From 1 - 10 / 44
  • Laitilan kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Kaupungin sisäisessä käytössä vapaasti hyödynnettävissä. Julkaisu vaatii aina erillisen julkaisuluvan.

  • Kasvulohkot ovat vuosikohtainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksilla olevat kasvulohkot. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

  • Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf ja https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2023/

  • Categories  

    Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan mallinnus- ja referenssiaineistoksi mitataan maastossa tarkkaan paikannettuja koealoja. Kullekin inventointialueelle sijoitetaan noin 600–800 referenssikoealaa niin, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alueen metsien vaihtelun (erilaiset kasvupaikat, puulajit, puuston koko ja tiheys). Puustotulkinnassa käytetyistä koealoista käytetään nimitystä inventointikoealat. Inventointikoealoja on vuodesta 2019 eteenpäin ja ne korvaavat vuoden 2020 koealoista alkaen kaukokartoituskoealat tietotuotteen. Inventointikoealojen viittaukset löytyvät jatkossa myös hila tietotuotteesta. Tällöin hilalta siis selviää millä painotuksilla puustotiedot on mallinnettu koealojen perusteella. Inventointikoealat ovat vektorimuotoista (polygon) paikkatietoaineistoa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina on käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat taulut: - Sampleplot (Inventointikoeala tiedot) - Sampletree (Koepuiden tiedot) - Tallytree (Lukupuiden tiedot) - Spatialcorrection (Sijaintikorjauksien tiedot) - Saplingstratum (Taimikko-ositteiden tiedot) - Stratum (Laskentapuusto-ositteiden tiedot) Tauluissa on viittaukset toisiinsa kentän "sampleplotid" avulla. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Categories  

    Maanomistajan tai valtuuttamansa on tehtävä metsänkäyttöilmoitus myyntihakkuusta tai puunkorjuusta vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Metsänkäyttöilmoitus ei velvoita hakkuun toteuttamiseen, vaan hakkuut voivat jäädä osittain tai kokonaan toteuttamatta. Ilmoituksen tekijä vastaa ilmoituksen tietojen oikeellisuudesta. Aineistossa esiintyvissä tiedoissa voi olla päällekkäisyyksiä mm. siksi, että samasta alueesta on tehty useampi metsänkäyttöilmoitus. Uudempi ilmoitus on viimeisimmäksi voimassa. Uudemmalla ilmoituksella on myös voitu ilmoittaa hakkuutavan muuttumisesta esim. kasvatushakkuusta uudistushakkuuksi tai päinvastoin. Uudempi ilmoitus voi myös koskea vain osaa aiemman ilmoituksen alueista. Metsänkäyttöilmoituksella maanomistaja ilmoittaa ne alueet, joilla hakkuita suunnitellaan tehtäväksi. Yleensä ilmoitus koostuu useasta pienalueesta, kuviosta, joiden rajaukset vaihtelevat puuston iän, puulajin ja hakkuutavan perusteella. Hakkuutapoja on kaksi: kasvatushakkuu ja uudistushakkuu. Kasvatushakkuussa alueen puustoa harvennetaan ja jätetään kuitenkin lain mukainen riittävä puusto jatkamaan kasvamistaan. Uudistushakkuun jälkeen maanomistajan on huolehdittava, että alueelle syntyy uusi metsä, taimikko, pois hakatun tilalle. Yleisimmin uusi metsä syntyy istuttamalla taimia, kylvämällä tai käyttämällä hyväksi alueen yhteyteen jätettyä siementävää puustoa. Metsänkäyttöilmoitusmenettelyssä on erityissäännöksiä niihin tapauksiin, kun hakkuita suunnitellaan tärkeiden luontokohteiden läheisyyteen tai koskemaan erityisen tärkeitä luontokohteita. Metsänkäyttöilmoituksesta löydät tarkempaa tietoa Metsäkeskuksen nettisivuilta: https://www.metsakeskus.fi/oikeudet-ja-velvollisuudet

  • Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon (AL), pysyvän nurmen (PG) ja pysyvien kasvien (PC) alaa. Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata. Pysyvä nurmi Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia. Pysyvät kasvit Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

  • Agricultural parcel containing spatial data The agricultural parcels are a year-by-year data set containing the agricultural parcels in the annual aid application. A agricultural parcel is defined as a continuous area of a single reference parcel where a single crop, a mixture of crops or a mixture of crops is grown, set aside or used for a specific purpose. A reference parcel may have one or more agricultural parcels. A agricultural parcel may belong to only one reference parcel. The boundaries of the agricultural parcels, and hence their areas, may vary from year to year within the reference plot. The aim of the definition of valuable data sets (EU) 2023/138 has been to ensure that the most socially potential public data are reusable. The Food Authority is concerned with the theme Spatial data: reference parcels and agricultural parcels From the 2023 data onwards, the Food Authority will add attribute information to the published data as follows: Agricultural parcel containing spatial data - Organic production New field in the data set LUOMUVILJELY = Organic production: 1=absent or 0=no More information: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/peltotukien-hakuopas-2024.pdf

  • Kasvulohkot ovat vuosikohtainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksilla olevat kasvulohkot. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf

  • Kasvulohkot ovat vuosikohtainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksilla olevat kasvulohkot. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/viljelijatukien-hakuopas/hakuopas-2021/koko_viljelijatukien_hakuopas_2021.pdf

  • Categories  

    Kemera-aineisto sisältää valtion Kemera-rahoitustukea saaneita alueita. Tukea voi saada yksityismetsien tiettyihin metsänhoitotöihin. Kunnat, valtio, seurakunnat ja pääosa yhtiöistä eivät voi saada tukea. ”Kemera”-sana on lyhenne sanoista ”kestävän metsätalouden rahoituslaki”. Kemera-tukea on haettava ennen työn aloittamista. Töiden valmistumisesta ilmoitetaan erillisellä toteutusilmoituksella. Hakemukset ja toteutusilmoitukset käsitellään Metsäkeskuksessa ja tallennetaan tietojärjestelmiin karttarajausten mukaisesti. Kemera-tukea saaneet taimikonhoidon-, terveyslannoitus- ja nuorten metsien hoitokohteet näkyvät kartalla yleensä erilaisina aluerajauksina, kuvioina. Metsätiekohteet ja suometsien kunnostusojitukset on merkitty viivasymboleilla. Tietyissä tapauksissa kartalle merkityissä tukialueissa voi olla päällekkäisyyksiä. Pääsääntöisesti samalle alueelle ei voi saada uudestaan tukea, mutta on mahdollista, että edellisestä tuen saannista on kulut tietty määräaika, jolloin uusi tuki onkin ollut mahdollista. On myös alueita, joilla hakemuksen mukainen työ on jäänyt tekemättä ja uusi tukihakemus on näin tullut mahdolliseksi. Karttatiedot on tallennettu varsin yhtenevästi ja kattavasti vuodesta 2012 alkaen. Tätä vanhemmissa tiedoissa on vaihtelua eri maakuntien välillä siinä, miten kauaksi taaksepäin karttatietoja on olemassa ja mistä työlajeista tiedot löytyvät. Tuettavia Kemera-töitä ovat taimikon varhaishoito, varttuneiden taimikoiden hoito, tietyt nuorten metsien hoitotyöt, terveyslannoitus sekä suometsän hoito ja metsätietyöt. Valtion tuki kattaa työn kokonaiskustannuksista yleensä 30 – 60 prosenttia. Yksityiskohtaista Kemera-tietoa on Metsäkeskuksen nettisivuilla: https://www.metsakeskus.fi/kemera-tuet