information service and represents year 2010. More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861

Suomen ympäristökeskuksen taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Harva taajama-alue voi olla keskeneräistä asemakaava-aluetta, asemakaavan lähialuetta, tiheämpää tienvarsiasutusta tai tiheään taajamaan kytkeytyvää, luonteeltaan kylämäistä asutusta. Tiheään taajama-alueeseen kuuluvat ne ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02. Muut taajamaruudut kuuluvat harvaan taajama-alueeseen. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa harvasta ja tiheästä taajama-alueesta on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava aluerajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2012 lähtien. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The delineation of localities is the basic spatial classification of settlement structure. The delineation of localities is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. The localities have been delineated by the Finnish Environment Institute. Overall, localities identify densely populated areas at a national level, but the outlined locality settlements can be divided further into densely built locality settlements and sparsely built locality settlements. This classification divides the areas of localities based on grid-level area density, resulting in 250 x 250-meter accuracy. Densely built locality settlements represent areas where the area density corresponds in general to already locally planned areas inside localities. Whereas sparsely populated locality settlements correspond generally to areas within localities with low area density and no local detailed plans. The delineation of sparsely built locality settlements may include incomplete planned areas nearby areas of locally planned land, narrow settlements along roads or functionally linked village-like settlements near densely built locality settlements. Densely built locality settlements include the 250 x 250-meter cells that form an area density of at least 0,02 calculated from surrounding eight cells. The remaining locality cells are categorized as areas of sparsely built locality settlements. In this context, the locality is used to refer to densely populated areas of at least 200 residents. The delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment Institute. The YKR-based statistical delineation method of localities is comparable both in space and time, which makes it possible to monitor the expansions of the area of localities without the errors brought on by the changes in the method used for delineation. The YKR method also results in a more compact delineation of the localities than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is Harvat ja tiheät taajamat. The dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0). The latest YKR Densely and Sparsely built locality settlements dataset is available from Syke's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset does not include information on population and workplaces. However, the full dataset including all the information is available for internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwards at five-year intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Densely and Sparsely built locality settlements are produced by Syke to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Rannikon avoimet_dyynialueet-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon varmistetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Tärkeimpiä aineistolähteitä ovat olleet vuosina 2006–2010 tehdyt tuuli- ja rantakerrostumien maastoinventoinnit (ns. Tuura-inventointi, Mäkinen ym. 2011), Metsähallituksen suojelualueiden kuviotietoaineiston (SAKTI) tiedot sekä uusimpana ELY-keskusten tekemät luonnonsuojelulain (9/2023) luontotyyppien inventoinnit, joiden tietosisältö niin ikään sisältyy Metsähallituksen SAKTI-aineistoon. Aineisto on laajempi kuin luonnonsuojelulain (9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi rannikon avoimet dyynit. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin alueen status luonnonsuojelulain mahdollisesti tarkoittamana luontotyyppinä. HUOM. Mukana aineistossa on myös aiempaan aineistoversioon sisältyneitä mahdollisia kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muunlaisiksi alueiksi. Lisätietoa rannikkodyynien luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren rannikko.pdf > R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit sekä R8.01 Itämeren dyynisarjat. Lisätietoja https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RannikonAvoimetDyynit.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Open coastal dunes represents areas possibly containing dunes strictly protected by Nature Conservation Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Lehtoinventointien paikkatiedot perustuvat laajan valtakunnallisen lehtoinventoinninin 1980- ja 1990-luvuilla kootuista lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Paikkatietoaineistosta on julkaistu aikaisemmin valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman mukaiset rajaukset osana Luonnonsuojeluohjelma-alueet-aineistoa. Sykessä saatettiin paperiarkistosta digitaaliseen muotoon inventointien muuta tietosisältöä SYKEssä vuonna 2021-23. Aineistojen tietosisältöä yhdenmukaistettiin paikkatietojen ominaisuustiedoiksi. Paikkatietoaineistoon liittyy skannattu dokumenttiarkisto. Lehtoinventoinnin aineisto on laajin ja yhtenäisin Suomessa koottu tietoaineisto lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Se tuo erittäin merkittävän lisän lehtojen ja myös ravinteisten, ohutturpeisten soiden luontotyyppitietoon suojelualueiden ulkopuolella. Lehtokohteiden rajaustarkkuudet lähtöaineistossa vaihtelivat ja joukossa on rajauksiltaan epävarmojakin kohteita. Aineiston tarkempi kuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LehtojensuojeluohjelmanInventointiaineisto.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). --- The dataset represents inventory data of herb-rich forests conservation program collected in the 1980's and 1990's. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0

Aineisto koostuu keskusta-alue ja kaupan alue rajauksista. Rajaukset perustuvat 250 m x 250 m tilastoruutuihin. Molemmat aluerajaukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Keskusta-alueet ovat alueita, joissa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä.Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Keskusta-alueet myös luokitellaan sijainnin ja koon perusteella, jolloin voidaan erottaa ydinkeskustat alakeskuksista. Kaupan alueet on rajattu keskusta-alueiden ulkopuolelta. Kaupan alue on määritetty lähellä toisiaan sijaitsevien kauppojen muodostamaksi toiminnalliseksi alueeksi, jossa kauppojen asiakkailla voi olla mahdollisuus käyttää samaa pysäköintialuetta tai joukkoliikenneyhteyttä ja liikkua kaupasta toiseen jalkaisin. Alueet on luokiteltu sen mukaan, mikä on alueen koko ja sijainti suhteessa keskusta-alueisiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Keskusta-alueista on saatavilla vuosien 2010 ja 2015 versiot. 2015 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Tietyn vuoden aineiston valmistuu aina noin kahden vuoden viiveellä. Kaupan alueet ovat saatavilla vuosille 2012 ja 2017 ja 2017 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/KeskustaKaupanAlueet.pdf https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44971

Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1-3 voimassa olevat elementit. Keski-Pohjanmaan liitto/Ramboll Finland Oy.