Maa-ainesluvat -aineisto perustuu maa-aineslupahakemuksiin ja -päätöksiin. Aineisto tallennetaan SQL Server tietokantaan kuntien ja ELY-keskusten toimesta. Aineisto on osin puutteellinen, sillä kaikkien lupa-alueiden sijainti ei ole ollut tiedossa. Aineisto sisältää tiedot muun muassa lupa-alueen sijainnista sekä luvan mahdollistamista ja toteutuneista ainesten ottomääristä. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietokannan tauluista on tuotettu neljä pistemäistä paikkatietoaineistoa: Kaikki maa-aineslupapisteet, kalliokivilupapisteet, hiekka- ja soralupapisteet ja muut lupapisteet. Aineisto päivittyy päivittäin. Voimassa olevien lupien osalta paikkatietoaineiston kattavuus on noin 95 % ja päättyneiden lupien osalta noin 60 % lupien kokonaislukumäärästä. Aineisto on tarjolla rajapinnalla WMS- ja WFS-palveluina. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Maa_ainesluvat.pdf

Metsätaloudelle herkät vesistöt -paikkatietoaineisto on suunnattu metsänomistajien, metsänhoidon toimijoiden ja viranomaisten käyttöön ja se sisältää vesistökohteet, jotka on tunnistettu vesienhoidossa tai muussa suunnittelussa metsätalouden vesistövaikutuksille herkiksi. Aineistossa tuodaan myös esille, millä perusteella vesistö on kartalle päätynyt. Metsätaloudelle herkiksi vesistöiksi on tunnistettu kohteet, jotka ovat: - jo muuttuneita ja metsätaloustoiminta voi heikentää niiden tilaa merkittävästi - tilaltaan luonnontilaisia tai lähellä luonnontilaa, mutta metsätaloustoimet voivat heikentää tilaa - vesistöjä, joissa esiintyy joko luontaisesti lisääntyvä tai istutuksin tuettu lohikalakanta (taimen, harjus, järvilohi) ja ovat siten herkkiä metsätalouden vaikutuksille - muusta syystä herkkiä metsätalouden vaikutuksille (herkkiä uhanalaisia lajeja sisältävät vesistöt) Metsätaloudelle herkäksi tai erittäin herkäksi tunnistettu puro, joki, lampi tai järvi on todennäköisesti herkkä sellaisille metsätaloustoimille, joilla on vaikutusta vesistöön esimerkiksi kiintoaine-, humus- tai ravinnekuormituksen kautta tai jotka muuttavat uoman varjostusta ja suojavyöhykkeen ominaisuuksia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi uudis- tai kunnostusojitus, uudistushakkuut ja niiden yhteydessä tehtävät voimaperäiset maanmuokkaukset (esim. ojitusmätästys), rantapuuston käsittely uudistushakkuun tai harvennushakkuun yhteydessä tai uomien ylitykset. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistossa vesistökohteet on jaoteltu herkkyyden mukaan kahteen kategoriaan: herkkiin ja erittäin herkkiin. Niiden on ominaisuuksiensa perusteella arvioitu olevan alttiita yläpuolisella valuma-alueella tehtävien metsätaloustoimien vaikutuksille. Niiden joukossa on esimerkiksi sellaisia vesistöjä, joilla metsätalous on tunnistettu merkittäväksi vesistön tilaa heikentäväksi paineeksi ja vesistöillä on tunnistettu riski niiden tilan heikkenemisestä. Aineistossa pohjavesialueiden muodostumisalueella tai niiden reunalla sijaitsevat vesistöt on pääsääntöisesti arvioitu metsätaloudelle herkiksi niiden todennäköisen pohjavesivaikutteisuuden takia. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa käytettäessä on tärkeä huomioida, ettei se sisällä kaikkia vesistöjä, jotka saattavat olla herkkiä metsätaloudelle. Aineistossa eivät välttämättä nouse esille sellaiset vesistöt, joista ei ole lainkaan vesinäytteenottoa tai muita arvioinnin lähtötietoja. Pienet vesistöt ovat usein jo kokonsa puolesta metsätaloudelle herkkiä ja ne tulee aina huomioida metsätaloustoimissa. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa voidaan hyödyntää erityisesti neuvonnassa vesistövaikutusten huomioon ottamisessa. Aineisto ei poista tarvetta maastossa tehtävälle tarkastelulle suunnittelun yhteydessä. Aineisto siis herättää tarkempaan suunnittelu ja sitä voidaan käyttää myös ojitusilmoitustarpeen arvioinnissa. Aineistosta on olemassa avoin versio ja laajemman tietosisällön viranomaisversio. Avoin versio kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Viranomaisversio on tarkoitettu vain ympäristöhallinnon käyttöön. Metsänhoidon suosituksissa on ohjeita pienvesien ja vesistöjen tunnistamiseen ja huomioimiseen metsänhoidon yhteydessä: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/pienvesien-ja-vesistojen-elinymparistot Tarkemmat aineiston käyttöohjeet: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_aineistonKaytto.pdf Avoimen aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Avoin.pdf Laajemman tietosisällön aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Viranomainen.pdf Aineiston prosessikuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_prosessikuvaus.pdf Aineiston on tuottanut Syke yhteistyössä ELY-keskusten kanssa

FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

FIN Suomen hiekkarantoja ja niiden taustatekijöitä kuvaava aineisto. Datan taustalla olevan hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on hiekkarantojen identifioiminen parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta, näiden rantojen ominaispiirteiden kuvaaminen, ympäristöllisen arvon arvioiminen sekä hoitotarpeessa olevien rantojen löytäminen. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa” Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx ENG This data describes Finnish sandy beaches and their background factors. The main purpose of the project underlying the data is to identify sandy beaches from the best available information, to describe the characteristics of these beaches, to assess their environmental value and to find beaches in need of conservation There are two separate versions of the data. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf All the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx

Aineisto sisältää päivittäistavarakauppojen ja oppilaitosten etäisyysvyöhykkeet sekä taajamien ja asemakaavoitetun alueen lievealueet. Aineistoista on saatavilla uusin vuosi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Etaisyysvyohykkeet.pdf

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätavoite on tunnistaa ja luokitella Suomen saaristoalueet ja saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus on muodostettu alueellisella yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina vähintään seudullisella tai maakunnallisella mittakaavatasolla. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Saaristoluokituksesta on olemassa vuoden 2021 tilannetta kuvaava versio. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/kartta-ja-tietopalvelut/elinympariston-tietopalvelu-liiteri/ykr-aineistojakelu

