Division into administrative areas (vector) is a dataset depicting the municipalities, regions, Economic development centres and the national border of Finland. The Division into administrative areas products in vector format contain the number codes of the municipalities, the names of the municipalities in both Finnish and Swedish as well as municipal boundaries and municipal geographical areas. In addition, the products include the corresponding information about the regions, the Economic development centres and the nation as well as a specification of the municipality's area into land and water area. The municipality's area is not included in the XML/GML and GeoPackage format. The dataset Municipal Division is produced in scales 1:10,000, 1:100,000, 1:250,000, 1:1,000,000 and 1:4,500,000. The data included in the dataset in scale 1:10,000 are taken from the Cadastre. Regarding other scales, municipal boundaries have been generalised to suit the scale in question. The product is a part of the open data of the National Land Survey.

SYKEn Avoin tieto-palvelu tarjoaa ympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja. Paikkatietoaineistot ovat ladattavissa ESRI shape-muodossa. Aineistojen koordinaatisto on ETRS-TM35FIN. Palvelua ja aineistoja hallinnoi Suomen ympäristökeskus. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Syken Avoin tieto-palvelussa on Atom-syöte, jonka kautta on ladattavissa Syken INSPIRE-direktiivin liitteeseen I , II ja III kuuluvat tietotuotteet.Palvelu perustuu Avoin tieto-palvelussa ladattavana oleviin paikkatietoaineistoihin. Aineistoja hallinnoi Suomen ympäristökeskus.Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.Aineistot kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Ympäristönsuojelulaissa (527/2014, YSL) määritellään siirtymäaika viemäriverkostojen ulkopuolisten ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvien jätevedenkäsittelyjärjestelmien tehostamiselle. Siirtymäaika 31.10.2019 koskee käsittelyjärjestelmiä, joihin muodostuu talousjätevettä rakennuksesta, joka sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistön tai meren keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Etäisyys mitataan siitä rakennuksen seinästä, joka on lähinnä rantaviivaa. Siirtymäaika koskee myös jätevesien käsittelyjärjestelmiä, jotka ovat 1- tai 2-luokan pohjavesialueilla. Tämä paikkatietoaineisto antaa suuntaa antavan kuvauksen ympäristönsuojelulain tarkoittamasta etäisyydestä, mutta yksittäistapauksissa tapauskohtainen tarkastelu tulee tehdä maastossa. Aineistossa on kaksi karttatasoa: Ensimmäinen karttataso kuvaa vesistöistä 100 metrin etäisyyteen ulottuvaa vyöhykettä. Toinen karttataso kuvaa vesistöistä 90 – 110 metrin päässä olevaa varovyöhykettä, jonka tarkoitus on kuvata aineistoon liittyvää epävarmuutta. Karttatasot on muodostettu puskuroimalla Maanmittauslaitoksen maastotietokannan (2017) aluemaisia jokia, merta ja järviä (>= 1 ha) sekä SYKEn Vipu-uomia, jotka perustuvat maastotietokantaan vuosilta 2000-2008. Paikkatietoaineiston käyttö rakennuksen etäisyyteen rannasta antaa viitteellisen tuloksen ja siihen liittyy merkittävää paikallista epävarmuutta: Aukotonta aineistoa vesistöistä ei ole olemassa. Aineistossa saattaa olla mukana vesialueita, jotka eivät ole vesilain mukaisia vesistöjä ja toisaalta aineistosta saattaa puuttua vesistöjä. Etenkin pienet vesistöt, kuten purot joiden valuma-alue on alle 10 km2 ja alle 1 ha kokoiset lammet jäävät aineistosta pois. Ympäristönsuojelulain mukaan etäisyys vesistöön määritellään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Tätä tietoa ei ole käytettävissä paikkatietoaineistossa. Keskivedenkorkeus on systemaattiseen vedenkorkeuden seurantaan perustuva vedenpinnankorkeuksien päivähavaintojen keskiarvo. Paikkatietoaineistossa oleva rantaviiva perustuu pitkäaikaiseen keskiveden korkeuteen perustuvaan havainnointiin ja se voi poiketa merkittävästi keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Käyttäjän pitää osata tulkita mikä on vesistöä lähinnä oleva seinä tai onko paikkatietoaineiston vesialue vesistö vai ei. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Aineisto on kuntien viranomaisten apuna aluemäärittelyn tekemisessä, sekä muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä. Vyöhykeaineisto antaa suuntaa antavan kuvauksen ympäristönsuojelulain tarkoittamasta etäisyydestä, mutta yksittäistapauksissa tapauskohtainen tarkastelu tulee tehdä maastossa. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_kasittely/Syventavaa_tietoa/Hajajatevesien_YSLn_mukaiset_siirtymaaikaalueet *** The Environmental Protection Act (527/2014) defines the required treatment efficiency for on-site wastewater treatment. Treatment requirements automatically apply to all new constructions. Old buildings, permanently habited houses, summerhouses, farmhouses etc. have a two-phase transition period. Buildings situated, either on a) a groundwater area, or b) closer than 100 meters from the mean water level of a water body, defined by The Water Act, need to fulfill the treatment requirements, by 31. October 2019. The other buildings do not have a transition period bound to a date. This data provides approximate spatial information about the coastal areas defined in the Environmental Protection Act. There are two map layers: one with a 100-meter distance from a water body, and the other with a 90–110 meter zone from a water body. The uncertainty of the data must be taken into account. The data is not to be understood as an amendment to the Environmental Protection Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 River Network River network is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The continuous network has been created in Finnish Environment Institute (Syke) by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are also included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. River network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. River network is developed to serve a wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Species Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Paikkatietoaineisto sisältää ELY-keskusten ehdottamat ja maa- ja metsätalousministeriön 22.12.2024 mennessä nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet sekä ELY-keskusten tunnistamat muut tulvariskialueet. Alueiden rajauksissa on otettu huomioon tulvakartoituksen tarpeet. Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen tapahtuu tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Arvioinnin tekevät vesistö- ja meritulvien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kunnat arvioivat hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Kunnat eivät ole nimenneet merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otettiin huomioon tulvien todennäköisyys sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ja merkittävät tulvariskialueet nimettiin vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti. ELY-keskus huolehtii tulvariskilainsäädännön (620/2010, 4 §) mukaan vesistötulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. ELY-keskukset ovatkin tunnistaneet myös muita vesistötulvan tulvariskialueita, joilla tulvasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Tulvariskien hallinnan suunnitteluun Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Tulvariskialueet.pdf http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100620 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100659 https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet https://www.vesi.fi/suomeen-ehdotettu-18-merkittavaa-tulvariskialuetta/ The spatial dataset includes areas of significant fluvial and coastal flood risk proposed by ELY Centres and designated by the Ministry of Agriculture and Forestry by 22 December 2024, as well as other flood risk areas identified by ELY Centres. The delineations of the flood risk areas have been prepared with consideration of the requirements for flood mapping. The designation of significant flood risk areas is based on preliminary flood risk assessments conducted by ELY Centres for fluvial and coastal floods. Municipalities are responsible for evaluating the flood risks caused by pluvial floods (urban floods resulting from heavy rainfall and snowmelt) in urban areas. However, no areas of significant pluvial flood risk have been officially designated by the municipalities. In evaluating the significance of flood risk areas, both the probability of flooding and the potentially significant adverse consequences were considered. The preliminary flood risk assessments and designation of significant flood risk areas were carried out in accordance with the Flood Risk Management Act (620/2010), which came into force in 2010. ELY Centres are also responsible, in accordance with the Flood Risk Management Act (620/2010, Section 4), for planning the management of fluvial flood risks in areas other than significant flood risk areas. For this reason, ELY Centres have also identified other fluvial flood risk areas where significant adverse consequences are not expected from a general perspective. More information: https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2010/en20100620.pdf https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2010/en20100659_20100659.pdf https://www.vesi.fi/en/water-topics/how-are-flood-risks-managed/ https://www.vesi.fi/en/proposal-for-18-major-flood-risk-areas-in-finland/ This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila luokitellaan seurannasta kerääntyvän aineiston perusteella. Aineisto sisältää ne jokien, järvien ja rannikkovesien (vesimuodostumien) seurantapaikat, jotka raportoitiin virallisesti EU:lle vuonna 2022. Seurantapaikkoja on kattavasti koko Suomen alueella. Seuranta-aineistoa on kertynyt pintavesistä jo 1960-luvulta alkaen ja olemassa olevat havaintopaikat linkitettiin seurantapaikkoihin. Vedenlaatu-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja kalaston näytteet otetaan kussakin vesimuodostumassa havaintopaikoilta, jotka on linkitetty vesimuodostuman seurantapaikkaan. Seurantapaikan koordinaatit määrätään vesimuodostuman laskennallisen keskipisteen mukaan tai merkitään samoiksi kuin järvisyvänteen tai rannikkoalueen vedenlaadun pitkäaikainen havaintopaikka. Joessa alueen koordinaatiksi valitaan joen tarkasteluyksikön merkittävin vedenlaadun havaintopaikka. