Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017 koostuu eri aikoina tehdyistä maakunta- ja vaihemaakunta kaavoista Uudenmaan liiton alueella. Näistä kaavoista on koottu yhdistelmä jossa kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.-4. vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. Aineistoja hallinnoi Uudenmaan liitto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Lisätietoja eri kaavoista saa Uudenmaan liitosta. Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame

Conditionality refers to the basic requirements that farmers' payments are conditional upon. Conditionality requirements are the baseline level for which you do not receive a separate payment. Aid is only granted for activities that go beyond the conditionality requirements. Conditionality consists of GAEC, statutory management requirements and social conditionality. Statutory management requirements relate to environmental issues, public health, i.e. food and feed safety, plant health and animal health and welfare. All conditionality requirements are described in this guide. When you apply for farmer payments, you agree to comply with the conditionality requirements. A landscape feature can be a tree, group of trees, transplanted block or other similar natural feature that is protected for its beauty, rarity, landscape significance, scientific value or other similar reason. Qualifying landscape features are sites protected under Article 95 of the Nature Conservation Act (9/2023) and located within a base parcel, on the periphery of a base parcel or in the area between adjacent base parcels. Protected sites must always be preserved and must not be damaged or removed. If a protected landscape feature is located on an area of 0,2 ha or less, it may be included in the area of the base parcel. If you wish to include a protected site in the eligible area, please declare the sites on the Food Agency's form 442 when applying for arable aid. The area of a landscape feature will only become part of the eligible area of the base parcel in the year following the submission of the declaration. Who makes conservation decisions on sites? If the site to be protected is located on private land, the decision to protect the site is taken by the municipality's environmental protection authority. The municipality is also responsible for marking the site on the land. On private land, protection is only granted on application or with the consent of the landowner. On application by the owner or on a proposal from the ELY Centre, the municipality may terminate the protection of a landscape feature if there are no longer grounds for protecting it or if the protection prevents the implementation of a project or plan of public interest. The application must be accompanied by the opinion of the ELY Centre. If the matter has been initiated on the basis of a proposal from the ELY Centre, the owner of the site must be given the opportunity to be heard. For more information: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2025/

Agricultural land is the area of arable land (AL), permanent grassland (PG) and permanent crops (PC). Arable land is land cultivated for crop production or fallow land available for cultivation. Permanent grassland Permanent grassland is the area used to grow grasses or other herbaceous forage crops that have been on the same site for more than 5 years, either by self-regulation or by sowing. Permanent grassland may be arable land or natural pasture and meadow. Permanent grassland may not contain more than 50 trees per hectare in a scattered pattern. Trees are considered to be single- or multi-trunked trees and woody shrubs of at least four metres in height. Shrubs of all sizes are also considered as trees. Trees in windbreaks are not counted in the tree count. Deciduous bushes suitable for feeding farm animals and deciduous tree seedlings may be grown on the area if they cover less than half of the area of the eligible plot. More than half (50 %) of the area of the plot must be grass and forage. This requirement also applies to parcels of permanent grassland with trees or deciduous shrubs or both. Permanent crops Permanent crops are crops which are not part of the crop rotation, which are grown for at least 5 years and which produce a repeated harvest. These include fruit trees, berry bushes and ornamental plants. More information: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/maatalousmaa-2024.pdf

Peltolohkorekisteri Peltolohkorekisteri on vuosittainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksella olevat peruslohkot. Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan (pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja. Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, korvauskelpoisuudeltaan ja maankäyttölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/viljelijatukien-hakuopas/hakuopas-2021/koko_viljelijatukien_hakuopas_2021.pdf

Maatalousmaa koostuu seuraavista aloista: • pelto (AL) • pysyvä nurmi (PG) • pysyvä kasvi (PC) Peltoala on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata Kesanto on viljelykelpoista maatalousmaata, jota ei käytetä maataloustuotantoon. Kesanto voi olla joko peltoa tai pysyvää nurmea. Kesanto on säilytettävä avoimena, jotta se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla. Huolehdi alan avoimena pysymisestä tarvittaessa esim. niittämällä tai laiduntamalla. Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvillä nurmilla saa kasvaa hajanaisesti puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteen liittyneenä useampi runko. Puita ovat myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit, jotka ovat 0,5–2 metrin korkuisia. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosenttia tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Heinä- ja nurmirehukasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia kasvulohkon tukikelpoisesta alasta myös sellaisilla pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia. Luonnonlaitumet ovat pysyvän nurmen aloja, joiden maankäyttölaji on luonnonlaidun ja – niitty. Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan maankäyttölajiltaan peltoa olevaa lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf

Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon (AL), pysyvän nurmen (PG) ja pysyvien kasvien (PC) alaa. Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata. Pysyvä nurmi Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia. Pysyvät kasvit Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf ja https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2023/

Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi virkistyskäyttöön liittyviä kaavamerkintöjä. Virkistyskäyttömerkintöihin sisältyvät yhdistettynä aineistona matkailuun ja virkistykseen liittyviä kaavamerkintöjä sekä virkistyskäytön kehittämiskohteisiin ja yhteystarpeisiin liittyviä merkintöjä. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä niistä maakunnista, jotka ovat vieneet aineistojaan yhtenäiseen tietomalliin. Saatavilla on kaava-aineistoja Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakunnista. Aineistoja päivitetään sitä mukaa, kun maakuntaliitot vievät aineistojaan tietomalliin. Aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. Aineisto on ladattavissa GeoPackage-muodossa. GeoPackage on avoin, OGC:n standardoima tietokantapohjainen tiedostomuoto, jossa eri geometriatyypit on tallennettu omiin tauluihinsa. GeoPackage-tiedosto tietokantatauluineen voidaan tuoda esim. QGIS-ohjelmaan. https://www.geopackage.org/