From 1 - 10 / 25
  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Opaskartta on laadittu koko Porin kaupungin alueelta. Saatavissa sähköisissä muodoissa. Opaskartassa on esitetty nimistö, kadut, osoitenumerointi, tiet ja rautatieyhteydet, julkishallinnolliset rakennukset, teollisuusrakennukset, teollisuusalueet, pääpiirteittäinen maankäyttö ja kunnan rajat. Opaskartassa on myös esitetty kaupunginosien nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

  • Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on niin sanottuja kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä on yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys. Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ristiriitatilanteessa taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Karttataso kuvaa Itämeren laivaliikennettä perustuen AIS (Automatic Identification System) järjestelmään. Kartassa esitetty laivaliikenne on kuukausittainen keskiarvo laskettuna vuodelle 2011. Pistemäinen AIS-tiheysaineisto on muutettu 2500x2500 m resoluution rasteriaineistoksi. Data on ladattavissa rasterimuodossa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

  • Paikkatietoaineisto sisältää maa- ja metsätalousministeriön 20.12.2011 nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet. Alueiden rajauksissa on otettu huomioon tulvakartoituksen tarpeet. Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen tapahtui tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Arvioinnin tekivät vesistö- ja meritulvien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kunnat arvioivat hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Kunnat eivät nimenneet merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otettiin huomioon tulvien todennäköisyys sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ja merkittävät tulvariskialueet nimettiin vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti. Vesistö- ja meritulvien merkittävien tulvariskialueiden lisäksi ELY-keskukset ovat tunnistaneet myös muita tulvariskialueita, joilla vesistötulvasta ei arvioida aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Näistä laaditaan rajaukset ennen mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelua alueille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Jalasjärven ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa AutoCAD dwg-formaatissa. Mittakaava 1:2000. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK23. Korkeusjärjestelmä N2000.

  • Kangasalan ranta-asemakaavat ovat maanomistajan laatimia ja kaupungin hyväksymiä kaavoja, joilla voidaan ohjata rakentamista ranta-alueilla. Kaupungin sivuilla on linkki ranta-asemakaavojen indeksikarttaan ja skannattuihin ranta-asemakaavoihin sekä rantaosayleiskaavaan.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka esitysmittakaava on 1:10000 - 1:20000. Lieksan opaskartta kattaa keskustaajaman sekä Pankakosken alueen. Opaskartassa kuvataan keskustaajama-alueelta katuverkosto ja osoitenumerot, rautatieyhteydet, julkiset rakennukset sekä maankäyttöä (pientalo- ja teollisuusalueet, metsä- ja peltoalueet, vesistöt) sekä kaupunginosien nimet. Opaskartta on temaattinen esitys maankäytöstä, esimerkiksi karttaväylät on kuvattu todellisuutta leveämpinä. Aineisto on tuotettu ESRI shp-formaatissa. Lieksan kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK30) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään 1-4 vuoden välein.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000. Opaskartat kattavat Oriveden kaupungin alueen: taajamasta on tarkempi karttatuote. Sisätää tiet (nimet ja osoitenumeroita), vesistöt, rakennetut alueet ja julkiset palvelut. Päivitys kerran vuodessa.

  • Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1-3 voimassa olevat elementit. Keski-Pohjanmaan liitto/Ramboll Finland Oy.

  • Paikkatietohakemisto on valtakunnallinen metatietopalvelu, johon tallennetaan valtakunnallisten paikkatietoa tuottavien organisaatioiden ja kuntien tuottamien paikkatietoaineistojen ja -palvelujen kuvailut. CSW-rajapinnan kautta Paikkatietohakemistoon tallennetut kuvailut voidaan hakea esimerkiksi toisen organisaation omille www-sivuille, ja näin kuvailuja ei tarvitse ylläpitää kuin yhdessä paikassa.