From 1 - 10 / 27
  • The GTK’s Mineral Deposit database contains all mineral deposits, occurrences and prospects in Finland. Structure of the new database was created in 2012 and it is based on global geostan-dards (GeoSciML and EarthResourceML) and classifications related to them. The database is in Oracle, data products are extracted from the primary database. During 2013 GTK’s separate mineral deposit databases (Au, Zn, Ni, PGE, U, Cu, Industrial minerals, FODD, old ore deposit database) were combined into a single entity. New database contains extensive amount of information about mineral occurrence feature along with its associated commodities, exploration activities, holding history, mineral resource and re-serve estimates, mining activity, production and geology (genetic type, host and wall rocks, min-erals, metamorphism, alteration, age, texture, structure etc.) Database will be updated whenever new data (e.g. resource estimate) is available or new deposit is found. Entries contain references to all published literature and other primary sources of data. Also figures (maps, cross sections, photographs etc.) can be linked to mineral deposit data. Data is based on all public information on the deposits available including published literature, archive reports, press releases, companies’ web pages, and interviews of exploration geologists. Database contains 33 linked tables with 216 data fields. Detailed description of the tables and fields can be found in separate document. (http://tupa/metaviite/MDD_FieldDescription.pdf) The data products extracted from the database are available on Mineral Deposits and Exploration map service (http://gtkdata.gtk.fi/MDaE/index.html) and from Hakku -service (http://hakku.gtk.fi).

  • Geologisen tutkimuskeskuksen määrittämät fluoridiriskialueet 1995. Kattaa koko kaupungin, kertaluonteinen selvitys. Vastaava yksikkö Tampereen kaupunki/Ympäristöterveys/Terveydensuojelu, yhdyshenkilö Tuula Sillanpää. Tuote on avointa aineistoa. http://teto.tampere.fi/lisenssit/tre_avoimen_datan_lisenssi.pdf

  • Suunniteltujen maalämpökaivojen ja maalämpöalueiden sijainti määritetään lupahakemuksen asemapiirroksesta. Kun kaivot tai alueet ovat valmistuneet saadaan lopullinen sijainti ja ominaisuustiedot rakentajien porausraporteista.Sijainti tallennetaan ETRS-GK24(EPSG:3878) ja ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) koordinaattijärjestelmissä.

  • Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat -selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Selvitys hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia (Mäkinen ym. 2007). Selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvitykseen valituista 2 500 kohteesta tarkistettiin maastossa 1369 muodostumaa, joista 607 arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden yhteispinta-ala on noin 57 300 hehtaaria, joka on noin 1,2 % Suomen moreenimuodostumien kokonaispinta-alasta. Moreenimuodostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, maisemallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella. Arvotus on tehty koko maasta Ahvenanmaata, saaria ja luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta. Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Moreenimuodostumat onkin selvityksessä arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • WMS-palvelu sisältää INSPIRE-direktiivin Liite II/Geologia-ryhmään kuuluvat seuraavat SYKEn aineistot: Pohjavesialueet. Aineistot eivät ole INSPIREn tietotuotemäärittelyn mukaisia. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0)

  • Geologisen tutkimuskeskuksen määrittämä arseeniriskialue 1995. Kattavuus koko kaupunki, kertaluonteinen selvitys. Tuote on avointa aineistoa. http://teto.tampere.fi/lisenssit/tre_avoimen_datan_lisenssi.pdf

  • GTKWFS on WFS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Suomen metallogeeninen kartta (GTKWFS:Suomen_metallogeeninen_kartta), Maaperä 1:1 000 000 (GTKWFS:Maaperä_1_1_000_000), Suomen pintageologiakartta 1:1 000 000 OneGeology - Europe (GTKWFS:Suomen_pintageologia_1_1_000_000_OneGeology_-_Europe), Suuralueellinen geokemia; moreeni (GTKWFS:Suuralueellinen_geokemia__moreeni), Suuralueellinen geokemia; purovesi (GTKWFS:Suuralueellinen_geokemia__purovesi), Suuralueellinen geokemia; purosedimentti (GTKWFS:Suuralueellinen_geokemia__purosedimentti), Kallioperän isotooppiaineisto (GTKWFS:Kallioperän_isotooppiaineisto), Maaperä 1:200 000 (GTKWFS:Maaperä_1_200_000), Lohkarehavainnot (GTKWFS:Lohkarehavainnot), Kallioperäkairaukset (GTKWFS:Kallioperäkairaukset), Kallioperähavainnot (GTKWFS:Kallioperähavainnot), Kalliogeokemia (GTKWFS:Kalliogeokemia), Kallioperä :1 000 000 (GTKWFS:Kallioperä_1_1_000_000), Tutkitut_turvealueet (GTKWFS:Tutkitut_turvealueet), Maaperä 1:20 000/1:50 000 (GTKWFS:Maaperä_1_20_000__1_50_000), Kallioperä 1:200 000 (GTKWFS:Kallioperä_1_200_000). Palvelu perustuu kallioperätiedot sisältävään Suomen kallioperä 1:1 000 000 -aineistoon, maaperätiedot sisältävään Suomen maaperä 1:1 000 000 -aineistoon ja Suomen pintageologiakartta 1:1 000 000 -aineistoon. Aineistoja hallinnoi Geologian tutkimuskeskus. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • GTKWMS on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Aeromagneettiset matalalentomittaukset (Aeromagneettiset matalalentomittaukset), Kallioperä 1:200 000 (Kallioperä 1:200 000), Maaperä 1:200 000 (Maaperä 1:200 000), Maaperä 1:20 000 / 1:50 000 (Maaperä 1:20 000; 1:50 000), Kallioperä 1:1 000 000 (Kallioperä 1:1 000 000), Maaperä 1:1 000 000 (Maaperä 1:1 000 000), Suomen pintageologia 1:1 000 000 OneGeology - Europe (Suomen pintageologia 1:1 000 000 OneGeology - Europe), Tutkitut turvealueet (Tutkitut turvealueet), Kallioperän isotooppiaineisto (Kallioperän isotooppiaineisto), Lohkarehavainnot (Lohkarehavainnot), Kallioperähavainnot (Kallioperähavainnot), Kalliogeokemia (Kalliogeokemia), Suuralueellinen geokemia; moreeni (Suuralueellinen geokemia; moreeni), Suuralueellinen geokemia; purosedimentti (Suuralueellinen geokemia; purosedimentti), Suuralueellinen geokemia; purovesi (Suuralueellinen geokemia; purovesi), Suomen metallogeeninen kartta (Suomen metallogeeninen kartta) ja Happamat sulfaattimaat (happamat_sulfaattimaat_250k). Palvelu perustuu seuraaviin aineistoihin: Aeromagneettiset matalalentomittaukset, Digitaalinen kallioperäkartta 1:200 000, Digitaalinen maaperäkartta 1:200 000, Kallioperäkartta 1:100 000, Maaperäkartta 1:20 000 / 1:50 000, Suomen kallioperä 1:1 000 000, Suomen maaperä 1:1 000 000, Suomen pintageologiakartta 1:1 000 000, Turvekartoitus, Suomen kallioperän ikämääritykset, Kallioperä- ja lohkarehavaintoaineisto, Suomen kalliogeokemian tietokanta, Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus, Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus, Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus ja Happmat sulfaattimaat 1:250 000. Aineistoja hallinnoi Geologian tutkimuskeskus. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, varsinaisen muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).