FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Kaupunki-maaseutu-luokitus on paikkatietopohjainen luokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan seitsemään alueluokkaan. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus korvaa aiemmin käytössä olleet kaupunki-maaseutu-luokituksen ja maaseudun kolmijaon. Luokitus on muodostettu valtakunnalliseen karttaesitykseen soveltuvalla yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksia koko maata kuvaavan kartan mittakaavassa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla. Alueluokkien kuvaukset ja lisätietoa: www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Luokituksesta on olemassa vuoden 2010 ja vuoden 2018 tilannetta kuvaavat versiot. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861 The YKR Urban-rural classification is a GIS based regional classification system produced by the Finnish Environment Institute (SYKE). It structures Finland using seven regional classes. The Urban-rural classification and its criteria reform the prior urban-rural regional classification and trisection of rural areas based on municipal boundaries (Ministry of Agriculture and Forestry 2006). The regional classification based on GIS data enables the utilisation of Finland’s extensive and comprehensive GIS materials identifying various regions regardless of municipal boundaries. The urban-rural classification makes it possible to gather nationwide information on regional development in Finland. The Finnish title of this dataset is Kaupunki-maaseutuluokitus (YKR) This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0) The YKR Urban-rural classification is available from SYKE's open information service and represents year 2010. More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861

Pohjois-Savon liitto, Kuopion seudun maakuntakaava, suunnittelija Mikko Rummukainen, 044 714 2655, mikko.rummukainen@pohjois-savo.fi.

Aineisto käsittää asemakaavoitetun alueen ulkorajauksen vektorimuotoisena. Aineisto kattaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä vuoteen 2000 asti voimassa olleen rakennuslain mukaiset asemakaavat, mutta ei ranta-asemakaavoja. Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen rajauksia, vaan kunnan koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa ja ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä asemakaavoitetusta alueesta on saatavilla aineistot vuodesta 2007 lähtien. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asemakaavat.pdf

Havaittu tulva-alue on jonkun tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, joka on rajattu maastohavaintojen (tulva-alueen reunan merkitseminen tai kuvaaminen) tai kaukokartoitusaineiston (ilmakuvaus (stillkuvat/videointi) tai satelliittikuvat) perusteella. Tulkitulta tulvarajalta voidaan käydä mittaamassa myöhemmin tulvatilanteessa vallinneiden vedenkorkeuksien korkeusasemat. Satelliittikuvista voidaan tuottaa lähes reaaliaikaisia havaittuja tulva-alueita. Havaitut tulva-alueet on saatavilla tulva- ja tulkintakohtaisina karttatasoina. Samastakin tulvasta voi olla saatavilla useita eri karttatasoja, jos siitä on tulkittu tulva-alueet useista eri satelliitti- ja ilmakuvista. Toisaalta jostakin vanhemmasta tulvasta voi olla saatavilla tulvarajaus, josta on tiedossa vain pelkkä vuosi. Paikkatietoaineisto sisältää myös havainnoidun/tulkitun alueen rajauksen (esim. satelliitti- tai ilmakuvan rajaama alue). Lisäksi saatavilla on valtakunnallinen kooste kattaen kaikki aluerajaukset. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston kuvaus: HavaittuTulva (havannoitu / tulkittu alue / detected area): HavTlv_id Kohteen numero / site number Nimi Kohteen nimi / site name Havaintovuosi Havaintovuosi / observation year HavaintoAika Havaintoaika (pvm ja aika / date and time) DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio / organization where the digitization was done DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty / scale MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu / date, when the data has been changed or updated Tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, esim. HavTlv_19660503_9999_Vantaa_Ortoilmakuva HavTlv_id Kohteen numero PeittavLuokka_id Peittävyysluokka Luokitus: 0 = kuiva maa (ei kaikissa) 1 = tulva-alue / flooded area 99 = vesistö/vesialue / water body -9 = tieto puuttuu / no data PeittavLuokka Peittävyysluokka DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu Lisätietoja: https://www.vesi.fi/tulvakartat https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvakartoitus/ *** Brief in English The historic flood maps dataset (in Finnish Havaitut tulvat) includes data on detected (observed) floods indicating areas that have been covered by observed floods in some point of time. The historic flood maps can also be produced near real time using satellite images. The observed flood covered area has been outlined based on a field visits (marking or photographing the border area of the flood on site) or outlining has been done using remote sensing data (aerial photographs or satellite images). The border data can later be combined with information on water levels on marked water level measuring stations. Additional information and the flood map service: https://www.vesi.fi/en/water-topics/am-i-living-in-a-flood-risk-area/

