GeoPackage
Type of resources
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Scale
Resolution
-
Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi virkistyskäyttöön liittyviä kaavamerkintöjä. Virkistyskäyttömerkintöihin sisältyvät yhdistettynä aineistona matkailuun ja virkistykseen liittyviä kaavamerkintöjä sekä virkistyskäytön kehittämiskohteisiin ja yhteystarpeisiin liittyviä merkintöjä. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä niistä maakunnista, jotka ovat vieneet aineistojaan yhtenäiseen tietomalliin. Saatavilla on kaava-aineistoja Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakunnista. Aineistoja päivitetään sitä mukaa, kun maakuntaliitot vievät aineistojaan tietomalliin. Aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. Aineisto on ladattavissa GeoPackage-muodossa. GeoPackage on avoin, OGC:n standardoima tietokantapohjainen tiedostomuoto, jossa eri geometriatyypit on tallennettu omiin tauluihinsa. GeoPackage-tiedosto tietokantatauluineen voidaan tuoda esim. QGIS-ohjelmaan. https://www.geopackage.org/
-
Aineisto sisältää mm. Kurjenrahkan kansallispuiston Pukkipalon aarnialueen ja Vaskijärven luonnonpuiston alueilla kulkevan Kuhankuonon retkeilyreitistön sekä tietoja alueella sijaitsevista palveluista. Aineisto on kerätty yleispiirteisenä maastokartoituksena ja digitoitu mittakaavassa 1:10 000. Aineisto soveltuu retkeilyyn ja retkeilyreittien suunnitteluun Kuhankuonon alueella. Aineistoa päivitetään Varsinais-Suomen liiton toimesta, jos reitit tai kohteet muuttuvat.
-
Maatalousmaa koostuu seuraavista aloista: • pelto (AL) • pysyvä nurmi (PG) • pysyvä kasvi (PC) Peltoala on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata Kesanto on viljelykelpoista maatalousmaata, jota ei käytetä maataloustuotantoon. Kesanto voi olla joko peltoa tai pysyvää nurmea. Kesanto on säilytettävä avoimena, jotta se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla. Huolehdi alan avoimena pysymisestä tarvittaessa esim. niittämällä tai laiduntamalla. Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvillä nurmilla saa kasvaa hajanaisesti puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteen liittyneenä useampi runko. Puita ovat myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit, jotka ovat 0,5–2 metrin korkuisia. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosenttia tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Heinä- ja nurmirehukasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia kasvulohkon tukikelpoisesta alasta myös sellaisilla pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia. Luonnonlaitumet ovat pysyvän nurmen aloja, joiden maankäyttölaji on luonnonlaidun ja – niitty. Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan maankäyttölajiltaan peltoa olevaa lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/viljelijatukien-hakuopas/hakuopas-2021/koko_viljelijatukien_hakuopas_2021.pdf
-
Kemera-aineisto sisältää valtion Kemera-rahoitustukea saaneita alueita. Tukea voi saada yksityismetsien tiettyihin metsänhoitotöihin. Kunnat, valtio, seurakunnat ja pääosa yhtiöistä eivät voi saada tukea. ”Kemera”-sana on lyhenne sanoista ”kestävän metsätalouden rahoituslaki”. Kemera-tukea on haettava ennen työn aloittamista. Töiden valmistumisesta ilmoitetaan erillisellä toteutusilmoituksella. Hakemukset ja toteutusilmoitukset käsitellään Metsäkeskuksessa ja tallennetaan tietojärjestelmiin karttarajausten mukaisesti. Kemera-tukea saaneet taimikonhoidon-, terveyslannoitus- ja nuorten metsien hoitokohteet näkyvät kartalla yleensä erilaisina aluerajauksina, kuvioina. Metsätiekohteet ja suometsien kunnostusojitukset on merkitty viivasymboleilla. Tietyissä tapauksissa kartalle merkityissä tukialueissa voi olla päällekkäisyyksiä. Pääsääntöisesti samalle alueelle ei voi saada uudestaan tukea, mutta on mahdollista, että edellisestä tuen saannista on kulut tietty määräaika, jolloin uusi tuki onkin ollut mahdollista. On myös alueita, joilla hakemuksen mukainen työ on jäänyt tekemättä ja uusi tukihakemus on näin tullut mahdolliseksi. Karttatiedot on tallennettu varsin yhtenevästi ja kattavasti vuodesta 2012 alkaen. Tätä vanhemmissa tiedoissa on vaihtelua eri maakuntien välillä siinä, miten kauaksi taaksepäin karttatietoja on olemassa ja mistä työlajeista tiedot löytyvät. Tuettavia Kemera-töitä ovat taimikon varhaishoito, varttuneiden taimikoiden hoito, tietyt nuorten metsien hoitotyöt, terveyslannoitus sekä suometsän hoito ja metsätietyöt. Valtion tuki kattaa työn kokonaiskustannuksista yleensä 30 – 60 prosenttia. Yksityiskohtaista Kemera-tietoa on Metsäkeskuksen nettisivuilla: https://www.metsakeskus.fi/kemera-tuet
-
Agricultural land is the area of arable land (AL), permanent grassland (PG) and permanent crops (PC). Arable land is land cultivated for crop production or fallow land available for cultivation. Permanent grassland Permanent grassland is the area used to grow grasses or other herbaceous forage crops that have been on the same site for more than 5 years, either by self-regulation or by sowing. Permanent grassland may be arable land or natural pasture and meadow. Permanent grassland may not contain more than 50 trees per hectare in a scattered pattern. Trees are considered to be single- or multi-trunked trees and woody shrubs of at least four metres in height. Shrubs of all sizes are also considered as trees. Trees in windbreaks are not counted in the tree count. Deciduous bushes suitable for feeding farm animals and deciduous tree seedlings may be grown on the area if they cover less than half of the area of the eligible plot. More than half (50 %) of the area of the plot must be grass and forage. This requirement also applies to parcels of permanent grassland with trees or deciduous shrubs or both. Permanent crops Permanent crops are crops which are not part of the crop rotation, which are grown for at least 5 years and which produce a repeated harvest. These include fruit trees, berry bushes and ornamental plants. More information: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/maatalousmaa-2024.pdf
-
Erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskeva sääntely lisättiin metsälakiin vuonna 1997 ja tietoja on kerätty siitä lähtien muun muassa erillisessä metsälakikohteiden kartoitusprojektissa ja metsäsuunnittelun yhteydessä. Kohteiden pienialaisuudesta johtuen kaikkia kohteita ei ole maastotyön aikana pystytty havaitsemaan ja vaikka aineisto kaiken aikaa täydentyykin, puuttuu osa kohteista edelleen metsävaratiedoista. Vuoden 1997 jälkeen metsälakiin on tehty muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintaan. Myös tutkimustiedon lisääntyminen ja muutamat lakitapaukset ovat vaikuttaneet erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan lainsäädännön tulkintaan. Metsävaratiedoissa olevaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen aineistoa ei ole tänä ajanjaksona käyty systemaattisesti läpi ja etenkin vanhemmassa aineistossa on epätarkkuuksia. Metsäkeskuksessa aloitettiin vuoden 2017 lopulla työ erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan aineiston laadun parantamiseksi sekä karttarajausten, että kohteiden kuvausten osalta. Vuonna 2017 alkanut työ on edelleen kesken ja aineiston käytössä tuleekin ottaa huomioon sen puutteet ja käydä toimenpiteiden yhteydessä tarvittaessa varmistamassa kohteiden ominaisuudet maastossa. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu
-
Kasvulohkot ovat vuosikohtainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksilla olevat kasvulohkot. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Arvokkaiden tietoaineistojen (EU) 2023/138 määrittelyn tavoitteena on ollut varmistaa, että yhteiskunnallisesti potentiaalisimmat julkiset tiedot ovat uudelleen käytettävissä. Ruokavirastoa koskettaa teema paikkatieto: Viitelohkot ja Viljelylohkot Ruokavirasto lisää vuoden 2023 tiedoista alkaen ominaisuustietoja julkaistaviin aineistoihin seuraavasti: Paikkatietoa sisältävä kasvulohko - Luonnonmukainen tuotanto Aineistossa uusi kenttä LUOMUVILJELY: 1=kyllä tai 0=ei Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
-
Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017 koostuu eri aikoina tehdyistä maakunta- ja vaihemaakunta kaavoista Uudenmaan liiton alueella. Näistä kaavoista on koottu yhdistelmä jossa kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.-4. vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. Aineistoja hallinnoi Uudenmaan liitto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Lisätietoja eri kaavoista saa Uudenmaan liitosta. Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame
-
Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon (AL), pysyvän nurmen (PG) ja pysyvien kasvien (PC) alaa. Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata. Pysyvä nurmi Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia. Pysyvät kasvit Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
-
Agricultural parcel containing spatial data The agricultural parcels are a year-by-year data set containing the agricultural parcels in the annual aid application. A agricultural parcel is defined as a continuous area of a single reference parcel where a single crop, a mixture of crops or a mixture of crops is grown, set aside or used for a specific purpose. A reference parcel may have one or more agricultural parcels. A agricultural parcel may belong to only one reference parcel. The boundaries of the agricultural parcels, and hence their areas, may vary from year to year within the reference plot. The aim of the definition of valuable data sets (EU) 2023/138 has been to ensure that the most socially potential public data are reusable. The Food Authority is concerned with the theme Spatial data: reference parcels and agricultural parcels From the 2023 data onwards, the Food Authority will add attribute information to the published data as follows: Agricultural parcel containing spatial data - Organic production New field in the data set LUOMUVILJELY = Organic production: 1=absent or 0=no More information: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/peltotukien-hakuopas-2024.pdf
Paikkatietohakemisto