GeoPackage
Type of resources
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Scale
Resolution
-
Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017 koostuu eri aikoina tehdyistä maakunta- ja vaihemaakunta kaavoista Uudenmaan liiton alueella. Näistä kaavoista on koottu yhdistelmä jossa kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.-4. vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. Aineistoja hallinnoi Uudenmaan liitto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Lisätietoja eri kaavoista saa Uudenmaan liitosta. Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame
-
Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan mallinnus- ja referenssiaineistoksi mitataan maastossa tarkkaan paikannettuja koealoja. Kullekin inventointialueelle sijoitetaan noin 600–800 referenssikoealaa niin, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alueen metsien vaihtelun (erilaiset kasvupaikat, puulajit, puuston koko ja tiheys). Koealoja mitataan puustotulkinnan mallinnuksen tarpeisiin. Mittauksessa käytettävän kiinteäsäteisen ympyräkoealan säde on yhdeksän metriä. Koealalta mitataan tarkasti kaikki puustotulkinnan kannalta merkittävät puut (varttuneempi puusto) tai sille sijoitetaan ja mitataan pienempiä alikoealoja (taimikko). Harvapuustoisissa metsissä käytetään säteeltään 12,62 metrin koealaa. Koealan keskipiste paikannetaan vähintään metrin sijaintitarkkuudella (tavoite 0,5 m). Tuote sisältää vuosien 2010-2019 aikana mitatut koealat ja niitä ei enää päivitetä. Inventointikoealat tietotuote korvaa vuoden 2020 koealoista alkaen kaukokartoituskoealat. Kaukokartoituskoealat ovat vektorimuotoista (piste) paikkatietoaineistoa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina on käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat taulut: - Sampleplot (Koeala tiedot) - Sampletree (Koepuu tiedot) - Tallytree (Lukupuu tiedot) - Spatialcorrection (Sijainnin korjaus tiedot) - Saplingstratum (Taimikko-ositteen tiedot) - Stratum (Laskentapuusto-ositteen tiedot) - Summary (Summapuuston tiedot) Tauluissa on viittaukset toisiinsa kentän "sampleplotid" avulla. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu
-
Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf ja https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2023/
-
Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon (AL), pysyvän nurmen (PG) ja pysyvien kasvien (PC) alaa. Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata. Pysyvä nurmi Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia. Pysyvät kasvit Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
-
Maatalousmaa koostuu seuraavista aloista: • pelto (AL) • pysyvä nurmi (PG) • pysyvä kasvi (PC) Peltoala on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata Kesanto on viljelykelpoista maatalousmaata, jota ei käytetä maataloustuotantoon. Kesanto voi olla joko peltoa tai pysyvää nurmea. Kesanto on säilytettävä avoimena, jotta se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla. Huolehdi alan avoimena pysymisestä tarvittaessa esim. niittämällä tai laiduntamalla. Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvillä nurmilla saa kasvaa hajanaisesti puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteen liittyneenä useampi runko. Puita ovat myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit, jotka ovat 0,5–2 metrin korkuisia. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosenttia tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Heinä- ja nurmirehukasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia kasvulohkon tukikelpoisesta alasta myös sellaisilla pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia. Luonnonlaitumet ovat pysyvän nurmen aloja, joiden maankäyttölaji on luonnonlaidun ja – niitty. Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan maankäyttölajiltaan peltoa olevaa lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf
-
Erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskeva sääntely lisättiin metsälakiin vuonna 1997 ja tietoja on kerätty siitä lähtien muun muassa erillisessä metsälakikohteiden kartoitusprojektissa ja metsäsuunnittelun yhteydessä. Kohteiden pienialaisuudesta johtuen kaikkia kohteita ei ole maastotyön aikana pystytty havaitsemaan ja vaikka aineisto kaiken aikaa täydentyykin, puuttuu osa kohteista edelleen metsävaratiedoista. Vuoden 1997 jälkeen metsälakiin on tehty muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintaan. Myös tutkimustiedon lisääntyminen ja muutamat lakitapaukset ovat vaikuttaneet erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan lainsäädännön tulkintaan. Metsävaratiedoissa olevaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen aineistoa ei ole tänä ajanjaksona käyty systemaattisesti läpi ja etenkin vanhemmassa aineistossa on epätarkkuuksia. Metsäkeskuksessa aloitettiin vuoden 2017 lopulla työ erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan aineiston laadun parantamiseksi sekä karttarajausten, että kohteiden kuvausten osalta. Vuonna 2017 alkanut työ on edelleen kesken ja aineiston käytössä tuleekin ottaa huomioon sen puutteet ja käydä toimenpiteiden yhteydessä tarvittaessa varmistamassa kohteiden ominaisuudet maastossa. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu
-
Maanomistajan tai valtuuttamansa on tehtävä metsänkäyttöilmoitus myyntihakkuusta tai puunkorjuusta vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Metsänkäyttöilmoitus ei velvoita hakkuun toteuttamiseen, vaan hakkuut voivat jäädä osittain tai kokonaan toteuttamatta. Ilmoituksen tekijä vastaa ilmoituksen tietojen oikeellisuudesta. Aineistossa esiintyvissä tiedoissa voi olla päällekkäisyyksiä mm. siksi, että samasta alueesta on tehty useampi metsänkäyttöilmoitus. Uudempi ilmoitus on viimeisimmäksi voimassa. Uudemmalla ilmoituksella on myös voitu ilmoittaa hakkuutavan muuttumisesta esim. kasvatushakkuusta uudistushakkuuksi tai päinvastoin. Uudempi ilmoitus voi myös koskea vain osaa aiemman ilmoituksen alueista. Metsänkäyttöilmoituksella maanomistaja ilmoittaa ne alueet, joilla hakkuita suunnitellaan tehtäväksi. Yleensä ilmoitus koostuu useasta pienalueesta, kuviosta, joiden rajaukset vaihtelevat puuston iän, puulajin ja hakkuutavan perusteella. Hakkuutapoja on kaksi: kasvatushakkuu ja uudistushakkuu. Kasvatushakkuussa alueen puustoa harvennetaan ja jätetään kuitenkin lain mukainen riittävä puusto jatkamaan kasvamistaan. Uudistushakkuun jälkeen maanomistajan on huolehdittava, että alueelle syntyy uusi metsä, taimikko, pois hakatun tilalle. Yleisimmin uusi metsä syntyy istuttamalla taimia, kylvämällä tai käyttämällä hyväksi alueen yhteyteen jätettyä siementävää puustoa. Metsänkäyttöilmoitusmenettelyssä on erityissäännöksiä niihin tapauksiin, kun hakkuita suunnitellaan tärkeiden luontokohteiden läheisyyteen tai koskemaan erityisen tärkeitä luontokohteita. Metsänkäyttöilmoituksesta löydät tarkempaa tietoa Metsäkeskuksen nettisivuilta: https://www.metsakeskus.fi/oikeudet-ja-velvollisuudet
-
Kasvulohkot ovat vuosikohtainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksilla olevat kasvulohkot. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/viljelijatukien-hakuopas/hakuopas-2021/koko_viljelijatukien_hakuopas_2021.pdf
-
Kemera-aineisto sisältää valtion Kemera-rahoitustukea saaneita alueita. Tukea voi saada yksityismetsien tiettyihin metsänhoitotöihin. Kunnat, valtio, seurakunnat ja pääosa yhtiöistä eivät voi saada tukea. ”Kemera”-sana on lyhenne sanoista ”kestävän metsätalouden rahoituslaki”. Kemera-tukea on haettava ennen työn aloittamista. Töiden valmistumisesta ilmoitetaan erillisellä toteutusilmoituksella. Hakemukset ja toteutusilmoitukset käsitellään Metsäkeskuksessa ja tallennetaan tietojärjestelmiin karttarajausten mukaisesti. Kemera-tukea saaneet taimikonhoidon-, terveyslannoitus- ja nuorten metsien hoitokohteet näkyvät kartalla yleensä erilaisina aluerajauksina, kuvioina. Metsätiekohteet ja suometsien kunnostusojitukset on merkitty viivasymboleilla. Tietyissä tapauksissa kartalle merkityissä tukialueissa voi olla päällekkäisyyksiä. Pääsääntöisesti samalle alueelle ei voi saada uudestaan tukea, mutta on mahdollista, että edellisestä tuen saannista on kulut tietty määräaika, jolloin uusi tuki onkin ollut mahdollista. On myös alueita, joilla hakemuksen mukainen työ on jäänyt tekemättä ja uusi tukihakemus on näin tullut mahdolliseksi. Karttatiedot on tallennettu varsin yhtenevästi ja kattavasti vuodesta 2012 alkaen. Tätä vanhemmissa tiedoissa on vaihtelua eri maakuntien välillä siinä, miten kauaksi taaksepäin karttatietoja on olemassa ja mistä työlajeista tiedot löytyvät. Tuettavia Kemera-töitä ovat taimikon varhaishoito, varttuneiden taimikoiden hoito, tietyt nuorten metsien hoitotyöt, terveyslannoitus sekä suometsän hoito ja metsätietyöt. Valtion tuki kattaa työn kokonaiskustannuksista yleensä 30 – 60 prosenttia. Yksityiskohtaista Kemera-tietoa on Metsäkeskuksen nettisivuilla: https://www.metsakeskus.fi/kemera-tuet
-
Peltolohkorekisteri Peltolohkorekisteri on vuosittainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksella olevat peruslohkot. Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan (pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja. Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, korvauskelpoisuudeltaan ja maankäyttölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/