Metsätaloudelle herkät vesistöt -paikkatietoaineisto on suunnattu metsänomistajien, metsänhoidon toimijoiden ja viranomaisten käyttöön ja se sisältää vesistökohteet, jotka on tunnistettu vesienhoidossa tai muussa suunnittelussa metsätalouden vesistövaikutuksille herkiksi. Aineistossa tuodaan myös esille, millä perusteella vesistö on kartalle päätynyt. Metsätaloudelle herkiksi vesistöiksi on tunnistettu kohteet, jotka ovat: - jo muuttuneita ja metsätaloustoiminta voi heikentää niiden tilaa merkittävästi - tilaltaan luonnontilaisia tai lähellä luonnontilaa, mutta metsätaloustoimet voivat heikentää tilaa - vesistöjä, joissa esiintyy joko luontaisesti lisääntyvä tai istutuksin tuettu lohikalakanta (taimen, harjus, järvilohi) ja ovat siten herkkiä metsätalouden vaikutuksille - muusta syystä herkkiä metsätalouden vaikutuksille (herkkiä uhanalaisia lajeja sisältävät vesistöt) Metsätaloudelle herkäksi tai erittäin herkäksi tunnistettu puro, joki, lampi tai järvi on todennäköisesti herkkä sellaisille metsätaloustoimille, joilla on vaikutusta vesistöön esimerkiksi kiintoaine-, humus- tai ravinnekuormituksen kautta tai jotka muuttavat uoman varjostusta ja suojavyöhykkeen ominaisuuksia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi uudis- tai kunnostusojitus, uudistushakkuut ja niiden yhteydessä tehtävät voimaperäiset maanmuokkaukset (esim. ojitusmätästys), rantapuuston käsittely uudistushakkuun tai harvennushakkuun yhteydessä tai uomien ylitykset. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistossa vesistökohteet on jaoteltu herkkyyden mukaan kahteen kategoriaan: herkkiin ja erittäin herkkiin. Niiden on ominaisuuksiensa perusteella arvioitu olevan alttiita yläpuolisella valuma-alueella tehtävien metsätaloustoimien vaikutuksille. Niiden joukossa on esimerkiksi sellaisia vesistöjä, joilla metsätalous on tunnistettu merkittäväksi vesistön tilaa heikentäväksi paineeksi ja vesistöillä on tunnistettu riski niiden tilan heikkenemisestä. Aineistossa pohjavesialueiden muodostumisalueella tai niiden reunalla sijaitsevat vesistöt on pääsääntöisesti arvioitu metsätaloudelle herkiksi niiden todennäköisen pohjavesivaikutteisuuden takia. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa käytettäessä on tärkeä huomioida, ettei se sisällä kaikkia vesistöjä, jotka saattavat olla herkkiä metsätaloudelle. Aineistossa eivät välttämättä nouse esille sellaiset vesistöt, joista ei ole lainkaan vesinäytteenottoa tai muita arvioinnin lähtötietoja. Pienet vesistöt ovat usein jo kokonsa puolesta metsätaloudelle herkkiä ja ne tulee aina huomioida metsätaloustoimissa. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa voidaan hyödyntää erityisesti neuvonnassa vesistövaikutusten huomioon ottamisessa. Aineisto ei poista tarvetta maastossa tehtävälle tarkastelulle suunnittelun yhteydessä. Aineisto siis herättää tarkempaan suunnittelu ja sitä voidaan käyttää myös ojitusilmoitustarpeen arvioinnissa. Aineistosta on olemassa avoin versio ja laajemman tietosisällön viranomaisversio. Avoin versio kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Viranomaisversio on tarkoitettu vain ympäristöhallinnon käyttöön. Metsänhoidon suosituksissa on ohjeita pienvesien ja vesistöjen tunnistamiseen ja huomioimiseen metsänhoidon yhteydessä: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/pienvesien-ja-vesistojen-elinymparistot Tarkemmat aineiston käyttöohjeet: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_aineistonKaytto.pdf Avoimen aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Avoin.pdf Laajemman tietosisällön aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Viranomainen.pdf Aineiston prosessikuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_prosessikuvaus.pdf Aineiston on tuottanut Syke yhteistyössä ELY-keskusten kanssa

Maa-ainesluvat -aineisto perustuu maa-aineslupahakemuksiin ja -päätöksiin. Aineisto tallennetaan SQL Server tietokantaan kuntien ja ELY-keskusten toimesta. Aineisto on osin puutteellinen, sillä kaikkien lupa-alueiden sijainti ei ole ollut tiedossa. Aineisto sisältää tiedot muun muassa lupa-alueen sijainnista sekä luvan mahdollistamista ja toteutuneista ainesten ottomääristä. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietokannan tauluista on tuotettu neljä pistemäistä paikkatietoaineistoa: Kaikki maa-aineslupapisteet, kalliokivilupapisteet, hiekka- ja soralupapisteet ja muut lupapisteet. Aineisto päivittyy päivittäin. Voimassa olevien lupien osalta paikkatietoaineiston kattavuus on noin 95 % ja päättyneiden lupien osalta noin 60 % lupien kokonaislukumäärästä. Aineisto on tarjolla rajapinnalla WMS- ja WFS-palveluina. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Maa_ainesluvat.pdf

FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

FIN Suomen hiekkarantoja ja niiden taustatekijöitä kuvaava aineisto. Datan taustalla olevan hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on hiekkarantojen identifioiminen parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta, näiden rantojen ominaispiirteiden kuvaaminen, ympäristöllisen arvon arvioiminen sekä hoitotarpeessa olevien rantojen löytäminen. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa” Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx ENG This data describes Finnish sandy beaches and their background factors. The main purpose of the project underlying the data is to identify sandy beaches from the best available information, to describe the characteristics of these beaches, to assess their environmental value and to find beaches in need of conservation There are two separate versions of the data. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf All the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätavoite on tunnistaa ja luokitella Suomen saaristoalueet ja saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus on muodostettu alueellisella yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina vähintään seudullisella tai maakunnallisella mittakaavatasolla. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Saaristoluokituksesta on olemassa vuoden 2021 tilannetta kuvaava versio. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/kartta-ja-tietopalvelut/elinympariston-tietopalvelu-liiteri/ykr-aineistojakelu

Aineisto sisältää päivittäistavarakauppojen ja oppilaitosten etäisyysvyöhykkeet sekä taajamien ja asemakaavoitetun alueen lievealueet. Aineistoista on saatavilla uusin vuosi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Etaisyysvyohykkeet.pdf

Maanpeite 2 m 2022 -aineisto kuvaa maanpeitettä valtakunnallisesti. Aineisto on rasteripohjainen ja sen pikselikoko on 2 m. Aineistossa on keskitytty etenkin pinnoitetun (läpäisemättömän) ja pinnoittamattoman (läpäisevän) maanpeitteen tarkkaan erottamiseen, johon on hyödynnetty Scalgon kehittämää tekoälyyn (AI U-NET) pohjautuvaa NDVI-ilmakuvatulkintaa. Tuotannossa on hyödynnetty Maanmittauslaitoksen ilmakuvia ja maastotietokantaa sekä Väyläviraston Digiroad-aineistoa. Aineistossa on seuraavat maanpeiteluokat: Pikselin arvo / pixel value - Luokan selite / class value - 111 päällystetty tie / paved road (Digiroad) - 112 päällystämätön tie / unpaded road (Digiroad) - 120 rakennus / building (Maastotietokanta) - 130 muu vettä läpäisemätön pinta / other impervious land (AI) - 211 pelto / field (Maastotietokanta) - 212 muu avoin matala kasvillisuus / shallow-vegetation (AI) - 220 korkea kasvillisuus / dense-vegetation (AI) - 310 avokalliot / bare-rock (Maastotietokanta) - 410 paljas maa / bare-land (AI) - 510 vesi / water (Maastotietokanta) Aineistoa on jatkojalostettu Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) sisältämään tiedon kasvillisuuden korkeudesta Suomen metsäkeskuksen valtakunnalliseen laserkeilauksella tuotetettuun latvusmalliin perustuen. Jatkojalostuksen myötä syntyneitä uusia luokkia ovat: - 213 kasvillisuus alle 2 m / vegetation below 2 m - 231 kasvillisuus 2-5 m, sis. sähkölinjat / vegetation 2-5, inc. power lines - 232 kasvillisuus 5-10 m, sis. sähkölinjat / vegetation 5-10, inc. power lines - 233 kasvillisuus 10-15 m, sis. sähkölinjat / vegetation 10-15, inc. power lines - 234 kasvillisuus 15-20 m, sis. sähkölinjat / vegetation 15-20, inc. power lines - 235 kasvillisuus yli 20 m, sis. sähkölinjat / vegetation over 20 m, inc. power lines Kaikki luokat excel-taulukkona: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/land_cover_classes.xlsx Aineistot on tuotettu Scalgon ja Syken yhteistyönä osana Mammutti- ja TIIMA-hankkeita ja niitä voidaan käyttää paikkatietoanalyysien lisäksi myös taustakarttana. Aineistot kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Katselua varten esim. QGIS:ssä tai ArcGIS:ssä on käytössä WMS-rajapinta. Aineiston esittelyä varten on lisäksi laadittu karttapalvelu. Aineiston lataaminen esim. analysointia varten tehdään puolestaan WCS-rajapinnan kautta. Lataus on nopeinta tehdä selaimella koordinaattirajauksella (ETRS-TM35FIN) seuraavien esimerkkien mukaisesti: Maanpeite 2m 2022 -aineiston lataaminen Helsingin Viikistä GeoTIFF-formaatissa https://paikkatiedot.ymparisto.fi/geoserver/syke_maanpeitescalgo/wcs?service=WCS&version=2.0.1&request=GetCoverage&coverageId=Maanpeite2022Scalgo&SUBSET=N(6677650,6679380)&SUBSET=E(389470,392190)&subsettingcrs=http://www.opengis.net/def/crs/EPSG/0/3067&format=image/tiff Maanpeite 2m 2022 kasvillisuuden korkeudella -aineiston lataaminen Helsingin Viikistä GeoTIFF-formaatissa https://paikkatiedot.ymparisto.fi/geoserver/syke_maanpeitescalgo/wcs?service=WCS&version=2.0.1&request=GetCoverage&coverageId=Maanpeite2022kasvkorkScalgo&SUBSET=N(6677650,6679380)&SUBSET=E(389470,392190)&subsettingcrs=http://www.opengis.net/def/crs/EPSG/0/3067&format=image/tiff Kuvaustekniikka löytyy tästä zip-paketista QML- ja SLD-formaateissa: https://wwwd3.ymparisto.fi/d3/wcs_kuvaustekniikka/syke_maanpeitescalgo.zip Lisätietoja: Mapping Land cover for Finland.pdf (Scalgo): https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/land_cover_scalgo.pdf Maanpeiteaineiston jatkojalostaminen (Syke): https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maanpeiteaineiston_jatkojalostaminen_syke.pdf The data represents the land cover of the whole Finland. The data are in raster-format having pixel size of 2 m. The data are especially focused on the accurate separation of paved and unpaved land cover, for which the artificial intelligence-based (U-NET) NDVI orthophoto interpretation developed by Scalgo has been used. The data has been further processed at the Finnish Environmental Institute (Syke) in classifying high and low vegetation based on the canopy height model of the Finnish Forestry Center. In addition to this, the existing spatial data from the Finnish National Land Survey and the Finnish Environment Institute was used to supplement the land cover data. The final dataset consists of 16 land cover classes. The data was produced in cooperation with Scalgo and Syke as part of the Mammutti- and TIIMA-projects and it can be used for various geospatial analysis and also as a background map. More information: Mapping Land cover for Finland(Scalgo): https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/land_cover_scalgo.pdf

