From 1 - 10 / 73
  • Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (YLVA) kirjattuihin kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä (esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt biojäte/kompostointilaitoskäsittelyn jälkeinen kompostituote). Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2016. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.

  • Opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartat.espoo.fi sekä paikkatietoikkunassa. Kartassa kuvataan Espoon katuverkosto ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Saatavissa avoimena WMS-palveluna, saatavissa WFS-palveluna sopimuksen mukaan.

  • Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet –aineisto koostuu luonnonsuojelulain nojalla lailla tai asetuksella valtion maille tai lääninhallituksen päätöksellä yksityismaille perustetuista luonnonsuojelualueista. Aineistoon kuuluvat myös luonnontilaisina säilytettävät ja osittain luonnonmukaisesti käsiteltävät laaja-alaiset erämaa-alueet.1.9.2014 alkaen aineisto tuotetaan kokonaisuudessaan Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. Ajankohtainen tieto luonnonsuojelualueista löytyy ELY-keskuksilta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • WMS-palvelu sisältää INSPIRE-direktiivin Liite II/Maanpeite-ryhmäänn kuuluvat seuraavat SYKEn aineistot: Corine Land Cover 2000, Corine Land Cover 2006, Corine Land Cover 2012 ja Corine Land Cover 2018. Palvelun aineistot eivät ole INSPIRE tietotuotemäärittelyn mukaisia. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • WMS-palvelu sisältää INSPIRE-direktiivin Liite I/Suojellut alueet-ryhmään kuuluvat seuraavat SYKEn aineistot: Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet, Natura2000 ja Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet. Aineistot eivät ole INSPIREn tietotuotemäärittelyn mukaisia. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Määritetty tulva-alue koostuu tulvavaaravyöhykkeistä, jotka kuvaavat tietyn vedenkorkeuden aiheuttamaa tulvan peittämää aluetta ja vaaran astetta tietyllä todennäköisyydellä (toistuvuusaika). Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. Määritetyt tulva-alueet on saatavilla paikkatietokantana toistuvuuksilta 1/2a, 1/5a, 1/10a,1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a. Kullakin toistuvuudella on oma karttatasonsa. Määritetyissä tulva-alueissa on kuvattu yleensä tulvan peittävyyden lisäksi myös vaaran asteena käytetty vesisyvyys vyöhykkeittäin (0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m ja vesistö). Tämän lisäksi on saatavilla karttatasot tulvakartoitettujen alueiden rajoista sekä infoviivoista (poikkiviivoista). Infoviivoihin on tallennettu attribuuttina eri toistuvuuksien vedenkorkeuslukemat tulvakartoitetuilta alueilta. Eri puolilta maata on valmistunut tulvakartoitus tähän mennessä yli sadalta joki- ja järvialueelta. Meritulvakartoitus on laadittu koko rannikkoalueelta. Tulvavaaravyöhykkeiden käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus. Yleispiirteiset tulvavaarakartat eivät ole riittävän tarkkoja rakennuskohtaiseen tarkasteluun. Lisätietoja tulvakartoituksesta on saatavilla ympäristöhallinnon verkkopalvelun tulvakartoitus-sivulta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvakartoitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Aineisto on koostettu Laitilan, Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan asemakaavoista. Sopiva tarkastelumittakaava vaihtelee alueittain.

  • Maakuntakaavayhdistelmässä esitetään yhdellä kartalla voimassa olevat maakuntakaavat. Suunnittelussa on käytetty SYKE:n, tieviranomaisten ja kuntien paikkatietoaineistoja, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Aineistot on yhdistetty alkuperäisistä maakuntakaavaan käytetyistä vektoriaineistoista soveltuvaksi karttapalvelukäyttöön. Viralliset pdf-dokumentit löytyvät Keski-Suomen liiton sivuilta osoitteesta www.keskisuomi.fi. Aineisto soveltuu kunta- ja aluesuunnitteluun sekä kaavoitukseen. Aineisto sisältää Keski-Suomen maakuntakaavan aluevaraukset, osa-alueet, reitit, tiet ja radat, johtoverkon, kehittämisperiaatteet, joukkoliikenteen kehittämisperiaatteet sekä kohdemerkinnät. Tarkastelumittakaava on 1:250000. Resurssin tarjoaa Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaistieto. Karttapalvelussa käytetty symboliikka ei täysin vastaa paperikarttojen visualisointia. Vastuutahona toimii Keski-Suomen liitto (Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä, kirjaamo@keskisuomi.fi).

  • Categories  

    Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella, kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon.

  • Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, varsinaisen muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).