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesienhoitoalueen kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita (haitallisia aineita, jotka on direktiivissä määrätty). Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pintavesien tilan tietojärjestelmästä. Aineisto sisältää vuonna 2022 EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of surface waters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. The ecological and chemical status of surface waters is classified on the basis of data collected from monitoring. The data includes those monitoring sites for rivers, lakes and coastal waters (water bodies) that were officially reported to the EU in 2022. There are monitoring sites comprehensively throughout Finland. Monitoring data have been accumulated from surface waters since the 1960s and existing observation sites were linked to monitoring sites. Samples for water quality, benthic fauna, aquatic plants and fish in each water body are taken from observation sites linked to a water body monitoring site. The coordinates of the monitoring site are determined according to the calculated center of the water body or are marked as the same as the long-term observation point for water quality in the lake basin or coastal area. In the river, the monitoring site has usually the same coordinates as the most significant water quality observation point of each river water body. Monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. A sufficient number of surface water bodies must be subject to basic monitoring in order to assess the status of all surface waters in all catchment areas and sub-catchments in the RBD. Operational monitoring must be carried out in all water bodies for which, according to either the impact assessment or the surveillance monitoring, it is possible that environmental objectives will not be met or to which priority list substances (harmful substances provided for in the Directive) will be released. Investigative monitoring is needed in some special cases. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration's Surface Water Status Information System. The data includes river, lake and coastal water monitoring sites reported to the EU in 2022. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat ovat valtioneuvoston hyväksymiä periaatepäätöksiä. Suojeluohjelmat on rajattu pääosin ohjeellisesti. Suojeluohjelmapaikkatietokanta on poikkileikkaustilanteen mukainen eli se sisältää kulloisenkin päätöksen mukaiset rajaukset. Aineistosta ei poisteta alueita, vaikka niistä perustetaan varsinaisia suojelualueita, jolloin alue rajataan lopullisesti maastossa, tai vaikka ne on myöhemmin poistettu luonnonsuojeluohjelma-alueiden rajauksista. Aineisto sisältää seuraavat suojeluohjelmakokonaisuudet: 1. AMO Vanhojen metsien suojeluohjelmat: 1.1. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.6.1993, kohteet valtion mailla. 1.2. Etelä-Suomen vanhojen metsien täydennysohjelma. Aineistossa on sekä valtion että yksityisten mailla olevia kohteita. Valtion mailla olevat kohteet on hyväksytty suojeluohjelmaan 7.12.1995 ja yksityisten mailla olevat suojelukohteet 27.06.1996 Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman yhteydessä. 1.3. Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 27.6.1996, kohteet valtion mailla. 2. HSO Harjujen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.1984 3. LHO Lehtojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 13.4.1989 4. LVO Lintuvesien suojeluohjelma*. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.6.1981 5. MAO Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995 6. PMO Valtioneuvoston periaatepäätös Mikkelinsaarten saariryhmän suojelemiseksi 24.8.1989 7. KLO Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 24.2.1978 8. RSO Rantojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 9. SSO Soiden suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 26.3.1981 * Lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyvät ehdolliset alueet eivät ole mukana paikkatietoaineistossa, sillä valtioneuvoston periaatepäätös ei sisältänyt karttoja ehdollisten alueiden rajauksista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön luonnonsuojelualueiden tiedon hallinnan tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LuonnonsuojeluOhjelmaAlueet.pdf