From 1 - 10 / 15
  • Categories  

    The Bio-geographical regions are internally homogeneous biogeographical regions of Finland. The number of regions is 21. The regions were spatially defined by an expert committee in 1930 as collections of municipalities. Consequently, the province boundaries follow the delineation of of municipalities in the 1930's including some enclaves, exclaves, and narrow stripes as the province boundaries have not been changed or updated since then excluding the cession of territory after the Second World War. In the "Extended" data set regions have names and abbreviations in Finnish, Swedish, and Latin. No other attribute data is available.

  • KUVAUS Maastossa tehtyjä uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien havaintoja koskevat tiedot kuten sijainti, lukumäärä, esiintymän pysyvyys, havainnon tekijä jne. (lajinimi ja muut lajitiedot merkitään Eliölajikoodistoon). Karttakohteet merkitään alueina tai pistehavaintoina havaitsijan harkinnan mukaan. Huomioi kuitenkin että pienet alueet erottuvat huonosti laajemmassa karttatarkastelussa. Lisätiedot huomautuskenttään. Tietoja saadaan kaupungin omista selvityksistä, ELY:ltä, kansalaisjärjestöiltä, harrastajilta ym. Pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä havaintoja on saatu. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. Päivitetään aina kun uusia havaintoja tulee tietoon. ELY-keskuksen lähettämät lajihavaintotiedot päivitetään kerran vuodessa kun tiedot saadaan (tavoitepäivitysaika on joulukuu). Kaikki selvityksistä saatavat huomionarvoiset ja tarkat lajihavainnot pyritään merkitsemään Lajihavaintokantaan, vaikka ne merkittäisiin johonkin toiseenkin aineistoon. Esim. pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Alue- ja pistemuotoista tietoa. Aineisto liittyy Eliölajikoodit-aineistoon. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja. Osa lajihavainnoista on salaisia (Lajikoodistossa ONSALAINEN=T). PIR-ELY:n kanssa on linjattu että Lajihavainnot-aineistoa ei kokonaisuudessaan ole tarpeellista julkaista. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT LAJIKOODI Yksilöllinen koodi jokaiselle lajille, koodi haetaan Eliölajikoodisto-aineistosta. Koodi toimii linkkinä lajitietojen (Eilölajikoodisto) ja havaintotietojen (Lajihavainnot) välillä. HAVAINTOPVM Viimeisimmän havainnon päivämäärä mahdollisimman tarkkaan. Tähän merkitään aina viimeisin päivämäärä. Aiemmat päivämäärät siirretään kohtaan ”HUOMAUTUS” muotoon (xx.xx.xxxx). HAVAINNON TEKIJA Havainnoitsijan nimi. ESIINTYMA P = pysyvä esiintymä. Laji esiintyy alueella jatkuvasti tai luontaisen muuttorytmin mukaan säännöllisesti S = satunnaishavainto. Havainto on tehty läpimuuttajasta tai harhautuneesta yksilöstä YKSILOMAARA Jos yksilömäärä ei ole tarkasti tiedossa, merkitään yksilömääräksi 0. Huomautus-kenttään voi merkitä lisätietoja yksilömäärästä. (Vanhoissa merkinnöissä saattaa olla eroja merkitsemistavassa.) HAVAINTOTAPA SN = suora näköhavainto SJ = suora jätöshavainto EJ = epäsuora jätöshavainto SP = suora pesähavainto EP = epäsuora pesähavainto SR = suora ruokailupaikka ER = epäsuora ruokailupaikka SK = suora kuulohavainto TODENNAKOISYYS Esiintymän todennäköisyyttä arvioidaan sen mukaan, onko havaintoympäristö kyseiselle lajille sopiva elinympäristö. Pysyvän esiintymän todennäköisyys voi olla todennäköinen tai mahdollinen. 3 = todennäköinen havainto, 2 = mahdollinen 1 = epätodennäköinen 0 = mahdoton SIJAINTI Esiintymän sijainti on tarkka, kun havainnon koordinaatit ovat tiedossa tai jos kyseessä on selkeästi paikkaan sidottu kohde (kuten kasvit tai liito-oravan pesäkolo). Jos havainto ei ole kiinteästi sidottu paikkaan, havainnon sijainti on määritetään todennäköiseksi. 2 = tarkka 1 = todennäköinen 0 = ei havaintoa VAIKUTUSALUE Lajihavainnon tarvitseman suojavyöhykkeen halkaisija, mikäli voidaan määrittää. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. TIETOLAHDE Selvityksen DONNA:n ID-nro. Kirjallisuusviite tai tiedon lähde (yhdistys, selvitys tai henkilö). HUOMAUTUS Lisätietoja, aiemmat havaintovuodet tms. X Ei merkitä. Karttakohteen X-koordinaatti (itäistä pituutta, koordinaatistossa ETRS-GK24) Y Ei merkitä. Karttakohteen Y-koordinaatti (pohjoista leveyttä, koordinaatistossa ETRS-GK24) ESIINTYMA_ARVO_MUUTTUNUT Sarake lisätty vuonna 2012. Merkitse tänne jos kohde on hävinnyt, voimakkaasti muuttunut tms., esim. hakkuut, rakennukset tms. Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

  • Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet jaetaan edelleen lähinnä ilmaston mereisyydestä ja mantereisuudesta johtuvien kasvillisuuserojen määräämiin lohkoihin. Aineisto pohjautuu YM:n muistiosta nro 3/1994 Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kuvaaminen digitoituun aineistoon, jota on muutettu uhanalaisuusarviointiem tarpeisiin kuvaruutudigitointina eri tausta-aineistoja käyttäen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0)

  • Vuosittaiset seurantatiedot riistakannoista. Riistaeläinten runsaudenseuranta on riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteistoimintaa. Eri seurantahankkeisiin osallistuu vuosittain lähes kymmenentuhatta metsästäjää. Eri riistaeläinryhmille on kehitetty omat seurantaohjelmansa. Metsäriistaa seurataan riistakolmiolaskennan avulla. Riistakolmiolaskennan rinnalle on kehitetty peltokolmiolaskenta alueille, joilla maatalousympäristöä ja asutusta on runsaasti. Hirvikannan kokoa arvioidaan usealla tavalla. Riistantutkimuksen tärkein työkalu hirvikannan seurannassa on hirvihavaintokortti.

  • KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevat tiedetyt arvokkaat lintualueet, aineisto on muodostettu pääasiallisesti luontokohdekartoituksen yhteydessä, v. 2003 asiantuntijoiden arvion mukaan. Julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Lajihavainnot merkitään Lajihavainnot-tietokantaan, tämä tiedosto ei siis sisällä kaikkia huomioitavia lajihavaintoja. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin mistä selvityksiä on tehty. Ei ole säännöllistä päivitystä. Päivitetään mikäli uusia arvokkaita alueita määritellään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. POIKKILEIKKAUS tallennettu 2012 alkaen. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT ARVOKKUUS Arvoperusteena olevien, alueelta havaittujen lintulajien lajikoodit. MUUARVOPERUSTE Alueen muut merkittävät luontoarvot: esim. lintujärvi. ERITYISPIIRTEET Alueelta tehtyjä muita havaintoja. UHKATEKIJAT Alueen arvoa mahdollisesti uhkaavat muutokset. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. YHTEYSHLO Havainnon tekijä. TIETOLAHDE Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Muut selvitykset, merkitään selvityksen DONNA:n ID-nro. HAVAINTOPVM Merkitse muodossa pp.kk.vvvv HUOMAUTUS Mahdollisia lisätietoja. ARVOLUOKKA Kenttää ei täytetä. ESIINTYMAN_ARVO_MUUTTUNUT Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

  • KUVAUS Kaikki lajit joista on merkintöjä Lajihavainto-tietokannassa, eli Tampereella esiintyvien tiedossa olevien uhanalaisten ja paikallisesti merkittävien lajien lajikoodi ja muut lajia koskevat tiedot Lajihavainto-tietokantaa varten. Koodistossa on merkintä lajeihin liittyvistä suojelu- yms. lajikohtaisista luokittelutiedoista. Lajihavainnot-aineisto hakee lajitietoja lajikoodin avulla. Aineiston avulla lajiin tai sen esim. sen suojeluarvoon tulevat muutokset saadaan tehtyä samalla kaikille lajin havainnoille. Jos lajille ei ole vielä olemassa koodia, pyydä uusi koodi ympäristönsuojeluyksiköstä. Suojeluarvo on muodostettu uhanalaisuusluokituksesta. Uhanalaisuusluokitukset päivitetään uhanalaisuusarvioinnin päivittyessä. Uhanalaisuusluokitukset päivitetty v. 2017 lintujen ja nisäkkäiden osalta punaisen listan 2015 mukaan. Vanhoja lajikoodeja ei poisteta. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa ne lajit joista on merkintöjä Lajihavainto-tietokannassa. Uusia lajikoodeja lisätään kun lajihavaintoja tulee tietoon. Viimeisin juokseva nro-lajikoodi on merkitty Muutospäiväkirjaan (T:\Kakedat\Gis\yhteistyo). YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkomuotoista tietoa, liittyy Lajihavainnot-tietoon. Ei julkaistava aineisto, sisältää vain Tampereen kaupungin käyttämät lajikoodit. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT LAJIKOODI Yksilöllinen lajikoodi annetaan jokaiselle Lajihavainnot-aineistoon merkitylle lajille. Kolminumeroiset koodit ovat kaupungin omia juoksevalla numeroinnilla muodostettuja lajikoodeja, joita voidaan tehdä lisää. Nelinumeroiset koodit on saatu Metsäkeskukselta (1996) ja niitä ei lisätä. Lajikoodi toimii hakutoimintojen linkkinä eri aineistojen välillä. LATINA Lajin tieteellinen nimi/nimet. Tallennetaan vain KD_ELIOLAJI-aineistoon. SUOMI Lajin suomalainen nimi/nimet. Tallennetaan vain KD_ELIOLAJI-aineistoon. LAJITYYPPI 1 = kasvit 2 = sienet ja jäkälät 3 = linnut 4 = muut selkärankaiset paitsi linnut 5 = selkärangattomat SUOJELUARVO Suojeluarvo on kaupungin oma määritelmä, saa arvon 1, 2 tai 3. 1 = maankäyttö rajoitettu (suojeltava, säilytettävä) 2 = otettava huomioon maankäytössä (vaikka suojeluun ei päädyttäisi) 3 = maankäyttö selvitettävä (laji- ja aluekohtainen suojelun tarve) Perusteet suojeluarvolle: Suojeluarvon 1 saavat LsL:ssa erityisesti suojellut lajit, DIRIV-lajit sekä CR-, EN- ja KISU- lajit. Eli jos laji kuuluu yhteenkin näistä ryhmistä, se saa suojeluarvoksi=1. Suojeluarvon 2 saavat LsL:ssa rauhoitetut lajit poislukien yleiset linnut ja nisäkkäät, DIRII-, LDIR-lajit sekä VU-luokitellut lajit. Suojeluarvon 3 saavat Suomen kansainväliset vastuulajit (VAS), AU-, TA-, sekä NT-lajit. Tiettyä lajia voi koskea useampi suojeluperuste, suojeluarvo määräytyy korkeimman luokan perusteella. Suojeluarvon 1 lajien paikkatiedot ovat salaisia. ONSALAINEN T = true tai F = false. Suojeluarvon 1 lajit ovat salaisia ja saavat arvon T. EE (T/F) Erityisesti suojeltava, ilmeisen häviämisuhkan alainen eliölaji (LsL). LsL:ssa merkinnällä eR. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. DIRIV (T/F) EU:n luontodirektiivin IV liitteen laji: tiukan suojelun lajit: sekä lajit että niiden elinympäristöt, lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltava. R (T/F) Luonnonsuojeluasetuksen mukaan rauhoitettu laji. Rauhoitetun lajin tahallinen vahingoittaminen on kiellettyä. Rauhoitus ei estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen mutta on pyrittävä välttämään rauhoitettujen lajien vahingoittamista tai häiritsemistä, mikäli se taloudellisesti on mahdollista. Suojeluarvo 2. DIRII (T/F) EU:n luontodirektiivin II liitteen laji: tärkeinä pidetyt lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Suojeluarvo 2. LDIR (T/F) EU:n lintudirektiivin laji, elinympäristöjä suojeltava erityistoimin. Suojeluarvo 2. U (T/F) Valtakunnallisesti uhanalainen laji, uhanalaisuusluokituksen merkintä VU (vaarantuneet), CR (critically endangered), EN (endangered). Lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Suojeluarvo 1 (CR, EN) tai 2 (VU). NT (T/F) Valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Suojeluarvo 3. AU (T/F) Alueellisesti uhanalainen laji. Suojeluarvo 3 lukuunottamatta yleisiä lintu- ja nisäkäslajeja. VAS (T/F) Suomen kansainvälinen vastuulaji, LsL:ssa merkintä SKV. Suojeluarvo 3. TA (T/F) Muut Tampereelle tärkeät lajit, mm. kulttuuri-, historia- tms syistä. Suojeluarvo 3. KISU (T/F) Kiireellisesti suojeltava laji. Suojeluarvo 1. LISATIETOJA Lajille ominaisia lisätietoja.

  • KUVAUS Tiedossa olevat maastossa tehdyt havainnot tummaverkkoperhosen elinympäristöt ja kulkuyhteydet kartalla. Tummaverkkoperhonen on Luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava laji, joten alueet on huomioitava suunnittelussa. Aineisto muodostettu kuvaruutudigitointina. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet. Päivitetään vain jos tulee uusia havaintoja. Tietoja saadaan vuosittain myös ELY:stä. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Tallennettu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Ei julkinen aineisto, sisältää salassa pidettäviä havaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT ELINYMPARISTON_SOVELTUVUUS Nykyinen tarkoittaa että kohteelta on tuoreita havaintoja lajista. Käytetyt luokat: kulkuyhteys, soveltuva, nykyinen. ARVIOIJA Soveltuvuuden arvioija. VUOSILUKU SELVITYSTARVE Kaikilla kohteilla on selvitystarve jos maankäytön muutosta suunnitellaan. MUUT_HUOM_TEKIJAT Lisätietoja kohteesta. MI_SYMBOLOGY KUNNOSTUS_TILA Havaintoja kunnostusmahdollisuudesta/-tarpeesta.

  • KUVAUS Aineisto sisältää erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut liito-oravalle sopiviksi elinympäristöiksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat tehtyjen selvitysten alueilla. Aineiston tarkoitus on varmistaa että maankäytössä ja –suunnittelussa otetaan huomioon liito-oravan kulkureittien ja elinympäristöjen sijainti. Maankäytön suunnittelussa on AINA asiantuntijan selvityksen tarve, kun kyseessä on liito-oravan elinympäristö. Tiedoston nimi on muutettu kuvaamaan paremmin sisältöä (Aineiston vanha nimi Liito-oravan elinympäristö). Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat olleet selvitysten alueilla. Päivitetään sitä mukaa, kun liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä havaitaan mm. kaavaselvitysten yhteydessä. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Ei julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Kari Korte ja Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT ELINYMPARISTON_SOVELTUVUUS Kaavaselvityksen kohteena olleiden alueiden biotoopit, jotka soveltuvat liito-oravan elinympäristöksi. Voi saada neljä erilaista arvoa: LIITO-ORAVA BIO Liito-oravalle erittäin tyypillinen elinympäristö tai havainnoin todettu elinympäristö HYVIN SOVELTUVA Liito-oravalle hyvin soveltuva elinympäristö SOVELTUVA Liito-oravalle soveltuva elinympäristö KULKUREITTI Liito-oravan todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä KULKUREITIN LAATU mahdollinen, todettu ARVIOIJA Arvioijan nimi. VUOSILUKU Havaintovuosi. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. Selvitystarve on aina olemassa kun liito-oravan elinympäristö on maankäytön suunnittelualueella. MUUT_HUOM_TEKIJAT Esim. kaavaselvityksen nimi, lisätietoja, mahd. merkinnät havainnoista tms. TIETOLÄHDE viittaus esimerkiksi selvitykseen, josta tieto on peräisin

  • KUVAUS Paikkatiedot tehdyistä luontokartoituksista, tekijöinä Metsäkeskus, konsultit tai kaupungin asiantuntijat. Sisältää metsälain mukaisia avainbiotooppeja, sekä lisäksi muita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Päivitetään kun uusia kartoituksia tehdään. Vuosiluvut löytyvät merkinnöistä. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. YHTEYSHLÖ Kari Korte ja Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT PERUSTE Metsälaki tai muu peruste, miksi alue on määritelty arvokkaaksi biotoopiksi. ELINYMPARISTO Metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö -luokituksen tai muun luokituksen mukaan. LAJISTO Alueelta havaittuja huomionarvoisia lajeja. Lajihavainnot kirjataan myös Lajihavainto-aineistoon. ARVIOIJA Selvityksen tekijän nimi. VUOSILUKU Kartoituksen tekovuosi. UHKATEKIJAT Mm. kaavoitus, metsänhakkuu tms. HOITOTMP Hoitotoimenpiteet, esim. kuusien poisto (uhkaa lehtolajistoa) jos voidaan määritellä. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. LISATIETOJA MUUT_HUOM_TEK Esimerkiksi alueen ulkopuoliset toimenpiteet.

  • Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R. 1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Suomen rajat ovat peräisin Digital Chart of the World (DCW) -aineistosta, jonka rantaviivaa on korjattu SYKEssä. Tähän on sovitettu lisäksi SYKEssä luotu aluevesien ulkoraja-aineisto. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).