Aineistoon päivitetään ylläpitäjälle toimitetuttuja yleiskaavoja neljä kertaa vuodessa: yleensä maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Yleiskaavapalvelussa on paikkatietoina yhdelmiä Suomen nykyisistä yleiskaavoista. Aineisto sisältää yleiskaavoista kaavatilanteen karttayhdelmät, hakemistokartat eri kaavojen keskeisimmillä ominaisuustiedoilla sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Em. aineistot kattavat maankäyttö- ja rakennuslain (nykyinen alueidenkäyttölaki) yleiskaavoituksen vuodesta 2000 lähtien sekä vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetut yleiskaavat siltä osin kun ne eivät ole kumoutuneet. Kaava-aineisto kootaan jo kunnan hyväksymisvaiheessa (ja kuntien yhteisten yleiskaavojen tapauksessa vahvistusvaiheessa vuoden 2016 lakimuutokseen asti), joten oikaisukehotusten ja valitusprosessien keskeneräisyyden vuoksi kaikki uusimmat yleiskaava-alueet eivät ole lainvoimaisia. Yleiskaavatiedot on kerätty kunnista ja konsulteilta sekä ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen aineistoista. Aineisto sisältää lähes kaikki Suomessa (lukuun ottamatta Ahvenanmaata) voimassa olevat yleiskaavat. -Rakennuslain (370/1958) mukaisista yleiskaavoista valtion ympäristöhallinnon vahvistamat yleiskaavat. -Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132, alueidenkäyttölaki vuoden 2025 alusta) mukaan laaditut kuntien hyväksymät yleiskaavat ja kuntien yhteiset yleiskaavat sekä vuoden 2016 lakimuutokseen asti ympäristöministeriön vahvistamat kuntien yhteiset yleiskaavat. -Muutokset näihin kaavoihin. Yleiskaavoista ylläpidettävät tiedot ovat Kaavakarttojen rasteriyhdelmät, erikseen yleiskaavatilanne ja teemayleiskaavat (esim. vaihekaava, strateginen tai maanalainen yleiskaava), jotka voivat olla päällekkäin voimassa. Jos samassa kaavassa on päällekkäisiä karttalehtiä, rasterina esitetään niistä vain yksi ja muut on liitetty pdf-muodossa kaavamerkintöjen ja -määräysten yhteyteen. Mikäli kaavakartalla on merkintöjä rajauksen ulkopuolella, ne ovat leikkaantuneet pois mosaiikkiyhdistelmän luonnissa. Kaavojen hakemistokartat vektoreina, erikseen yleiskaavojen hakemisto ja teemayleiskaavojen hakemisto (voivat olla päällekkäin voimassa). Kaavakohtaisesti keskeisimmät ominaisuustiedot: Tunnus, yleiskaavan yksilöivä tunnus on muodostettu 3-merkkisestä kuntakoodista, välinumerosta (ei vanhan rakennuslain kaavoilla) ja järjestysnumerosta etunollineen. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoilla kuntakoodi on vuoteen 2013 asti hyväksytyillä 2013-14 kuntajaon mukainen ja siitä lähtien hyväksymisvuoden kunnan mukainen sekä sen perässä on teemakaavoilla numero 2 ja muilla yleiskaavoilla 1. Kuntien yhteisillä yleiskaavoilla on tunnuksessa vain yhden kunnan koodi. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuilla yleiskaavoilla tunnuksen kuntanumero perustuu vuoden 2004 kuntajakoon. Kaavaan saattaa kuulua useita toisistaan erillisiä alueita. Nimi, yleiskaavan nimi. Kaavan hyväksyneen kunnan nimi saattaa esiintyä kentän alussa, kyseessä ei välttämättä ole nykyinen sijaintikunta. Päätöksen päiväys, päivämäärä jolloin kunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan tai kuntien yhteinen yleiskaava on vahvistettu tahi vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen hyväksytty taikka vanhan rakennuslain yleiskaava on vahvistunut. Rakennuslain kaavoista on viimeisin vahvistumispäiväys, jolloin joku toimivaltainen viranomainen tai oikeusistuin on kyseiseen yleiskaavaan muutoksen tehnyt. Valitusprosessien keston takia vanhan rakennuslain viimeinen yleiskaava vahvistui vasta huhtikuun lopussa 2006, maankäyttö- ja rakennuslain tultua voimaan vuonna 2000. Tyypittely, yleiskaavan luokittelu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kunnan hyväksymiin tai kuntien yhteisiin taikka rakennuslain vahvistettuihin. Oikeusvaikutteisuus, yleiskaavan luokittelu oikeusvaikutteisiin, osin oikeusvaikutteisiin tai ei oikeusvaikutteisiin. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuilla yleiskaavoilla luokka on aina oikeusvaikutteinen, vaikka kaava sisältäisi myös kunnan hyväksymispäätöksen varaan jääneitä alueita, koska ulkorajaus kattaa vain vahvistuneet alueet. Aineistoissa ei ole ollenkaan vanhan rakennuslain mukaisia vain kunnan hyväksymiä yleiskaavoja, joita valtion viranomainen ei ole vahvistanut. (Pinta-ala, yleiskaava-alueen nykyinen pinta-ala, eikä alkuperäisen kaavan suunnittelualueen. Kenttä on saatavissa vain vektoriaineiston mukana.) Lisätietoja, huomautuksina mm. kirjattu ne kaavatapaukset joissa on havaittu, ettei kaava ole tullut voimaan sellaisena kuin se on numeeristettu. Kaava-aineisto kootaan jo kunnan hyväksymisvaiheessa (ja kuntien yhteisten yleiskaavojen tapauksessa vahvistusvaiheessa vuoden 2016 lakimuutokseen asti), joten oikaisukehotusten ja valitusprosessien keskeneräisyyden vuoksi kaikki uusimmat yleiskaavat eivät ole lainvoimaisia. Muutoksenhaun takia osalla kaava-aluetta voi olla myöhäisempi voimaantulon päiväys. Vanhan rakennuslain mukaisiin yleiskaavoihin on myös tehty kuvankäsittelyllä vahvistusmerkintöjä. Joistakin kaavoista ei ole saatu kaikkia kartta- tai legendalehtiä. Samassa kaavassa saattaa olla voimassa päällekkäin useita karttalehtiä, jolloin vain yksi niistä näytetään rasterina ja muut legendan yhteydessä. Kuntien yhteisistä yleiskaavoista on listattu kunnat, joiden alueella kaava on sijainnut laatimisen aikaan. Linkitykset kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Tiedostot ovat pdf-muotoisia ja useampien legendalehtien tapauksessa monisivuisia. Jos samassa kaavassa on päällekkäisiä karttalehtiä, rasterina niistä on vain keskeisin ja muut on liitetty tähän legendalehtien jälkeen. Aineisto on saatavilla rajapinnan kautta seuraavissa koordinaatistoissa: EPSG:3067, ETRS89 / ETRS-TM35FIN EPSG:2393, KKJ / Finland Uniform Coordinate System EPSG:3873 - EPSG:3885, ETRS89/GKxxFIN-kaistat 19-31 EPSG:4326, WGS84 EPSG:3857, WGS84 Web Mercator (Auxiliary Sphere) EPSG:900913, Google Mercator

Aineisto käsittää asemakaavoitetun alueen ulkorajauksen vektorimuotoisena. Aineisto kattaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä vuoteen 2000 asti voimassa olleen rakennuslain mukaiset asemakaavat, mutta ei ranta-asemakaavoja. Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen rajauksia, vaan kunnan koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa ja ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä asemakaavoitetusta alueesta on saatavilla aineistot vuodesta 2007 lähtien. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asemakaavat.pdf

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on SYKEn tuottama valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Aineisto on laadittu Suomen 34 kaupunkiseudulle YKR-kaupunkiseuturajauksen mukaan. Mukana ovat kaikki ne vuoden taajamat, jotka ovat kuuluneet kaupunkiseutuun vuosina 1985–2015. Uudenmaan maakunnan alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille taajamille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Tämä metatieto kuvaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineistot vuodesta 2017 alkaen. Tätä vanhemmille versioille on omat metatiedot. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2017 kuvaavat vuoden 2017 tilannetta taajamarajauksen ja keskusta-alueiden osalta sekä joukkoliikenneaikataulujen osalta vuoden 2019 alun tilannetta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2021 aineistossa taajamat edustavat vuoden 2020 tilannetta ja keskusta-alueet vuoden 2019 tilannetta. Joukkoliikenneaikataulut edustavat vuoden 2021 kevään tilannetta. Eri vuosien vyöhykkeet ovat tuotettu hieman erilaisella kriteeristöllä ja joukkoliikenteen aineistopohjalla, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrVyohykkeet.pdf http://hdl.handle.net/10138/176782 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574