Aineisto koostuu keskusta-alue ja kaupan alue rajauksista. Rajaukset perustuvat 250 m x 250 m tilastoruutuihin. Molemmat aluerajaukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Keskusta-alueet ovat alueita, joissa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä.Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Keskusta-alueet myös luokitellaan sijainnin ja koon perusteella, jolloin voidaan erottaa ydinkeskustat alakeskuksista. Kaupan alueet on rajattu keskusta-alueiden ulkopuolelta. Kaupan alue on määritetty lähellä toisiaan sijaitsevien kauppojen muodostamaksi toiminnalliseksi alueeksi, jossa kauppojen asiakkailla voi olla mahdollisuus käyttää samaa pysäköintialuetta tai joukkoliikenneyhteyttä ja liikkua kaupasta toiseen jalkaisin. Alueet on luokiteltu sen mukaan, mikä on alueen koko ja sijainti suhteessa keskusta-alueisiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Keskusta-alueista on saatavilla vuosien 2010 ja 2015 versiot. 2015 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Tietyn vuoden aineiston valmistuu aina noin kahden vuoden viiveellä. Kaupan alueet ovat saatavilla vuosille 2012 ja 2017 ja 2017 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/KeskustaKaupanAlueet.pdf https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44971

Kaupunki-maaseutu-luokitus on paikkatietopohjainen luokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan seitsemään alueluokkaan. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus korvaa aiemmin käytössä olleet kaupunki-maaseutu-luokituksen ja maaseudun kolmijaon. Luokitus on muodostettu valtakunnalliseen karttaesitykseen soveltuvalla yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksia koko maata kuvaavan kartan mittakaavassa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla. Alueluokkien kuvaukset ja lisätietoa: www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Luokituksesta on olemassa vuoden 2010 ja vuoden 2018 tilannetta kuvaavat versiot. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861 The YKR Urban-rural classification is a GIS based regional classification system produced by the Finnish Environment Institute (SYKE). It structures Finland using seven regional classes. The Urban-rural classification and its criteria reform the prior urban-rural regional classification and trisection of rural areas based on municipal boundaries (Ministry of Agriculture and Forestry 2006). The regional classification based on GIS data enables the utilisation of Finland’s extensive and comprehensive GIS materials identifying various regions regardless of municipal boundaries. The urban-rural classification makes it possible to gather nationwide information on regional development in Finland. The Finnish title of this dataset is Kaupunki-maaseutuluokitus (YKR) This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0) The YKR Urban-rural classification is available from SYKE's open information service and represents year 2010. More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861