From 1 - 10 / 46
  • FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf

  • Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on SYKEn tuottama valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Aineisto on laadittu Suomen 34 kaupunkiseudulle YKR-kaupunkiseuturajauksen mukaan. Mukana ovat kaikki ne vuoden taajamat, jotka ovat kuuluneet kaupunkiseutuun vuosina 1985–2015. Uudenmaan maakunnan alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille taajamille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Tämä metatieto kuvaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineistot vuodesta 2017 alkaen. Tätä vanhemmille versioille on omat metatiedot. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2017 kuvaavat vuoden 2017 tilannetta taajamarajauksen ja keskusta-alueiden osalta sekä joukkoliikenneaikataulujen osalta vuoden 2019 alun tilannetta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2021 aineistossa taajamat edustavat vuoden 2020 tilannetta ja keskusta-alueet vuoden 2019 tilannetta. Joukkoliikenneaikataulut edustavat vuoden 2021 kevään tilannetta. Eri vuosien vyöhykkeet ovat tuotettu hieman erilaisella kriteeristöllä ja joukkoliikenteen aineistopohjalla, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrVyohykkeet.pdf http://hdl.handle.net/10138/176782 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574

  • Suomen ympäristökeskuksen taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Harva taajama-alue voi olla keskeneräistä asemakaava-aluetta, asemakaavan lähialuetta, tiheämpää tienvarsiasutusta tai tiheään taajamaan kytkeytyvää, luonteeltaan kylämäistä asutusta. Tiheään taajama-alueeseen kuuluvat ne ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02. Muut taajamaruudut kuuluvat harvaan taajama-alueeseen. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa harvasta ja tiheästä taajama-alueesta on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava aluerajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2012 lähtien. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The delineation of localities is the basic spatial classification of settlement structure. The delineation of localities is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. The localities have been delineated by the Finnish Environment Institute. Overall, localities identify densely populated areas at a national level, but the outlined locality settlements can be divided further into densely built locality settlements and sparsely built locality settlements. This classification divides the areas of localities based on grid-level area density, resulting in 250 x 250-meter accuracy. Densely built locality settlements represent areas where the area density corresponds in general to already locally planned areas inside localities. Whereas sparsely populated locality settlements correspond generally to areas within localities with low area density and no local detailed plans. The delineation of sparsely built locality settlements may include incomplete planned areas nearby areas of locally planned land, narrow settlements along roads or functionally linked village-like settlements near densely built locality settlements. Densely built locality settlements include the 250 x 250-meter cells that form an area density of at least 0,02 calculated from surrounding eight cells. The remaining locality cells are categorized as areas of sparsely built locality settlements. In this context, the locality is used to refer to densely populated areas of at least 200 residents. The delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment Institute. The YKR-based statistical delineation method of localities is comparable both in space and time, which makes it possible to monitor the expansions of the area of localities without the errors brought on by the changes in the method used for delineation. The YKR method also results in a more compact delineation of the localities than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is Harvat ja tiheät taajamat. The dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). The latest YKR Densely and Sparsely built locality settlements dataset is available from SYKE's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset does not include information on population and workplaces. However, the full dataset including all the information is available for internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwards at five-year intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Densely and Sparsely built locality settlements are produced by SYKE to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus

  • Taajamat ovat osa yhdyskuntarakenteen aluejakoja. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus on Suomen virallinen taajamarajaus, jota Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Taajama-aineisto sisältää seuraavat ominaisuustiedot: maa- ja vesipinta-alat neliökilometreinä, väkiluku, Tilastokeskuksen antama taajaman yksilöivä tunnus sekä taajaman suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineisto on saatavilla vuodesta 2012 lähtien vuosittain. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava taajamarajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana (esimerkiksi vuoden 2012 taajamarajaus on tehty vuonna 2013). Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The division of spatial structure to densely and sparsely populated areas is one of the most significant spatial classifications in the monitoring of spatial structure. The delineation of densely populated areas, localities, is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. Formerly the delineation of localities was produced by Statistics Finland. This method followed the Nordic standard of localities ('tätort', 'byområde', 'tettsted', 'taajama'), where the distance between buildings is generally less than 200 meters and the population of the locality exceed 200 inhabitants. However, the delineation method changed in time. Therefore comparable information since 1980 based on this Nordic method is not available. Nowadays the delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment institute. YKR is widely used in regional planning and research in Finland. Methodologically stable statistical methods make it possible to monitor the changes in the area of localities both in space and time. The YKR method also results in a more compact delineation of the densely populated area than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is YKR Taajamat. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). The latest Localities dataset is available from SYKE's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset only includes information on population. However, the full dataset including all the information is available for the internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwords at five yaer intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Localities are produced by SYKE to support monitoring of urban form and spatial structure and are used as statistical localities. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). Especially the development of densely populated areas (localities) has been important guiding element for the land use planning. More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus

  • Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus. Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995. Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä. Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population. In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants. An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region. If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region. If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region. A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions. The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995. Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes. Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes.

  • Havaittu tulva-alue on jonkun tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, joka on rajattu maastohavaintojen (tulva-alueen reunan merkitseminen tai kuvaaminen) tai kaukokartoitusaineiston (ilmakuvaus (stillkuvat/videointi) tai satelliittikuvat) perusteella. Tulkitulta tulvarajalta voidaan käydä mittaamassa myöhemmin tulvatilanteessa vallinneiden vedenkorkeuksien korkeusasemat. Satelliittikuvista voidaan tuottaa lähes reaaliaikaisia havaittuja tulva-alueita. Havaitut tulva-alueet on saatavilla tulva- ja tulkintakohtaisina karttatasoina. Samastakin tulvasta voi olla saatavilla useita eri karttatasoja, jos siitä on tulkittu tulva-alueet useista eri satelliitti- ja ilmakuvista. Toisaalta jostakin vanhemmasta tulvasta voi olla saatavilla tulvarajaus, josta on tiedossa vain pelkkä vuosi. Paikkatietoaineisto sisältää myös havainnoidun/tulkitun alueen rajauksen (esim. satelliitti- tai ilmakuvan rajaama alue). Lisäksi saatavilla on valtakunnallinen kooste kattaen kaikki aluerajaukset. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston kuvaus: HavaittuTulva (havannoitu / tulkittu alue / detected area): HavTlv_id Kohteen numero / site number Nimi Kohteen nimi / site name Havaintovuosi Havaintovuosi / observation year HavaintoAika Havaintoaika (pvm ja aika / date and time) DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio / organization where the digitization was done DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty / scale MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu / date, when the data has been changed or updated Tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, esim. HavTlv_19660503_9999_Vantaa_Ortoilmakuva HavTlv_id Kohteen numero PeittavLuokka_id Peittävyysluokka Luokitus: 0 = kuiva maa (ei kaikissa) 1 = tulva-alue / flooded area 99 = vesistö/vesialue / water body -9 = tieto puuttuu / no data PeittavLuokka Peittävyysluokka DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/tulvakartat http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvakartoitus *** Brief in English The historic flood maps dataset (in Finnish Havaitut tulvat) includes data on detected (observed) floods indicating areas that have been covered by observed floods in some point of time. The historic flood maps can also be produced near real time using satellite images. The observed flood covered area has been outlined based on a field visits (marking or photographing the border area of the flood on site) or outlining has been done using remote sensing data (aerial photographs or satellite images). The border data can later be combined with information on water levels on marked water level measuring stations. Additional information and the flood map service: https://www.environment.fi/floodmaps

  • Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätavoite on tunnistaa ja luokitella Suomen saaristoalueet ja saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus on muodostettu alueellisella yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina vähintään seudullisella tai maakunnallisella mittakaavatasolla. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Saaristoluokituksesta on olemassa vuoden 2021 tilannetta kuvaava versio. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Rakennettu_ymparisto/Tietojarjestelmat_ja_aineistot/Yhdyskuntarakenne#Saaristoluokitus

  • Lehtoinventointien paikkatiedot perustuvat laajan valtakunnallisen lehtoinventoinninin 1980- ja 1990-luvuilla kootuista lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Paikkatietoaineistosta on julkaistu aikaisemmin valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman mukaiset rajaukset osana Luonnonsuojeluohjelma-alueet-aineistoa. Sykessä saatettiin paperiarkistosta digitaaliseen muotoon inventointien muuta tietosisältöä SYKEssä vuonna 2021-23. Aineistojen tietosisältöä yhdenmukaistettiin paikkatietojen ominaisuustiedoiksi. Paikkatietoaineistoon liittyy skannattu dokumenttiarkisto. Lehtoinventoinnin aineisto on laajin ja yhtenäisin Suomessa koottu tietoaineisto lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Se tuo erittäin merkittävän lisän lehtojen ja myös ravinteisten, ohutturpeisten soiden luontotyyppitietoon suojelualueiden ulkopuolella. Lehtokohteiden rajaustarkkuudet lähtöaineistossa vaihtelivat ja joukossa on rajauksiltaan epävarmojakin kohteita. Aineiston tarkempi kuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LehtojensuojeluohjelmanInventointiaineisto.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). --- The dataset represents inventory data of herb-rich forests conservation program collected in the 1980's and 1990's. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0

  • Rannikon avoimet_dyynialueet-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon tunnetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Tärkeimpiä aineistolähteitä ovat olleet vuosina 2006–2010 tehdyt tuuli- ja rantakerrostumien maastoinventoinnit (ns. Tuura-inventointi, Mäkinen ym. 2011) sekä Metsähallituksen suojelualueiden kuviotietoaineiston (SAKTI) tiedot. Aineisto korvaa aiemman aineistoversion (31.10.2023). Aineistoon on suurpiirteisesti rajattu alueet, joiden sisällä mahdollisesti on uuden luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 9/2023) tarkoittamaa tiukasti suojeltua luontotyyppiä rannikon avoimet dyynit. Lisätietoa rannikkodyynien luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren rannikko.pdf > R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit sekä R8.01 Itämeren dyynisarjat. Lisätietoja https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RannikonAvoimetDyynit.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Open coastal dunes represents areas possibly containing dunes strictly protected by Nature Conservation Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

  • Kaupunki-maaseutu-luokitus on paikkatietopohjainen luokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan seitsemään alueluokkaan. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus korvaa aiemmin käytössä olleet kaupunki-maaseutu-luokituksen ja maaseudun kolmijaon. Luokitus on muodostettu valtakunnalliseen karttaesitykseen soveltuvalla yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksia koko maata kuvaavan kartan mittakaavassa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla. Alueluokkien kuvaukset ja lisätietoa: www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Luokituksesta on olemassa vuoden 2010 ja vuoden 2018 tilannetta kuvaavat versiot. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861 The YKR Urban-rural classification is a GIS based regional classification system produced by the Finnish Environment Institute (SYKE). It structures Finland using seven regional classes. The Urban-rural classification and its criteria reform the prior urban-rural regional classification and trisection of rural areas based on municipal boundaries (Ministry of Agriculture and Forestry 2006). The regional classification based on GIS data enables the utilisation of Finland’s extensive and comprehensive GIS materials identifying various regions regardless of municipal boundaries. The urban-rural classification makes it possible to gather nationwide information on regional development in Finland. The Finnish title of this dataset is Kaupunki-maaseutuluokitus (YKR) This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0) The YKR Urban-rural classification is available from SYKE's open information service and represents year 2010. More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunki-maaseutuluokitus http://hdl.handle.net/10138/315440 http://hdl.handle.net/10138/135861