Metsätaloudelle herkät vesistöt -paikkatietoaineisto on suunnattu metsänomistajien, metsänhoidon toimijoiden ja viranomaisten käyttöön ja se sisältää vesistökohteet, jotka on tunnistettu vesienhoidossa tai muussa suunnittelussa metsätalouden vesistövaikutuksille herkiksi. Aineistossa tuodaan myös esille, millä perusteella vesistö on kartalle päätynyt. Metsätaloudelle herkiksi vesistöiksi on tunnistettu kohteet, jotka ovat: - jo muuttuneita ja metsätaloustoiminta voi heikentää niiden tilaa merkittävästi - tilaltaan luonnontilaisia tai lähellä luonnontilaa, mutta metsätaloustoimet voivat heikentää tilaa - vesistöjä, joissa esiintyy joko luontaisesti lisääntyvä tai istutuksin tuettu lohikalakanta (taimen, harjus, järvilohi) ja ovat siten herkkiä metsätalouden vaikutuksille - muusta syystä herkkiä metsätalouden vaikutuksille (herkkiä uhanalaisia lajeja sisältävät vesistöt) Metsätaloudelle herkäksi tai erittäin herkäksi tunnistettu puro, joki, lampi tai järvi on todennäköisesti herkkä sellaisille metsätaloustoimille, joilla on vaikutusta vesistöön esimerkiksi kiintoaine-, humus- tai ravinnekuormituksen kautta tai jotka muuttavat uoman varjostusta ja suojavyöhykkeen ominaisuuksia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi uudis- tai kunnostusojitus, uudistushakkuut ja niiden yhteydessä tehtävät voimaperäiset maanmuokkaukset (esim. ojitusmätästys), rantapuuston käsittely uudistushakkuun tai harvennushakkuun yhteydessä tai uomien ylitykset. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistossa vesistökohteet on jaoteltu herkkyyden mukaan kahteen kategoriaan: herkkiin ja erittäin herkkiin. Niiden on ominaisuuksiensa perusteella arvioitu olevan alttiita yläpuolisella valuma-alueella tehtävien metsätaloustoimien vaikutuksille. Niiden joukossa on esimerkiksi sellaisia vesistöjä, joilla metsätalous on tunnistettu merkittäväksi vesistön tilaa heikentäväksi paineeksi ja vesistöillä on tunnistettu riski niiden tilan heikkenemisestä. Aineistossa pohjavesialueiden muodostumisalueella tai niiden reunalla sijaitsevat vesistöt on pääsääntöisesti arvioitu metsätaloudelle herkiksi niiden todennäköisen pohjavesivaikutteisuuden takia. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa käytettäessä on tärkeä huomioida, ettei se sisällä kaikkia vesistöjä, jotka saattavat olla herkkiä metsätaloudelle. Aineistossa eivät välttämättä nouse esille sellaiset vesistöt, joista ei ole lainkaan vesinäytteenottoa tai muita arvioinnin lähtötietoja. Pienet vesistöt ovat usein jo kokonsa puolesta metsätaloudelle herkkiä ja ne tulee aina huomioida metsätaloustoimissa. Metsätaloudelle herkät vesistöt aineistoa voidaan hyödyntää erityisesti neuvonnassa vesistövaikutusten huomioon ottamisessa. Aineisto ei poista tarvetta maastossa tehtävälle tarkastelulle suunnittelun yhteydessä. Aineisto siis herättää tarkempaan suunnittelu ja sitä voidaan käyttää myös ojitusilmoitustarpeen arvioinnissa. Aineistosta on olemassa avoin versio ja laajemman tietosisällön viranomaisversio. Avoin versio kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Viranomaisversio on tarkoitettu vain ympäristöhallinnon käyttöön. Metsänhoidon suosituksissa on ohjeita pienvesien ja vesistöjen tunnistamiseen ja huomioimiseen metsänhoidon yhteydessä: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/pienvesien-ja-vesistojen-elinymparistot Tarkemmat aineiston käyttöohjeet: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_aineistonKaytto.pdf Avoimen aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Avoin.pdf Laajemman tietosisällön aineiston ominaisuustiedot: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_Viranomainen.pdf Aineiston prosessikuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsataloudelleHerkatVesistot_prosessikuvaus.pdf Aineiston on tuottanut Syke yhteistyössä ELY-keskusten kanssa

Maa-ainesluvat -aineisto perustuu maa-aineslupahakemuksiin ja -päätöksiin. Aineisto tallennetaan SQL Server tietokantaan kuntien ja ELY-keskusten toimesta. Aineisto on osin puutteellinen, sillä kaikkien lupa-alueiden sijainti ei ole ollut tiedossa. Aineisto sisältää tiedot muun muassa lupa-alueen sijainnista sekä luvan mahdollistamista ja toteutuneista ainesten ottomääristä. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietokannan tauluista on tuotettu neljä pistemäistä paikkatietoaineistoa: Kaikki maa-aineslupapisteet, kalliokivilupapisteet, hiekka- ja soralupapisteet ja muut lupapisteet. Aineisto päivittyy päivittäin. Voimassa olevien lupien osalta paikkatietoaineiston kattavuus on noin 95 % ja päättyneiden lupien osalta noin 60 % lupien kokonaislukumäärästä. Aineisto on tarjolla rajapinnalla WMS- ja WFS-palveluina. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Maa_ainesluvat.pdf

FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

FIN Suomen hiekkarantoja ja niiden taustatekijöitä kuvaava aineisto. Datan taustalla olevan hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on hiekkarantojen identifioiminen parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta, näiden rantojen ominaispiirteiden kuvaaminen, ympäristöllisen arvon arvioiminen sekä hoitotarpeessa olevien rantojen löytäminen. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa” Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx ENG This data describes Finnish sandy beaches and their background factors. The main purpose of the project underlying the data is to identify sandy beaches from the best available information, to describe the characteristics of these beaches, to assess their environmental value and to find beaches in need of conservation There are two separate versions of the data. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf All the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätavoite on tunnistaa ja luokitella Suomen saaristoalueet ja saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus on muodostettu alueellisella yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina vähintään seudullisella tai maakunnallisella mittakaavatasolla. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Saaristoluokituksesta on olemassa vuoden 2021 tilannetta kuvaava versio. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/kartta-ja-tietopalvelut/elinympariston-tietopalvelu-liiteri/ykr-aineistojakelu

Suomen ympäristökeskuksen taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Harva taajama-alue voi olla keskeneräistä asemakaava-aluetta, asemakaavan lähialuetta, tiheämpää tienvarsiasutusta tai tiheään taajamaan kytkeytyvää, luonteeltaan kylämäistä asutusta. Tiheään taajama-alueeseen kuuluvat ne ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02. Muut taajamaruudut kuuluvat harvaan taajama-alueeseen. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa harvasta ja tiheästä taajama-alueesta on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava aluerajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2012 lähtien. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The delineation of localities is the basic spatial classification of settlement structure. The delineation of localities is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. The localities have been delineated by the Finnish Environment Institute. Overall, localities identify densely populated areas at a national level, but the outlined locality settlements can be divided further into densely built locality settlements and sparsely built locality settlements. This classification divides the areas of localities based on grid-level area density, resulting in 250 x 250-meter accuracy. Densely built locality settlements represent areas where the area density corresponds in general to already locally planned areas inside localities. Whereas sparsely populated locality settlements correspond generally to areas within localities with low area density and no local detailed plans. The delineation of sparsely built locality settlements may include incomplete planned areas nearby areas of locally planned land, narrow settlements along roads or functionally linked village-like settlements near densely built locality settlements. Densely built locality settlements include the 250 x 250-meter cells that form an area density of at least 0,02 calculated from surrounding eight cells. The remaining locality cells are categorized as areas of sparsely built locality settlements. In this context, the locality is used to refer to densely populated areas of at least 200 residents. The delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment Institute. The YKR-based statistical delineation method of localities is comparable both in space and time, which makes it possible to monitor the expansions of the area of localities without the errors brought on by the changes in the method used for delineation. The YKR method also results in a more compact delineation of the localities than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is Harvat ja tiheät taajamat. The dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0). The latest YKR Densely and Sparsely built locality settlements dataset is available from Syke's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset does not include information on population and workplaces. However, the full dataset including all the information is available for internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwards at five-year intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Densely and Sparsely built locality settlements are produced by Syke to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on SYKEn tuottama valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Aineisto on laadittu Suomen 34 kaupunkiseudulle YKR-kaupunkiseuturajauksen mukaan. Mukana ovat kaikki ne vuoden taajamat, jotka ovat kuuluneet kaupunkiseutuun vuosina 1985–2015. Uudenmaan maakunnan alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille taajamille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Tämä metatieto kuvaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineistot vuodesta 2017 alkaen. Tätä vanhemmille versioille on omat metatiedot. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2017 kuvaavat vuoden 2017 tilannetta taajamarajauksen ja keskusta-alueiden osalta sekä joukkoliikenneaikataulujen osalta vuoden 2019 alun tilannetta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2021 aineistossa taajamat edustavat vuoden 2020 tilannetta ja keskusta-alueet vuoden 2019 tilannetta. Joukkoliikenneaikataulut edustavat vuoden 2021 kevään tilannetta. Eri vuosien vyöhykkeet ovat tuotettu hieman erilaisella kriteeristöllä ja joukkoliikenteen aineistopohjalla, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrVyohykkeet.pdf http://hdl.handle.net/10138/176782 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574

Vuoden 2012 virkistys- ja viheralueet -teema sisältää seuraavat aineistot: Lähivirkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 1.5 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajemmat, virkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajat yli 10 000 hehtaarin kokoiset yhtenäiset luontoalueet, jotka ovat merkittäviä toimivan ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri laaja-alaisuutensa ja yhtenäisyytensä takia. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoiset metsät ja suot, jotka kertovat alueen hiilinielupotentiaalista: mitä suurempi pinta-ala on, sitä enemmän hiilinielupotentiaalia alueella on. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 4121 avosuot. Luonnon ydinalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 ha, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoisten luontoalueiden reunavyöhykkeet. Aineisto kertoo luontoalueiden pirstoutuneisuudesta ekologisen yhtenäisyyden, ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta: mitä pienempi pinta-ala ja mitä vähemmän reunavyöhykettä on, sitä yhtenäisempiä luontoalueet ovat. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Virkistys- ja viheralueteeman -aineistot perustuvat Corine maanpeiteaineistoihin Corine-aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. Eri vuosien aineistojen erot eivät ole kaikki todellisia maankäytön muutoksia, vaan osa johtuu menetelmällisistä muutoksista ja aineistojen laadun parantumisesta. Corinen resoluutio vuoden 2012 on 20 m. Lisätietoa aineistoista: Kopperoinen ym. 2012. Kriteereitä ja mittareita kestävien kaupunkiseutujen suunnittelun työvälineiksi–paikkatietomenetelmien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 28. Suomen ympäristökeskus ympäristökeskus. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi Lisätietoja: http://hdl.handle.net/10138/39843 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirkistysViheralueet2012.pdf

Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (16.11.2021) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf