From 1 - 9 / 9
  • Helsingin kaupungin kiinteistökartta (aikaisemmalta nimeltään Virastokartta) on rasterikartta jossa on kuvattu kaupungin alueella sijaitsevat kiinteistöt ja tontit, niiden rajat ja numerotunnukset. Aineisto on tuotettu ilmakuvauksien, maastomittauksien ja kiinteistötoimitusten sekä rakennuslupakäsittelyn toimenpiteiden kautta. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti. Aineisto sisältää mm. kiinteistörajat, kiinteistötunnukset, rakennukset, tiet ja kadut, nimet, korkeuskäyrät ja maastokohteet. Aineisto on saatavilla WMS ja WMTS-rajapintapalvelusta tasonimillä Kiinteistokartta (myös WMTS) Kiinteistokartan_maastotiedot (myös WMTS) Kiinteistokartta_pohja Kiinteistokartta_paakohteet

  • The Finnish Uniform Coordinate System (in Finnish Yhtenäiskoordinaatisto, YKJ) has been used in biological observation mapping since the 1970s. Based on YKJ, Finland is divided in square-shaped areas, the size of which are determined according to the needs of the study. The area division used in national biomonitoring is 10 km x 10 km squares, but in some cases 1 km x 1 km and 100 m x 100 m YKJ squares are also used. This data set includes XY-lines that form square grid in four scales according to Unified Coordinate System (100 m - 100 km), with identifiers describing each square.

  • Categories  

    The Bio-geographical provinces are internally homogeneous biogeographical regions of Finland. The number of regions is 21. The regions were spatially defined by an expert committee in 1930 as collections of municipalities. Consequently, the province boundaries follow the delineation of of municipalities in the 1930's including some enclaves, exclaves, and narrow stripes as the province boundaries have not been changed or updated since then excluding the cession of territory after the Second World War. All regions have names and abbreviations in Finnish, Swedish, and Latin. No other attribute data is available.

  • Kangasalan kantakartan alueella olevat rakennukset näkyvät kantakartalla. Aineisto perustuu ilmakuvauksiin ja aineistoa on täydennetään maastomittauksilla. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti. Lisäksi Kangasalan kaupungilla ylläpidetään rakennus- ja huoneistorekisteriä, jossa rakennukset ovat pistemäisinä kohteina. Rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot ovat valtakunnallisessa väestötietotietojärjestelmässä (http://www.vaestorekisterikeskus.fi).

  • The data includes traffic volumes in Finland from 2012 to 2022. Data contains traffic volumes of all traffic and truck traffic.

  • HSY huolehtii toiminta-alueellaan talousveden jakelusta ja jätevesiviemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Toiminta-alueella kiinteistön tulee liittyä HSY:n vesihuoltoverkostoon. Jokaiselta kunnalta näytetään kunnan päätöksen mukainen, lainvoimainen toiminta-alue. Alueet voivat olla eri vuosilta johtuen erilaisista aikatauluista hyväksymisprosessissa. Alustavat laajenemisalueet eivät ole sitovia. HSY:n lisäksi vesihuoltopalveluita HSY:n jäsenkuntien alueella tarjoaa vesiosuuskunnat ja muut vesihuoltolaitokset. Näiden muiden vesihuoltopalveluiden tuottajien toiminta-alueet on esitettynä karttatasolla: "Muut vesihuollon toiminta-alueet". Aineistossa on myös tiedot pelkän talousveden toiminta-alueesta (sisältää vain talousveden, ei viemäröintiä).

  • Aineistoissa on esitetty Väyläviraston ratoja ja teitä koskevat korjausvelka-aineistot. Tietoihin sisältyvät seuraavat aineistot: - Maanteiden korjausvelka 2021 - Maanteiden korjausvelka 2022 - Maanteiden korjausvelka 2023 - Maantiesiltojen korjausvelka 2021 - Maantiesiltojen korjausvelka 2022 - Maantiesiltojen korjausvelka 2023 - Rataosuuksien korjausvelka 2021 - Rataosuuksien korjausvelka 2022 - Rataosuuksien korjausvelka 2023 - Rautatiesiltojen korjausvelka 2021 - Rautatiesiltojen korjausvelka 2022 - Rautatiesiltojen korjausvelka 2023 Aineistojen joukkoon lisätään kerran vuodessa edellisen vuoden tiedot.

  • Aineisto sisältää korttelitasolle summattua tietoa pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) voimassa olevista asemakaavoista kerrosneliömetreinä. Aineisto sisältää aluegeometrioita, jotka on muodostettu korttelitunnuksen perusteella pääkaupunkiseudulla voimassa olevista kaavayksiköistä. Muodostettujen korttelirajausten ominaisuustietoina esitetään: • kunta=kuntakoodi • korttunnus=muodostettu yhdistämällä kunta+kosa+ktun • kosa=kaupunginosatunnus • ktun=kantatunnus • kala=rakennusoikeus, kuntarekisteriin merkitty kerrosala. Ei sisällä kaavamääräyksiin mahdollisesti sisältyvää lisärakennusoikeutta. • karayht=käyttöönotettu kerrosala yhteensä (sisältää rakenteilla olevan kerrosalan) • karaas=käyttöönotettu asuinkerrosala (sisältää rakenteilla olevan kerrosalan) • karamu=käyttöönotettu muu kuin asuinkerrosala (sisältää rakenteilla olevan kerrosalan) • laskvar_ak=laskennallinen kerrostalovaranto • laskvar_ap=laskennallinen pientalovaranto • laskvar_k=laskennallinen liike- ja toimistotilavaranto • laskvar_t=laskennallinen teollisuus- ja varastotilavaranto • laskvar_y=laskennallinen julkisen rakentamisen varanto • laskvar_nn=laskennallinen muu kuin yllämainittujen käyttötarkoitusten varanto • laskvar_yh=laskennallinen varanto yhteensä • rakeraas=rakenteilla oleva asuinkerrosala • rakeramu=rakenteilla oleva muu kuin asuinkerrosala • rakerayht=rakenteilla oleva kerrosala yhteensä • rekpvm=rekisteritilanteen päivämäärä, poikkileikkauksen ajankohta Aineisto esittää vain sellaiset korttelit, joilla on SeutuRAMAVA-aineiston perusteella kerrosalaa (kala). Tunnusluvut ovat yhdenmukaiset SeutuRAMAVA-aineiston kanssa. Aineisto tuotetaan kaavayksikkötasoisen SeutuRAMAVA-aineiston lukujen perusteella kahdesti vuodessa. SeutuRAMAVA kortteleittain I/20xx on tuotettu vuodenvaihteen rekisteritilanteesta ja SeutuRAMAVA kortteleittain II/20xx elokuun rekisteritilanteesta. Aineiston koordinaatisto on ETRS-GK25. Varantoluku tuotetaan vähentämällä käyttöönotettu kerrosala rakennusoikeudesta. Laskennallinen varanto sisältää tulkintaa. Mikäli kerrostalo-, pientalo- tai NN-varantoa (laskvar_nn) on yksiköllä vähemmän kuin 100 kerrosneliömetriä, ei yksiköllä katsota olevan käyttämätöntä rakennusoikeutta eli varantoa jäljellä lainkaan. Mikäli K-, T- tai Y-varantoa on yksiköllä vähemmän kuin 400 kerrosneliömetriä, ei yksiköllä katsota olevan käyttämätöntä rakennusoikeutta eli varantoa jäljellä lainkaan. Lisäksi rakentamisasteen ollessa kaavayksiköllä alle 20 %, lasketaan yksiköllä jäljellä oleva rakennusoikeus yhtä suureksi kuin yksikölle kaavassa osoitettu kerrosala (käyttöön otettu kerrosala tulkitaan purettavaksi). Laskennallisen varannon tulkintasäännöistä on sovittu HSY:n ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Lisää SeutuRAMAVA-aineistosta: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tonttivaranto/ SeutuRAMAVA kortteleittain -aineisto on avointa dataa Creative Commons -lisenssin CC 4.0 BY mukaisesti. Aineiston lähde on mainittava asianmukaisesti. Copyright-tiedon voi esittää muodossa © HSY ja pääkaupunkiseudun kunnat 20xx. Lisää lisenssistä: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Lisää käyttöoikeuskäytännöistä (koskee vain alkuperäistä SeutuRAMAVA-aineistoa): https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/paikkatiedot/paikkatietojen-kayttoehdot/

  • Mustavalkoisista ilmakuvista orto-oikaistu kuva-aineisto. Aineiston maastoresoluutio on 100 senttimetriä. Aineisto on tallennettu sekä ETRS-GK24 (EPSG: 3878) että TM35FIN (EPSG: 3067) tasokoordinaattijärjestelmissä. Aineisto on saatavilla WMS2-rajapinnalta, verkkolevyltä sekä Tampereen "Avoin data" (data.tampere.fi) sivuilta. Lisätietoja aineistoista saa osoitteesta tampereenpalvelupiste@tampere.fi.