Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmallin kanssa yhteensopiva korkeusmalli, jossa alkuperäisiä korkeusarvoja on alennettu erityisesti virtavesikohteiden (viivamaiset sekä aluemaiset) ja tieverkoston risteyskohdissa. Alennetut korkeusarvot pyrkivät kuvaamaan virtausreittejä, kuten tierumpuja ja putkia, joita alkuperäisessä KM2:ssa ei ole. Aineisto on tuotettu yhdistämällä useita eri valtakunnan kattavia lähtöaineistoja, joita ovat - korkeusmalli KM2 (Maanmittauslaitos) - Siltojen kansien korkeudet (Syke) - Maastotietokanta (Maanmittauslaitos) - DIGIROAD-tieverkosto (Väylävirasto) - Rumpurekisteri (Väylävirasto) Lisäksi jotkin kunnat ja kaupungit ovat digitoineet Maastotietokannasta puuttuvia virtausreittejä. Korkeusarvot ovat ilmoitettu N2000-korkeusjärjestelmässä. Aineisto on avoin (lisenssi CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Korvaamalla KM2:n korkeusarvot uomakorjausaineiston arvoilla saadaan korkeusmalli, joka soveltuu mm. pintaveden virtauksen mallinnukseen alkuperäistä korkeusmallia paremmin. Tämä mahdollistaa esim. hulevesitulvariskien luotettavamman arvioinnin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lähde: Syke, Maanmittauslaitos (perustuu Syken, MML:n ja Väyläviraston aineistoihin).

Maatalousmaa vuonna 2021 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2021, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2021 peruslohkojen tilanteen 31.12.2021. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2021 Maastotietokannasta. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2021.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

FIN Suomen hiekkarantoja ja niiden taustatekijöitä kuvaava aineisto. Datan taustalla olevan hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on hiekkarantojen identifioiminen parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta, näiden rantojen ominaispiirteiden kuvaaminen, ympäristöllisen arvon arvioiminen sekä hoitotarpeessa olevien rantojen löytäminen. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa” Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx ENG This data describes Finnish sandy beaches and their background factors. The main purpose of the project underlying the data is to identify sandy beaches from the best available information, to describe the characteristics of these beaches, to assess their environmental value and to find beaches in need of conservation There are two separate versions of the data. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf All the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx

FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations 10/2023. Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Aineisto toimii päätöksenteon tukena maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistolla on keskeinen merkityksensä myös maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa. Aineistoa on (tilanne 17.3.2020) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistoa on (tilanne 1.3.2016) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön luonnonsuojelualueiden tiedon hallinnan tehtävien tueksi. The dataset Nationally valuable rocky areas includes information on nationally valuable rocky outcrop areas for nature and landscape conservation. The dataset is used for decision making processes based on Land Extraction Act and Land-Use and Building Act. The dataset is important for land use planning, but does not hold a legal status. The dataset provides information for Finnish Environmental Authorities responsible for land use planning and control of extraction of rock materials. Other users of this dataset are typically involved in nature conservation, protected areas, museums of natural history or are citizens interested in nature. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ArvokkaatKallioalueet.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineisto sisältää peltolohkorekisterin peltolohkot vuosilta 2000-2020 sekä tiedon viimeisestä tukivuodesta ja viljellystä kasvilajista peltolohkolla. Aineisto kuvaa todennäköisyyttä sille, että tietty peltolohko on maatalouskäytössä vuonna 2020. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamaa peruslohkoaineistoa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Peltolohkoihin on yhdistetty kaikkien lohkojen kasvitiedot vuosilta 2000-2020. Jokaiselta lohkolta löytyy tieto siitä, minä vuonna kyseinen lohko on viimeksi saanut maataloustukea, ja mitä lohkolla on tuona vuonna viljelty. Peltolohkoille on laskettu lisätietoa muista aineistoista. Tämä tieto kuvaa mahdollista maankäyttöluokan muutosta käytöstä poistuneilla pelloilla. Lisätietoa on laskettu seuraavista aineistoista: Corine land cover 2018 (https://ckan.ymparisto.fi/dataset/corine-maanpeite-2018): CORINE Land Cover 2018 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2018. Aineisto on tuotettu Sykessä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä satelliittikuvatulkintaan perustuen. Maankäyttöä/maanpeitettä kuvataan aineistossa nelitasoisella hierarkisella luokittelulla. Viisi pääluokkaa (rakennetut alueet; maatalousalueet; metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; kosteikot ja avoimet suot sekä vesialueet) jaetaan toisella tasolla yhteensä 15, kolmannella tasolla 31 ja neljännellä tasolla 49 alaluokkaan. Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineiston peltolohkoille on laskettu prosenttiosuudet viidestä pääluokasta. Maastotietokannan pellot, puutarhat ja niityt: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineiston peltolohkoille on laskettu prosenttiosuudet näiden kolmen kohdeluokan yhdistelmästä. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Mammutti-aineistot: Mammuttihankkeessa tuotettiin tietoa peltojen lisäksi kosteikoiden ja soiden, metsien ja rakennetun alueen maankäytöstä ja maanpeitteestä. Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineiston peltolohkoille on laskettu prosenttiosuudet kolmesta aineistosta: Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista, Maanpeite 2 m 2022 ja Puustoisen alan maski. Maanpeite 2 m 2022 aineistosta on laskettu seuraavien luokkien yhdistetty prosenttiosuus käytöstä poistuneella maatalousmaalla: päällystetty tie, päällystämätön tie, rakennus ja muu vettä läpäisemätön pinta. Aineistojen metatietokuvaukset löytyvä: Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/yhdistelmaaineisto-ennallistetuista-soista Maanpeite 2 m 2022: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/maanpeite-2-m-2022-ja-jatkojaloste-kasvillisuuden-korkeudella Puustoisen alan maski on yhdistelmäaineisto metsäkeskuksen Metsämaskista ja Puustomaskista: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus_metsamaski.pdf & https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus-puustomaski.pdf Laserkeilausaineistot: Lopulliseen tietotuotteeseen laserkeilausaineistoista laskettiin peltolohkoille ominaisuustiedoiksi kasvillisuuden latvuspeittoa ja korkeutta kuvaavat muuttujat. Nämä laskettiin Sykessä Mika Heikkisen toimesta tuotetuista 8m pikselin rasteriaineistoista laskemalla peltolohkoille latvuspeiton ja kasvillisuuden korkeuden keskiarvo ja maksimi, sekä keilausvuosi. Tämä tehtiin käyttäen sekä vanhaa, vuosina 2008-2019, tehtyjä keilauksia (pistetiheys 0.5p/m2, kattaa koko Suomen) sekä uutta, vuonna 2020 aloitettua laserkeilauskampanjaa (pistetiheys 5p/m2, ei kata tällä hetkellä koko Suomea). Latvuspeiton keskiarvo ja maksimi laskettiin aineistoista "Latvuspeitto, laserkeilattu (8m)" sekä "Latvuspeitto, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)", kasvillisuuden korkeuden maksimi aineistoista "Kasvillisuuden korkeus - highest, laserkeilattu (8m)" sekä "Kasvillisuuden korkeus - highest, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)" ja kasvillisuuden korkeuden keskiarvo aineistoista "Kasvillisuuden korkeus - average, laserkeilattu (8m)" sekä "Kasvillisuuden korkeus - average, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)". Aineistojen metatiedot löytyvät sivuilta "Kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistot" https://ckan.ymparisto.fi/dataset/kasvillisuuden-rakenteellisuuden-aineistot-feo sekä "Puuston rakenteellisuusaineiston tietoseloste" http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kasvillisuuden_rakenteellisuuden_aineistot.pdf. Ennen keskiarvon ja maksimin laskentaa NoData-arvot muutettiin nolliksi. Peltolohkoja bufferoitiin sisäänpäin 5 m jotta aineistojen sijaintivirheiden ja lohkon ulkopuolella olevan kasvillisuuden vaikutus saataisiin minimoitua. Mikäli peltolohkolle ei ole määritetty keilausvuotta, niin kyseiselle lohkolle ei ole ominaisuustietoja laserkeilauksesta. Tämä voi johtua siitä että lohko on kovin pieni tai kapea jolloin se on bufferoinnin myötä "kadonnut", tai uuden keilauskampanjan osalta keilausta ei ole vielä suoritettu alueella. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaytosta_poistunut_maatalousmaa_2000_2020.pdf Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset contains the field plots of the LPIS system from years 2000-2020 as well as information on the last year the plot was subsidized, and the plant cultivated on the field that year. The data describes the probability of the field plot being in use in year 2020. The dataset is compiled from the LPIS data produced by the Finnish Foor authority. The LPIS data is the land parcel identification system defined in the Commission regulation 769/2004 and in the 20th article of the Council regulation N:o 1782/2003. The system is used in the management of the area based farming subsidies of EU. The data for production of the Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset was extracted on 31st of December 2020. The information on the cultivated plant in years 2000-2020 was added to all field plots. For each plot, information is provided on the last year the plot was subsidized and the plant cultivated on the field that year. Additional attributes have been calculated to the field plots from other land use datasets. This information describes the possible land use change on the fields that are no longer in use. Attributes have been calculated form the following datasets: Corine Land Cover 2018 (https://ckan.ymparisto.fi/dataset/corine-maanpeite-2018): CORINE Land Cover 2018 describes the land use and land cover in Finland in 2018. The data has been produced in Syke based on existing GIS-data and satellite data interpretations. Land use/land cover is described by a 4 level hierarchical classification. Five main classes (artificial surfaces, agricultural areas, forests and semi-natural areas, wetland and water bodies) are divided on the 2nd level to 15 sub-classes, on 3rs level to 31 sub-classes and on 4th level to 49 sub-classes. For the agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset, land use shares in each field plot have been calculated from the five main classes. The fields, gardens and meadows of the Topographic database: The Topographic Database of the National Land Survey of Finland covers whole Finland and comprises of different elements. The agricultural elements of the Topographic database include fields and gardens. The database also includes meadows. For the Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset, land use shares in each field plot have been calculated from these three elements (fields, gardens, meadows) combined. The elements and their descriptions can be found at: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf. Mammutti data: In the Mammutti-project, datasets were produced on the land use and land cover of marshes and wetlands, forests and built-up areas. For the Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset, land use shares in each field plot were calculated form 3 of these Mammutti datasets: Combination data on restored marshes (Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista), Landcover 2m 2022 (Maanpeite 2 m 2022) and the Wooded area mask (Puustoisen alan maski). From the Lancover 2m 2022 data, the share was calculated from a combination of three classes: paved road, unpaved road and buildings and other impervious surface. The metadata descriptions of these Mammutti datasets can be found at: Combination data on restored marshes: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/yhdistelmaaineisto-ennallistetuista-soista Landcover 2m 2022: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/maanpeite-2-m-2022-ja-jatkojaloste-kasvillisuuden-korkeudella. Wooded area mask is a combination of Forest mask and Wood mask of the Forest Centre: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus_metsamaski.pdf & https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus-puustomaski.pdf Laser scanning data: The field plots were given attributes of vegetation canopy cover and height from laser scanning data. These were calculated at Syke from 8m pixel raster data produced by Mika Heikkinen. Each field plot was given an average and a maximum value of canopy cover and vegetation height as well as information on the scanning date (year). Source data was from an older scanning (2008-2019) with point density of 0.5p/m2, that covers the whole of Finland and a newer scanning (started in 2020) with point density of 5p/m2, that doesn’t yet cover the whole country. The average and maximum canopy cover were calculated form datasets "Canopy cover, laser scanned (8m)” (Latvuspeitto, laserkeilattu (8m)) and “Canopy cover, laser scanned (8m) (FEO)” (Latvuspeitto, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO). The vegetation height maximum was calculated from datasets “Vegetation height – highest, laser scanned (8m)" (Kasvillisuuden korkeus - highest, laserkeilattu (8m)) and "Vegetation height – highest, laser scanned 5p (8m) (FEO)” (Kasvillisuuden korkeus - highest, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO). The vegetation height average was calculated form datasets “Vegetation height – average, laserscanned (8m)” (Kasvillisuuden korkeus - average, laserkeilattu (8m)) and “Vegetation height – average, lasescanned 5p (8m) (FEO)” (Kasvillisuuden korkeus - average, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)). The metadata for these source datasets can be found at: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/kasvillisuuden-rakenteellisuuden-aineistot-feo and http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kasvillisuuden_rakenteellisuuden_aineistot.pdf. Before calculating the average and the maximum, NoData values were changed to zero. The field plots were buffeted inwards 5m so that the effects of spatial bias and vegetation outside the plots could be minimized. If a field plot was not assigned a scanning year, it doesn’t have attributes from laser scanning data. This can be due to its small size or slim shape which has caused it to disappear in the inward buffering or the new scanning campaign hasn’t been executed on its location yet. The dataset is a part of Syke’s open access data (CC BY 4.0)

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Aineisto on päivitetty 16.11.2021 (lisätietoja historiatiedoissa). Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (Extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syke:n Ranta10-aineiston uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit