From 1 - 10 / 40
  • Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017 koostuu eri aikoina tehdyistä maakunta- ja vaihemaakunta kaavoista Uudenmaan liiton alueella. Näistä kaavoista on koottu yhdistelmä jossa kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.-4. vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. Aineistoja hallinnoi Uudenmaan liitto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Lisätietoja eri kaavoista saa Uudenmaan liitosta. Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame

  • Categories  

    Metsämaskilla tarkoitetaan koko Suomen kattavaa paikkatietoaineistoa metsätalousmaasta (metsä-, kitu- ja joutomaa). Aineisto sisältää myös luonnonsuojelualueet. Metsämaski on vektorimuotoinen (polygon) paikkatietoaineisto, jonka koordinaattijärjestelmänä käytetään ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat kentät: - id (id tiedostopaketissa) - objectid (id metsämaskin tietokannassa) - area (pinta-ala hehtaareina) - updatetime (päivitysaika metsämaskin tietokannassa)

  • Laitilan kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Kaupungin sisäisessä käytössä vapaasti hyödynnettävissä. Julkaisu vaatii aina erillisen julkaisuluvan.

  • Categories  

    Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan mallinnus- ja referenssiaineistoksi mitataan maastossa tarkkaan paikannettuja koealoja. Kullekin inventointialueelle sijoitetaan noin 600–800 referenssikoealaa niin, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alueen metsien vaihtelun (erilaiset kasvupaikat, puulajit, puuston koko ja tiheys). Puustotulkinnassa käytetyistä koealoista käytetään nimitystä inventointikoealat. Inventointikoealoja on vuodesta 2019 eteenpäin ja ne korvaavat vuoden 2020 koealoista alkaen kaukokartoituskoealat tietotuotteen. Inventointikoealojen viittaukset löytyvät jatkossa myös hila tietotuotteesta. Tällöin hilalta siis selviää millä painotuksilla puustotiedot on mallinnettu koealojen perusteella. Inventointikoealat ovat vektorimuotoista (polygon) paikkatietoaineistoa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina on käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat taulut: - Sampleplot (Inventointikoeala tiedot) - Sampletree (Koepuiden tiedot) - Tallytree (Lukupuiden tiedot) - Spatialcorrection (Sijaintikorjauksien tiedot) - Saplingstratum (Taimikko-ositteiden tiedot) - Stratum (Laskentapuusto-ositteiden tiedot) Tauluissa on viittaukset toisiinsa kentän "sampleplotid" avulla. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi virkistyskäyttöön liittyviä kaavamerkintöjä. Virkistyskäyttömerkintöihin sisältyvät yhdistettynä aineistona matkailuun ja virkistykseen liittyviä kaavamerkintöjä sekä virkistyskäytön kehittämiskohteisiin ja yhteystarpeisiin liittyviä merkintöjä. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä niistä maakunnista, jotka ovat vieneet aineistojaan yhtenäiseen tietomalliin. Saatavilla on kaava-aineistoja Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakunnista. Aineistoja päivitetään sitä mukaa, kun maakuntaliitot vievät aineistojaan tietomalliin. Aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. Aineisto on ladattavissa GeoPackage-muodossa. GeoPackage on avoin, OGC:n standardoima tietokantapohjainen tiedostomuoto, jossa eri geometriatyypit on tallennettu omiin tauluihinsa. GeoPackage-tiedosto tietokantatauluineen voidaan tuoda esim. QGIS-ohjelmaan. https://www.geopackage.org/

  • Categories  

    Erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskeva sääntely lisättiin metsälakiin vuonna 1997 ja tietoja on kerätty siitä lähtien muun muassa erillisessä metsälakikohteiden kartoitusprojektissa ja metsäsuunnittelun yhteydessä. Kohteiden pienialaisuudesta johtuen kaikkia kohteita ei ole maastotyön aikana pystytty havaitsemaan ja vaikka aineisto kaiken aikaa täydentyykin, puuttuu osa kohteista edelleen metsävaratiedoista. Vuoden 1997 jälkeen metsälakiin on tehty muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintaan. Myös tutkimustiedon lisääntyminen ja muutamat lakitapaukset ovat vaikuttaneet erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan lainsäädännön tulkintaan. Metsävaratiedoissa olevaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen aineistoa ei ole tänä ajanjaksona käyty systemaattisesti läpi ja etenkin vanhemmassa aineistossa on epätarkkuuksia. Metsäkeskuksessa aloitettiin vuoden 2017 lopulla työ erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan aineiston laadun parantamiseksi sekä karttarajausten, että kohteiden kuvausten osalta. Vuonna 2017 alkanut työ on edelleen kesken ja aineiston käytössä tuleekin ottaa huomioon sen puutteet ja käydä toimenpiteiden yhteydessä tarvittaessa varmistamassa kohteiden ominaisuudet maastossa. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon (AL), pysyvän nurmen (PG) ja pysyvien kasvien (PC) alaa. Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata. Pysyvä nurmi Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia. Pysyvät kasvit Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

  • Field parcel register The field parcel register is an annual file containing the reference parcels covered by the annual aid application. A reference parcel is a geographically homogeneous area of land cultivated and owned or managed by an individual applicant (excluding commonly used land) and bounded by a municipal boundary, a property boundary, a subsidy or contract area boundary, a watercourse, a district or river, a road, a forest or other similar boundary. A homogeneous area in terms of geography, eligibility and type of land use owned by an aid applicant is a single reference parcel, even if it is made up of several separate registered parcels owned by the applicant. The aim of the definition of valuable data (EU) 2023/138 has been to ensure that the most socially potential public data are re-available. The Food Authority is concerned with the theme of spatial data: reference parcels and agricultural parcels From 2023 onwards, the Food Authority will add attributes to the published data as follows: Field parcel register - Organic production - Slope, ha (Sloping areas in base parcels with a slope of more than 15% in mainland Finland and more than 10% in Åland). - Groundwater area, ha - Natura area, ha - Buffer stripping requirement (metres), m The following new fields are included in the data: LUOMUVILJELY = Organic production: 1=absent or 0=no KALTEVA_ALA = SLOPE_AREA: Sloping areas in the base parcel. Slope in mainland Finland over 15 % and in Åland over 10 %, ha POHJAVESI_ALA = SHOREWATER_AREA: ha NATURA_ALA = NATURA_AREA: ha SUOJAKAISTA_M: Bufferstrip requirement (on parcel) , m. More information at: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/peltotukien-hakuopas-2024.pdf

  • Maatalousmaa koostuu seuraavista aloista: • pelto (AL) • pysyvä nurmi (PG) • pysyvä kasvi (PC) Peltoala on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata Kesanto on viljelykelpoista maatalousmaata, jota ei käytetä maataloustuotantoon. Kesanto voi olla joko peltoa tai pysyvää nurmea. Kesanto on säilytettävä avoimena, jotta se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla. Huolehdi alan avoimena pysymisestä tarvittaessa esim. niittämällä tai laiduntamalla. Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvillä nurmilla saa kasvaa hajanaisesti puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteen liittyneenä useampi runko. Puita ovat myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit, jotka ovat 0,5–2 metrin korkuisia. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosenttia tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Heinä- ja nurmirehukasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia kasvulohkon tukikelpoisesta alasta myös sellaisilla pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia. Luonnonlaitumet ovat pysyvän nurmen aloja, joiden maankäyttölaji on luonnonlaidun ja – niitty. Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan maankäyttölajiltaan peltoa olevaa lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf

  • Categories  

    Maanomistajan tai valtuuttamansa on tehtävä metsänkäyttöilmoitus myyntihakkuusta tai puunkorjuusta vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Metsänkäyttöilmoitus ei velvoita hakkuun toteuttamiseen, vaan hakkuut voivat jäädä osittain tai kokonaan toteuttamatta. Ilmoituksen tekijä vastaa ilmoituksen tietojen oikeellisuudesta. Aineistossa esiintyvissä tiedoissa voi olla päällekkäisyyksiä mm. siksi, että samasta alueesta on tehty useampi metsänkäyttöilmoitus. Uudempi ilmoitus on viimeisimmäksi voimassa. Uudemmalla ilmoituksella on myös voitu ilmoittaa hakkuutavan muuttumisesta esim. kasvatushakkuusta uudistushakkuuksi tai päinvastoin. Uudempi ilmoitus voi myös koskea vain osaa aiemman ilmoituksen alueista. Metsänkäyttöilmoituksella maanomistaja ilmoittaa ne alueet, joilla hakkuita suunnitellaan tehtäväksi. Yleensä ilmoitus koostuu useasta pienalueesta, kuviosta, joiden rajaukset vaihtelevat puuston iän, puulajin ja hakkuutavan perusteella. Hakkuutapoja on kaksi: kasvatushakkuu ja uudistushakkuu. Kasvatushakkuussa alueen puustoa harvennetaan ja jätetään kuitenkin lain mukainen riittävä puusto jatkamaan kasvamistaan. Uudistushakkuun jälkeen maanomistajan on huolehdittava, että alueelle syntyy uusi metsä, taimikko, pois hakatun tilalle. Yleisimmin uusi metsä syntyy istuttamalla taimia, kylvämällä tai käyttämällä hyväksi alueen yhteyteen jätettyä siementävää puustoa. Metsänkäyttöilmoitusmenettelyssä on erityissäännöksiä niihin tapauksiin, kun hakkuita suunnitellaan tärkeiden luontokohteiden läheisyyteen tai koskemaan erityisen tärkeitä luontokohteita. Metsänkäyttöilmoituksesta löydät tarkempaa tietoa Metsäkeskuksen nettisivuilta: https://www.metsakeskus.fi/oikeudet-ja-velvollisuudet