From 1 - 10 / 43
  • Itä-Lapin seutukunnan (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski) maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen kaava jonka on laatinut Lapin liitto ja ympäristöministeriö vahvistanut 26.10.2004.

  • Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin alueille sijoittuvalle Hanhikiven niemelle laadittu maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen kaava, jonka on laatinut Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen on ympäristöministeriö vahvistanut 26.8.2010.

  • Pohjois-Lapin seutukunnan (Inari, Sodankylä, Utsjoki) maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen kaava jonka on laatinut Lapin liitto ja ympäristöministeriö vahvistanut 27.12.2007.

  • Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä on esitetty maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön periaatteet sekä kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet.

  • Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus. Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995. Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä. Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Kaupunkiseutujen_rajaus The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population. In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants. An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region. If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region. If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region. A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions. The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995. Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes. Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes. More information: http://www.ymparisto.fi/en-US/Living_environment_and_planning/Community_structure/Information_about_the_community_structure/Delineation_of_densely_populated_areas

  • Tunturi-Lapin seutukunnan (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio) maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen kaava jonka on laatinut Lapin liitto ja ympäristöministeriö vahvistanut 23.6.2010. KHO hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset 16.5.2012.

  • Aineisto koostuu Etelä-Savon maakuntaliiton laatimasta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten juridisten maakuntakaavojen yhdistelmästä: Etelä-Savon maakuntakaava (4.10.2010), Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava (3.2.2016) ja Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava (12.12.2016).

  • Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Satakunnan tuulivoimatuotantoa käsittelevä vaihemaakuntakaava mahdollistaa tuulivoimatuotannon keskittämisen ja maakunnallisesti merkittävien alueiden suunnittelun. Kunnat laativat alueen yksityiskohtaisemman suunnitelman (yleiskaavoitus), jossa tuulivoimaloiden alue määritellään tarkemmin ja tutkitaan tuulivoimaloiden korkeus, lukumäärä ja sijoittaminen maastoon. Suunnittelutyön yhteydessä tehdään maisema- ja meluselvitykset, varjostusmallinnukset sekä arvioidaan tuulivoimatuotannon vaikutuksia tuulivoimaloiden tarkemman sijoittelun pohjalta. Lähes kaikilla Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 tuulivoimaloiden alueilla on hanke vireillä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 valmistelu aloitettiin vuonna 2010 Mannertuulialueet Satakunnassa -selvityksellä. Selvityksessä analysoitiin niitä alueita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotantoon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsinainen kaavaprosessi käynnistyi vuoden 2011 keväällä. Kaavan valmistelussa oli mukana kuntien yhdyshenkilöistä sekä eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä.

  • Etelä-Karjalan maakuntakaavayhdistelmä käsittää Etelä-Karjalan voimassa olevat maakuntakaavat: Etelä-Karjalan maakuntakaava (kokonaismaakuntakaava, vahvistettu 21.12.2011) Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava (kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne, vahvistettu 19.10.2015). Kaavojen virallinen mittakaava (tulkitsemismittakaava) on 1:100 000. Lisätietoja: Suunnitteluratkaisut: aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius, marjo.wallenius@ekarjala.fi , +358 40 824 0915. Kaavakartta ja paikkatiedot: paikkatietosuunnittelija Susanna Mäntykoski, susanna.mantykoski@ekarjala.fi , +358 40 139 0171. Voimassa olevien kaavojen kaavamerkinnät ja määräykset on koottu yhteiseen epäviralliseen kaavaselostukseen, joka löytyy sivulta: https://www.ekarjala.fi/liitto/maakuntasuunnittelu/aluesuunnittelu/maakuntakaavayhdistelma/

  • Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen kaava jonka on laatinut Lapin liitto ja ympäristöministeriö vahvistanut 30.3.2010. KHO on hylännyt valitukset 21.9.2011.