Maa-ainesluvat -aineisto perustuu maa-aineslupahakemuksiin ja -päätöksiin. Aineisto tallennetaan SQL Server tietokantaan kuntien ja ELY-keskusten toimesta. Aineisto on osin puutteellinen, sillä kaikkien lupa-alueiden sijainti ei ole ollut tiedossa. Aineisto sisältää tiedot muun muassa lupa-alueen sijainnista sekä luvan mahdollistamista ja toteutuneista ainesten ottomääristä. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietokannan tauluista on tuotettu neljä pistemäistä paikkatietoaineistoa: Kaikki maa-aineslupapisteet, kalliokivilupapisteet, hiekka- ja soralupapisteet ja muut lupapisteet. Aineisto päivittyy päivittäin. Voimassa olevien lupien osalta paikkatietoaineiston kattavuus on noin 95 % ja päättyneiden lupien osalta noin 60 % lupien kokonaislukumäärästä. Aineisto on tarjolla rajapinnalla WMS- ja WFS-palveluina. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Maa_ainesluvat.pdf

Metsätaloudelle herkät vesistöt -paikkatietoaineisto on suunnattu metsänomistajien, metsänhoidon toimijoiden ja viranomaisten käyttöön ja se sisältää vesistökohteet, jotka on tunnistettu vesienhoidossa tai muussa suunnittelussa metsätalouden vesistövaikutuksille herkiksi. Aineistossa tuodaan myös esille, millä perusteella vesistö on kartalle päätynyt. Metsätaloudelle herkiksi vesistöiksi on tunnistettu kohteet, jotka ovat: - jo muuttuneita ja metsätaloustoiminta voi heikentää niiden tilaa merkittävästi - tilaltaan luonnontilaisia tai lähellä luonnontilaa, mutta metsätaloustoimet voivat heikentää tilaa - vesistöjä, joissa esiintyy joko luontaisesti lisääntyvä tai istutuksin tuettu lohikalakanta (taimen, harjus, järvilohi) ja ovat siten herkkiä metsätalouden vaikutuksille - muusta syystä herkkiä metsätalouden vaikutuksille (herkkiä uhanalaisia lajeja sisältävät vesistöt) Metsätaloudelle herkäksi tai erittäin herkäksi tunnistettu puro, joki, lampi tai järvi on todennäköisesti herkkä sellaisille metsätaloustoimille, joilla on vaikutusta vesistöön esimerkiksi kiintoaine-, humus- tai ravinnekuormituksen kautta tai jotka muuttavat uoman varjostusta ja suojavyöhykkeen ominaisuuksia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi uudis- tai kunnostusojitus, uudistushakkuut ja niiden yhteydessä tehtävät voimaperäiset maanmuokkaukset (esim. ojitusmätästys), rantapuuston käsittely uudistushakkuun tai harvennushakkuun yhteydessä tai uomien ylitykset. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistossa vesistökohteet on jaoteltu herkkyyden mukaan kahteen kategoriaan: herkkiin ja erittäin herkkiin. Niiden on ominaisuuksiensa perusteella arvioitu olevan alttiita yläpuolisella valuma-alueella tehtävien metsätaloustoimien vaikutuksille. Niiden joukossa on esimerkiksi sellaisia vesistöjä, joilla metsätalous on tunnistettu merkittäväksi vesistön tilaa heikentäväksi paineeksi ja vesistöillä on tunnistettu riski niiden tilan heikkenemisestä. Aineistossa pohjavesialueiden muodostumisalueella tai niiden reunalla sijaitsevat vesistöt on pääsääntöisesti arvioitu metsätaloudelle herkiksi niiden todennäköisen pohjavesivaikutteisuuden takia. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa käytettäessä on tärkeä huomioida, ettei se sisällä kaikkia vesistöjä, jotka saattavat olla herkkiä metsätaloudelle. Aineistossa eivät välttämättä nouse esille sellaiset vesistöt, joista ei ole lainkaan vesinäytteenottoa tai muita arvioinnin lähtötietoja. Pienet vesistöt ovat usein jo kokonsa puolesta metsätaloudelle herkkiä ja ne tulee aina huomioida metsätaloustoimissa. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa voidaan hyödyntää erityisesti neuvonnassa vesistövaikutusten huomioon ottamisessa. Aineisto ei poista tarvetta maastossa tehtävälle tarkastelulle suunnittelun yhteydessä. Aineisto siis herättää tarkempaan suunnittelu ja sitä voidaan käyttää myös ojitusilmoitustarpeen arvioinnissa. Aineistosta on olemassa avoin versio ja laajemman tietosisällön viranomaisversio. Avoin versio kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Viranomaisversio on tarkoitettu vain ympäristöhallinnon käyttöön. Metsänhoidon suosituksissa on ohjeita pienvesien ja vesistöjen tunnistamiseen ja huomioimiseen metsänhoidon yhteydessä: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/pienvesien-ja-vesistojen-elinymparistot Tarkemmat aineiston käyttöohjeet: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_aineistonKaytto.pdf Avoimen aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Avoin.pdf Laajemman tietosisällön aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Viranomainen.pdf Aineiston prosessikuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_prosessikuvaus.pdf Aineiston on tuottanut Syke yhteistyössä ELY-keskusten kanssa

FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

FIN Suomen hiekkarantoja ja niiden taustatekijöitä kuvaava aineisto. Datan taustalla olevan hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on hiekkarantojen identifioiminen parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta, näiden rantojen ominaispiirteiden kuvaaminen, ympäristöllisen arvon arvioiminen sekä hoitotarpeessa olevien rantojen löytäminen. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa” Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx ENG This data describes Finnish sandy beaches and their background factors. The main purpose of the project underlying the data is to identify sandy beaches from the best available information, to describe the characteristics of these beaches, to assess their environmental value and to find beaches in need of conservation There are two separate versions of the data. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf All the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet ovat soidensuojelutyöryhmän (2012-2015) tunnistamia, luonnonarvojensa puolesta valtakunnallisesti arvokkaita ja nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentäviä suoalueita. Aineisto sisältää soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen mukaiset kohteet. Aineistosta ei poisteta alueita, vaikka niistä, tai niiden osista, perustetaan suojelualueita tai ne suojellaan muulla tavoin. Aineistossa on mukana soidensuojelun täydennysehdotuksen sekä Pohjois-Suomen kahdeksan lisäkohteen toteutetut valtionmaan kohteet koko maasta, jotka on hyväksytty valtioneuvostossa 30.3.2015 ja 14.4.2016 (Metsähallituksen alustava avaava tase). Aineistokokonaisuus koostuu soidensuojelutyöryhmän hyväksymistä kohderajauksista ja kohteiden luontotiedoista, valtionmaiden lakisääteisistä suojelualueista sekä Metsähallituksen pysyvällä päätöksellä suojelluista alueista. Aineisto sisältää seuraavat kokonaisuudet: 1. SoidenSuojTaydEhd: Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohderajaukset 2. Suotyypit: Kohteilla maastokartoituksessa paikannetut suotyypit 3. SoidenSuojTaydEhdSuoyhdistymat: Kohteilla havaitut suoyhdistymätyypit -taulu. Yhdistyy SoidenSuojTaydEhd-alueisiin Kohdenro-kentän perusteella. 4. SoidenSuojTaydEhdErityispiirteet: Kohteilla havaitut alueelliset erityispiirteet –taulu. Yhdistyy SoidenSuojTaydEhd-alueisiin Kohdenro-kentän perusteella. 5. SoidenSuojTaydEhd_MH_lakikohteet: Valtioneuvoston 30.3.2015 ja 14.4.2016 (Metsähallituksen alustava avaava tase) hyväksymien, lakisääteisesti suojeltujen soidensuojelun täydennysehdotuksen valtionmaan kohteiden lopulliset kohderajaukset 6. SoidenSuojTaydEhd_MH_OmaPaatos: Valtioneuvoston 30.3.2015 ja 14.4.2016 (Metsähallituksen alustava avaava tase) hyväksymien, Metsähallituksen pysyvällä päätöksellä suojeltujen soidensuojelun täydennysehdotuksen valtionmaan kohteiden lopulliset kohderajaukset. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelun toteutukseen ja maankäytön suunnittelun sekä metsien käytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/SoidenSuojTaydEhd.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/158285

