From 1 - 10 / 40
  • Categories  

    Metsämaskilla tarkoitetaan koko Suomen kattavaa paikkatietoaineistoa metsätalousmaasta (metsä-, kitu- ja joutomaa). Aineisto sisältää myös luonnonsuojelualueet. Metsämaski on vektorimuotoinen (polygon) paikkatietoaineisto, jonka koordinaattijärjestelmänä käytetään ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat kentät: - id (id tiedostopaketissa) - objectid (id metsämaskin tietokannassa) - area (pinta-ala hehtaareina) - updatetime (päivitysaika metsämaskin tietokannassa)

  • Aineisto sisältää mm. Kurjenrahkan kansallispuiston Pukkipalon aarnialueen ja Vaskijärven luonnonpuiston alueilla kulkevan Kuhankuonon retkeilyreitistön sekä tietoja alueella sijaitsevista palveluista. Aineisto on kerätty yleispiirteisenä maastokartoituksena ja digitoitu mittakaavassa 1:10 000. Aineisto soveltuu retkeilyyn ja retkeilyreittien suunnitteluun Kuhankuonon alueella. Aineistoa päivitetään Varsinais-Suomen liiton toimesta, jos reitit tai kohteet muuttuvat.

  • Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi virkistyskäyttöön liittyviä kaavamerkintöjä. Virkistyskäyttömerkintöihin sisältyvät yhdistettynä aineistona matkailuun ja virkistykseen liittyviä kaavamerkintöjä sekä virkistyskäytön kehittämiskohteisiin ja yhteystarpeisiin liittyviä merkintöjä. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä niistä maakunnista, jotka ovat vieneet aineistojaan yhtenäiseen tietomalliin. Saatavilla on kaava-aineistoja Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakunnista. Aineistoja päivitetään sitä mukaa, kun maakuntaliitot vievät aineistojaan tietomalliin. Aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. Aineisto on ladattavissa GeoPackage-muodossa. GeoPackage on avoin, OGC:n standardoima tietokantapohjainen tiedostomuoto, jossa eri geometriatyypit on tallennettu omiin tauluihinsa. GeoPackage-tiedosto tietokantatauluineen voidaan tuoda esim. QGIS-ohjelmaan. https://www.geopackage.org/

  • Categories  

    Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan mallinnus- ja referenssiaineistoksi mitataan maastossa tarkkaan paikannettuja koealoja. Kullekin inventointialueelle sijoitetaan noin 600–800 referenssikoealaa niin, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alueen metsien vaihtelun (erilaiset kasvupaikat, puulajit, puuston koko ja tiheys). Puustotulkinnassa käytetyistä koealoista käytetään nimitystä inventointikoealat. Inventointikoealoja on vuodesta 2019 eteenpäin ja ne korvaavat vuoden 2020 koealoista alkaen kaukokartoituskoealat tietotuotteen. Inventointikoealojen viittaukset löytyvät jatkossa myös hila tietotuotteesta. Tällöin hilalta siis selviää millä painotuksilla puustotiedot on mallinnettu koealojen perusteella. Inventointikoealat ovat vektorimuotoista (polygon) paikkatietoaineistoa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina on käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat taulut: - Sampleplot (Inventointikoeala tiedot) - Sampletree (Koepuiden tiedot) - Tallytree (Lukupuiden tiedot) - Spatialcorrection (Sijaintikorjauksien tiedot) - Saplingstratum (Taimikko-ositteiden tiedot) - Stratum (Laskentapuusto-ositteiden tiedot) Tauluissa on viittaukset toisiinsa kentän "sampleplotid" avulla. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Categories  

    Maanomistajan tai valtuuttamansa on tehtävä metsänkäyttöilmoitus myyntihakkuusta tai puunkorjuusta vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Metsänkäyttöilmoitus ei velvoita hakkuun toteuttamiseen, vaan hakkuut voivat jäädä osittain tai kokonaan toteuttamatta. Ilmoituksen tekijä vastaa ilmoituksen tietojen oikeellisuudesta. Aineistossa esiintyvissä tiedoissa voi olla päällekkäisyyksiä mm. siksi, että samasta alueesta on tehty useampi metsänkäyttöilmoitus. Uudempi ilmoitus on viimeisimmäksi voimassa. Uudemmalla ilmoituksella on myös voitu ilmoittaa hakkuutavan muuttumisesta esim. kasvatushakkuusta uudistushakkuuksi tai päinvastoin. Uudempi ilmoitus voi myös koskea vain osaa aiemman ilmoituksen alueista. Metsänkäyttöilmoituksella maanomistaja ilmoittaa ne alueet, joilla hakkuita suunnitellaan tehtäväksi. Yleensä ilmoitus koostuu useasta pienalueesta, kuviosta, joiden rajaukset vaihtelevat puuston iän, puulajin ja hakkuutavan perusteella. Hakkuutapoja on kaksi: kasvatushakkuu ja uudistushakkuu. Kasvatushakkuussa alueen puustoa harvennetaan ja jätetään kuitenkin lain mukainen riittävä puusto jatkamaan kasvamistaan. Uudistushakkuun jälkeen maanomistajan on huolehdittava, että alueelle syntyy uusi metsä, taimikko, pois hakatun tilalle. Yleisimmin uusi metsä syntyy istuttamalla taimia, kylvämällä tai käyttämällä hyväksi alueen yhteyteen jätettyä siementävää puustoa. Metsänkäyttöilmoitusmenettelyssä on erityissäännöksiä niihin tapauksiin, kun hakkuita suunnitellaan tärkeiden luontokohteiden läheisyyteen tai koskemaan erityisen tärkeitä luontokohteita. Metsänkäyttöilmoituksesta löydät tarkempaa tietoa Metsäkeskuksen nettisivuilta: https://www.metsakeskus.fi/oikeudet-ja-velvollisuudet