Rannikon avoimet_dyynialueet-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon varmistetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Tärkeimpiä aineistolähteitä ovat olleet vuosina 2006–2010 tehdyt tuuli- ja rantakerrostumien maastoinventoinnit (ns. Tuura-inventointi, Mäkinen ym. 2011), Metsähallituksen suojelualueiden kuviotietoaineiston (SAKTI) tiedot sekä uusimpana ELY-keskusten tekemät luonnonsuojelulain (9/2023) luontotyyppien inventoinnit, joiden tietosisältö niin ikään sisältyy Metsähallituksen SAKTI-aineistoon. Aineisto on laajempi kuin luonnonsuojelulain (9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi rannikon avoimet dyynit. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin alueen status luonnonsuojelulain mahdollisesti tarkoittamana luontotyyppinä. HUOM. Mukana aineistossa on myös aiempaan aineistoversioon sisältyneitä mahdollisia kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muunlaisiksi alueiksi. Lisätietoa rannikkodyynien luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren rannikko.pdf > R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit sekä R8.01 Itämeren dyynisarjat. Lisätietoja https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RannikonAvoimetDyynit.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Open coastal dunes represents areas possibly containing dunes strictly protected by Nature Conservation Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Syken asuinaluerajaus kuvaa taajamien asuttuja alueita ja on jaettu kolmeen luokkaan talotyypin ja rakentamisen tehokkuuden mukaan: kerrostaloalueisiin, pientaloalueisiin sekä harvaan pientaloasutukseen. Asuinalueella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Asuinaluerajaus on tehty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR) tuotettujen Tilastokeskuksen 250 m x 250 m tilastoruutujen pohjalta. Taajamarajauksena on käytetty Sykessä tehtyä taajamarajausta. Asuinalueisiin sisältyvät kaikki taajaman sisällä sijaitsevat ruudut, joissa asuminen on pääasiallista toimintaa. Asuinaluerajauksessa huomioidaan rakennusten määrä, kerrosala, talotyyppi ja aluetehokkuus. Rajauksen ulkopuolelle jäävät ruudut, joissa esim. teollisuus-, toimisto- tai liikerakennusten kerrosalan osuus on suuri, vaikka niissä olisi myös asuinrakennuksia. Kerros- ja pientaloalueet on jaettu sen mukaan, miten kerrosala jakautuu talotyypeittäin. Harvaa pientaloasutusta ovat ruudut, joissa aluetehokkuus on alle 0,02. Asuinaluerajaus on valtakunnallinen tilastollinen aluerajaus. Se ei rajaa yksittäisiä kaupunginosia tai asuinalueita vaan alueet ovat vyöhykemäisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa asuinalueista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien joka viides vuosi sekä uusin vuosi ja ominaisuustietona pelkkä maapinta-ala. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja asuinhuoneistojen lukumääriä koskevat ominaisuustiedot. Käyttötarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennetun ympäristön seuranta. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asuinalueet.pdf YKR Residential areas is a spatial dataset for delineating Finnish residential areas. The delineation method is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The analyses are made in a 250 x 250 meter statistical grid. The process delimits residential areas and classifies them into high-rise, low-rise and sparse detached house areas. The delineation of residential areas is based on the delineation of densely populated areas, localities, also produced by the Finnish Environment Institute. Residential areas are physical and functional entities, which in addition to residential block areas, include public and private services such as grocery stores and day cares situated within a walking distance of the residential blocks. The high-rise and low-rise areas form distinct residential districts inside localities, while sparse detached house areas are fragmented (sprawled) and do not form clear systems with their nearby services. The delineation of the residential area dataset takes into account the following factors: the number of buildings, the gross floor area, the housing type and area density. All statistical grid-cells where the gross floor area of industrial, office or commercial buildings is dominant are excluded even if they include some residential floor area or buildings. The cells are divided into high-rise areas and low-rise areas according to the distribution of different housing types. The sparse detached house area has an areal density below 0.02. The Finnish title of this dataset is “Asuinalueet”. The dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0) Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five year intervals from 1990 onwards including only the land area information. Current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Purpose of use: Monitoring the urban and spatial structure in accordance to the Land Use and Building Act.

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on SYKEn tuottama valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Aineisto on laadittu Suomen 34 kaupunkiseudulle YKR-kaupunkiseuturajauksen mukaan. Mukana ovat kaikki ne vuoden taajamat, jotka ovat kuuluneet kaupunkiseutuun vuosina 1985–2015. Uudenmaan maakunnan alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille taajamille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Tämä metatieto kuvaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineistot vuodesta 2017 alkaen. Tätä vanhemmille versioille on omat metatiedot. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2017 kuvaavat vuoden 2017 tilannetta taajamarajauksen ja keskusta-alueiden osalta sekä joukkoliikenneaikataulujen osalta vuoden 2019 alun tilannetta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2021 aineistossa taajamat edustavat vuoden 2020 tilannetta ja keskusta-alueet vuoden 2019 tilannetta. Joukkoliikenneaikataulut edustavat vuoden 2021 kevään tilannetta. Eri vuosien vyöhykkeet ovat tuotettu hieman erilaisella kriteeristöllä ja joukkoliikenteen aineistopohjalla, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrVyohykkeet.pdf http://hdl.handle.net/10138/176782 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574

Lehtoinventointien paikkatiedot perustuvat laajan valtakunnallisen lehtoinventoinninin 1980- ja 1990-luvuilla kootuista lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Paikkatietoaineistosta on julkaistu aikaisemmin valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman mukaiset rajaukset osana Luonnonsuojeluohjelma-alueet-aineistoa. Sykessä saatettiin paperiarkistosta digitaaliseen muotoon inventointien muuta tietosisältöä SYKEssä vuonna 2021-23. Aineistojen tietosisältöä yhdenmukaistettiin paikkatietojen ominaisuustiedoiksi. Paikkatietoaineistoon liittyy skannattu dokumenttiarkisto. Lehtoinventoinnin aineisto on laajin ja yhtenäisin Suomessa koottu tietoaineisto lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Se tuo erittäin merkittävän lisän lehtojen ja myös ravinteisten, ohutturpeisten soiden luontotyyppitietoon suojelualueiden ulkopuolella. Lehtokohteiden rajaustarkkuudet lähtöaineistossa vaihtelivat ja joukossa on rajauksiltaan epävarmojakin kohteita. Aineiston tarkempi kuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LehtojensuojeluohjelmanInventointiaineisto.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). --- The dataset represents inventory data of herb-rich forests conservation program collected in the 1980's and 1990's. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0