Vaarallisia aineita voi joutua maantiekuljetusten yhteydessä ympäristöön esimerkiksi säiliöauton ulosajossa. Myös rautateillä säiliövaunun suistuminen raiteelta on mahdollista. Tällöin aineiden kulkeutuminen onnettomuuspaikan läheisyydessä riippuu merkittävästi ympäristön ominaisuuksista, kuten maaperän läpäisykyvystä, pohjaveden syvyystasosta maanpintaan nähden, maanpinnan viettosuunnista ja jyrkkyydestä sekä pintavesiuomien ja vesistöjen läheisyydestä. Liikennealueiden riskiluokituksessa kartoitetaan näitä maaston ominaisuuksia liikenneväylien välittömässä läheisyydessä. Riskiluokitus koostuu neljästä pääluokasta, joilla kullakin on edelleen kolme alaluokkaa. Alla on lyhyt kuvaus kunkin luokan edustamista olosuhteista ja likaantumisriskien kohdistumisesta ympäristössä. Käytetyt maaperäluokat A, B ja C määräytyvät alueen maalajin ja topografian mukaan. Riskiluokkaan A kuuluvat sora- ja hiekka-alueet, joiden ominaisuuksia ovat hyvä läpäisevyys ja heikko nesteiden pidättyvyys. Harjujen ja reunamuodostumien karkeat osat kuuluvat tähän luokkaan. Pohjaveden likaantumisriski on erityisesti AI-luokassa suuri. AIII-luokka edustaa pohjavesimuodostumien yhteysalueita, joilta voi tapahtua joko pohja- tai pintaveden virtausta pohjavesimuodostumaan. Esimerkiksi pohjavesialueisiin rajoittuvat kalliomäet voidaan luokitella AIII-luokkaan kuuluviksi. Raekooltaan hienohiekkaiset maat kuuluvat B-luokkaan. Tässä luokassa läpäisevyys on kohtalainen, ja maalajit pystyvät jonkin verran pidättämään nesteitä. Esimerkkialueita ovat pohjavesialueiden reuna-alueet ja hiekkaiset moreenit. Likaantumisriski kohdistuu pohjaveteen kuten A-luokassakin. A- ja B-alueilla I- ja II-luokan erottaa toisistaan pohjaveden pinnankorkeus. Jos pohjavesi on alle kuuden metrin syvyydellä maanpinnasta, alue kuuluu AI-luokkaan. Alueet, joilla pohjavesi on syvemmällä kuin kuusi metriä, kuuluvat AII-luokkaan. Tämä kuuteen metriin perustuva jako johtuu pohjaveden likaantumisen rajoittamiseksi käytettävän torjuntakaluston laadusta (matala- tai syvätekniikka). BIII-alueet ovat viettomaita, joten niihin kuuluu moreenialueiden lisäksi kalliomaita. BIII-alueilla maahan valuva neste kulkeutuu todennäköisesti vieton suuntaan ja likaantumisriski voi tällöin kohdistua esimerkiksi viettosuunnassa virtaavaan avovesiuomaan, pintavesistöön tai vedenottamoon. C-luokka on heikosti läpäisevien ja tiiviiden maiden luokka. Tähän kuuluvat myös turvemaat sekä keinotekoiset pohjat. CI-luokkaan kuuluvat yleensä pohjavesialueiden läheiset savimaat, joiden alla voi olla vettä johtavia kerroksia. CII-luokka on yleinen erityisesti taajama- ja moottoritiealueilla, sillä se sisältää keinotekoiset pohjat (liittymät, autoliikennealueet) ja loivasti viettävät tai tasaiset savi-, siltti- ja hienorakeiset moreenimaat. C-luokka edustaa ympäristön likaantumisen kannalta verrattain vähäriskisiä alueita; suurin riskitekijä on pohjaveden mahdollinen likaantuminen CI-alueilla. W-luokka poikkeaa muista pääluokista. Siihen kuuluvilla alueilla likaantumisriski kohdistuu pääasiassa pintavesiin. W-luokassa ympäristölle haitallisten aineiden kulkeutuminen voi olla hyvinkin nopeaa; haitta-aineet voivat joutua joko suoraan vesistöön tai päätyä sinne avouomassa virtaavan veden mukana. WII-luokka edustaa ”paljastunutta” pohjavettä, sillä tähän luokkaan kuuluvat erityisesti harjujen laskuojattomat pohjavesilammet. Riskiluokituksessa pyritään antamaan kullekin tieosuudelle vain yksi riskiluokka. Joissain tapauksissa on kuitenkin perusteltua esittää samalla tieosuudella kaksi rinnakkaista luokkaa. Esimerkkitapauksia ovat mm. pohjavesialueet, joilla esiintyy avouomassa virtaavaa vettä. Olosuhteista riippuen likaantumisriski voi kohdistua joko pohjaveteen, pintaveteen tai molempiin. Jos maaperän läpäisykyky on esimerkiksi roudan tai hyvin suuren nestemäärän johdosta pienentynyt, pintaveden likaantuminen voi olla merkittävämpi riskitekijä kuin pohjaveden likaantuminen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Vaarallisten aineiden kuljetusreittien suunnittelu ja toiminnan suunnittelu tilanteissa, joissa vaarallisia aineita on joutunut ympäristöön Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LiikennealueRiskiluokitus.pdf

Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat -selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Selvitys hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia (Mäkinen ym. 2007). Selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvitykseen valituista 2 500 kohteesta tarkistettiin maastossa 1369 muodostumaa, joista 607 arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden yhteispinta-ala on noin 57 300 hehtaaria, joka on noin 1,2 % Suomen moreenimuodostumien kokonaispinta-alasta. Moreenimuodostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, maisemallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella. Arvotus on tehty koko maasta Ahvenanmaata, saaria ja luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta. Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Moreenimuodostumat onkin selvityksessä arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätavoite on tunnistaa ja luokitella Suomen saaristoalueet ja saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus on muodostettu alueellisella yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina vähintään seudullisella tai maakunnallisella mittakaavatasolla. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Saaristoluokituksesta on olemassa vuoden 2021 tilannetta kuvaava versio. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/kartta-ja-tietopalvelut/elinympariston-tietopalvelu-liiteri/ykr-aineistojakelu

Aineisto koostuu keskusta-alue ja kaupan alue rajauksista. Rajaukset perustuvat 250 m x 250 m tilastoruutuihin. Molemmat aluerajaukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Keskusta-alueet ovat alueita, joissa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä.Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Keskusta-alueet myös luokitellaan sijainnin ja koon perusteella, jolloin voidaan erottaa ydinkeskustat alakeskuksista. Kaupan alueet on rajattu keskusta-alueiden ulkopuolelta. Kaupan alue on määritetty lähellä toisiaan sijaitsevien kauppojen muodostamaksi toiminnalliseksi alueeksi, jossa kauppojen asiakkailla voi olla mahdollisuus käyttää samaa pysäköintialuetta tai joukkoliikenneyhteyttä ja liikkua kaupasta toiseen jalkaisin. Alueet on luokiteltu sen mukaan, mikä on alueen koko ja sijainti suhteessa keskusta-alueisiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Keskusta-alueista on saatavilla vuosien 2010 ja 2015 versiot. 2015 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Tietyn vuoden aineiston valmistuu aina noin kahden vuoden viiveellä. Kaupan alueet ovat saatavilla vuosille 2012 ja 2017 ja 2017 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/KeskustaKaupanAlueet.pdf https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44971