  • Peltolohkorekisteri Peltolohkorekisteri on vuosittainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksella olevat peruslohkot. Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan (pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja. Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, korvauskelpoisuudeltaan ja maankäyttölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf

  • Categories  

    Kemera-aineisto sisältää valtion Kemera-rahoitustukea saaneita alueita. Tukea voi saada yksityismetsien tiettyihin metsänhoitotöihin. Kunnat, valtio, seurakunnat ja pääosa yhtiöistä eivät voi saada tukea. ”Kemera”-sana on lyhenne sanoista ”kestävän metsätalouden rahoituslaki”. Kemera-tukea on haettava ennen työn aloittamista. Töiden valmistumisesta ilmoitetaan erillisellä toteutusilmoituksella. Hakemukset ja toteutusilmoitukset käsitellään Metsäkeskuksessa ja tallennetaan tietojärjestelmiin karttarajausten mukaisesti. Kemera-tukea saaneet taimikonhoidon-, terveyslannoitus- ja nuorten metsien hoitokohteet näkyvät kartalla yleensä erilaisina aluerajauksina, kuvioina. Metsätiekohteet ja suometsien kunnostusojitukset on merkitty viivasymboleilla. Tietyissä tapauksissa kartalle merkityissä tukialueissa voi olla päällekkäisyyksiä. Pääsääntöisesti samalle alueelle ei voi saada uudestaan tukea, mutta on mahdollista, että edellisestä tuen saannista on kulut tietty määräaika, jolloin uusi tuki onkin ollut mahdollista. On myös alueita, joilla hakemuksen mukainen työ on jäänyt tekemättä ja uusi tukihakemus on näin tullut mahdolliseksi. Karttatiedot on tallennettu varsin yhtenevästi ja kattavasti vuodesta 2012 alkaen. Tätä vanhemmissa tiedoissa on vaihtelua eri maakuntien välillä siinä, miten kauaksi taaksepäin karttatietoja on olemassa ja mistä työlajeista tiedot löytyvät. Tuettavia Kemera-töitä ovat taimikon varhaishoito, varttuneiden taimikoiden hoito, tietyt nuorten metsien hoitotyöt, terveyslannoitus sekä suometsän hoito ja metsätietyöt. Valtion tuki kattaa työn kokonaiskustannuksista yleensä 30 – 60 prosenttia. Yksityiskohtaista Kemera-tietoa on Metsäkeskuksen nettisivuilla: https://www.metsakeskus.fi/kemera-tuet

  • Categories  

    Metsäkeskuksen metsävaratietoa on saatavissa kahdessa eri muodossa: hila-aineistona ja metsävarakuvioina. Metsävaratiedon keruu perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen, referenssikoealojen mittaukseen sekä näiden aineistojen perusteella tehtävään puustotulkintaan. Kaukokartoitusperusteinen puustotulkintahila kattaa kaikki metsät vuoden 2013 inventoinnista lähtien, mutta kuvioittainen metsävaratieto tuotetaan ensisijaisesti yksityismetsille. Kuviotietoja voidaan prosessoida myös julkisyhteisöjen, kuten kuntien tai seurakuntien maille, jos ne ovat metsänomistajina Metsään.fi-palvelussa. Julkisyhteisöjen mailla ei tehdä kuitenkaan metsävaratiedon keruuseen liittyvää maastoinventointia. Vuosittain inventoidaan noin 10–12 aluetta eri puolilta Suomea, tavoitteen mukaisesti yhteensä noin 1,5 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä. Inventointikierto on tällöin kymmenen vuotta. Lisää tietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Conditionality refers to the basic requirements that farmers' payments are conditional upon. Conditionality requirements are the baseline level for which you do not receive a separate payment. Aid is only granted for activities that go beyond the conditionality requirements. Conditionality consists of GAEC, statutory management requirements and social conditionality. Statutory management requirements relate to environmental issues, public health, i.e. food and feed safety, plant health and animal health and welfare. All conditionality requirements are described in this guide. When you apply for farmer payments, you agree to comply with the conditionality requirements. A landscape feature can be a tree, group of trees, transplanted block or other similar natural feature that is protected for its beauty, rarity, landscape significance, scientific value or other similar reason. Qualifying landscape features are sites protected under Article 95 of the Nature Conservation Act (9/2023) and located within a base parcel, on the periphery of a base parcel or in the area between adjacent base parcels. Protected sites must always be preserved and must not be damaged or removed. If a protected landscape feature is located on an area of 0,2 ha or less, it may be included in the area of the base parcel. If you wish to include a protected site in the eligible area, please declare the sites on the Food Agency's form 442 when applying for arable aid. The area of a landscape feature will only become part of the eligible area of the base parcel in the year following the submission of the declaration. Who makes conservation decisions on sites? If the site to be protected is located on private land, the decision to protect the site is taken by the municipality's environmental protection authority. The municipality is also responsible for marking the site on the land. On private land, protection is only granted on application or with the consent of the landowner. On application by the owner or on a proposal from the ELY Centre, the municipality may terminate the protection of a landscape feature if there are no longer grounds for protecting it or if the protection prevents the implementation of a project or plan of public interest. The application must be accompanied by the opinion of the ELY Centre. If the matter has been initiated on the basis of a proposal from the ELY Centre, the owner of the site must be given the opportunity to be heard. For more information: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2025/

  • Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf