Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Soiden ojitustilanne –paikkatietoaineisto on rasterimuotoinen (25 m x 25 m) aineisto joka luokittaa koko Suomen turvemaat ojittamattomiin, ojitettuihin ja turpeenottoalueisiin. Aineisto on tehty MML:n maastotietokannan (vuosi 2008) ja CORINE2006 maanpeiteaineistojen avulla. Aineiston käytön yhteydessä on syytä mainita aineiston nimi SOJT_09b1 koska ojitustilanneaineistosta on käytössä eri versioita. Lähtöaineistona käytetty vuoden 2008 MML:n maastotietokantaa sekä vuoden 2006 CORINE maanpeiteaineistoa. Käyttötarkoitus: Suomen turvemaiden ojitustilanteen selvittäminen

Vuoden 2018 virkistys- ja viheralueet -teema sisältää seuraavat aineistot: Lähivirkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 1.5 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajemmat, virkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajat yli 10 000 hehtaarin kokoiset yhtenäiset luontoalueet, jotka ovat merkittäviä toimivan ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri laaja-alaisuutensa ja yhtenäisyytensä takia. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoiset metsät ja suot, jotka kertovat alueen hiilinielupotentiaalista: mitä suurempi pinta-ala on, sitä enemmän hiilinielupotentiaalia alueella on. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 4121 avosuot. Luonnon ydinalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 ha, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoisten luontoalueiden reunavyöhykkeet. Aineisto kertoo luontoalueiden pirstoutuneisuudesta ekologisen yhtenäisyyden, ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta: mitä pienempi pinta-ala ja mitä vähemmän reunavyöhykettä on, sitä yhtenäisempiä luontoalueet ovat. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Virkistys- ja viheralueteeman -aineistot perustuvat Corine maanpeiteaineistoihin Corine-aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. Eri vuosien aineistojen erot eivät ole kaikki todellisia maankäytön muutoksia, vaan osa johtuu menetelmällisistä muutoksista ja aineistojen laadun parantumisesta. Corinen resoluutio vuoden 2012 ja 2018 aineistossa on 20 m. Lisätietoa aineistoista: Kopperoinen ym. 2012. Kriteereitä ja mittareita kestävien kaupunkiseutujen suunnittelun työvälineiksi–paikkatietomenetelmien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 28. Suomen ympäristökeskus. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi Lisätietoja: http://hdl.handle.net/10138/39843 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirkistysViheralueet2018.pdf

SYKEn asuinaluerajaus kuvaa taajamien asuttuja alueita ja on jaettu kolmeen luokkaan talotyypin ja rakentamisen tehokkuuden mukaan: kerrostaloalueisiin, pientaloalueisiin sekä harvaan pientaloasutukseen. Asuinalueella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Asuinaluerajaus on tehty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR) tuotettujen Tilastokeskuksen 250 m x 250 m tilastoruutujen pohjalta. Taajamarajauksena on käytetty SYKEssä tehtyä taajamarajausta. Asuinalueisiin sisältyvät kaikki taajaman sisällä sijaitsevat ruudut, joissa asuminen on pääasiallista toimintaa. Asuinaluerajauksessa huomioidaan rakennusten määrä, kerrosala, talotyyppi ja aluetehokkuus. Rajauksen ulkopuolelle jäävät ruudut, joissa esim. teollisuus-, toimisto- tai liikerakennusten kerrosalan osuus on suuri, vaikka niissä olisi myös asuinrakennuksia. Kerros- ja pientaloalueet on jaettu sen mukaan, miten kerrosala jakautuu talotyypeittäin. Harvaa pientaloasutusta ovat ruudut, joissa aluetehokkuus on alle 0,02. Asuinaluerajaus on valtakunnallinen tilastollinen aluerajaus. Se ei rajaa yksittäisiä kaupunginosia tai asuinalueita vaan alueet ovat vyöhykemäisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa asuinalueista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien joka viides vuosi sekä uusin vuosi ja ominaisuustietona pelkkä maapinta-ala. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja asuinhuoneistojen lukumääriä koskevat ominaisuustiedot. Käyttötarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennetun ympäristön seuranta. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asuinalueet.pdf YKR Residential areas is a spatial dataset for delineating Finnish residential areas. The delineation method is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The analyses are made in a 250 x 250 meter statistical grid. The process delimits residential areas and classifies them into high-rise, low-rise and sparse detached house areas. The delineation of residential areas is based on the delineation of densely populated areas, localities, also produced by the Finnish Environment Institute. Residential areas are physical and functional entities, which in addition to residential block areas, include public and private services such as grocery stores and day cares situated within a walking distance of the residential blocks. The high-rise and low-rise areas form distinct residential districts inside localities, while sparse detached house areas are fragmented (sprawled) and do not form clear systems with their nearby services. The delineation of the residential area dataset takes into account the following factors: the number of buildings, the gross floor area, the housing type and area density. All statistical grid-cells where the gross floor area of industrial, office or commercial buildings is dominant are excluded even if they include some residential floor area or buildings. The cells are divided into high-rise areas and low-rise areas according to the distribution of different housing types. The sparse detached house area has an areal density below 0.02. The Finnish title of this dataset is “Asuinalueet”. The dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0) Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five year intervals from 1990 onwards including only the land area information. Current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Purpose of use: Monitoring the urban and spatial structure in accordance to the Land Use and Building Act. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ResidentialAreas.pdf

Aineisto käsittää asemakaavoitetun alueen ulkorajauksen vektorimuotoisena. Aineisto kattaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä vuoteen 2000 asti voimassa olleen rakennuslain mukaiset asemakaavat, mutta ei ranta-asemakaavoja. Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen rajauksia, vaan kunnan koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa ja ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä asemakaavoitetusta alueesta on saatavilla aineistot vuodesta 2007 lähtien. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asemakaavat.pdf

Taajamat ovat osa yhdyskuntarakenteen aluejakoja. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus on Suomen virallinen taajamarajaus, jota Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Taajama-aineisto sisältää seuraavat ominaisuustiedot: maa- ja vesipinta-alat neliökilometreinä, väkiluku, Tilastokeskuksen antama taajaman yksilöivä tunnus sekä taajaman suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineisto on saatavilla vuodesta 2012 lähtien vuosittain. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava taajamarajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana (esimerkiksi vuoden 2012 taajamarajaus on tehty vuonna 2013). Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The division of spatial structure to densely and sparsely populated areas is one of the most significant spatial classifications in the monitoring of spatial structure. The delineation of densely populated areas, localities, is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. Formerly the delineation of localities was produced by Statistics Finland. This method followed the Nordic standard of localities ('tätort', 'byområde', 'tettsted', 'taajama'), where the distance between buildings is generally less than 200 meters and the population of the locality exceed 200 inhabitants. However, the delineation method changed in time. Therefore comparable information since 1980 based on this Nordic method is not available. Nowadays the delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment institute. YKR is widely used in regional planning and research in Finland. Methodologically stable statistical methods make it possible to monitor the changes in the area of localities both in space and time. The YKR method also results in a more compact delineation of the densely populated area than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is YKR Taajamat. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). The latest Localities dataset is available from SYKE's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset only includes information on population. However, the full dataset including all the information is available for the internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwords at five yaer intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Localities are produced by SYKE to support monitoring of urban form and spatial structure and are used as statistical localities. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). Especially the development of densely populated areas (localities) has been important guiding element for the land use planning. More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus

Vuoden 2012 virkistys- ja viheralueet -teema sisältää seuraavat aineistot: Lähivirkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 1.5 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajemmat, virkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajat yli 10 000 hehtaarin kokoiset yhtenäiset luontoalueet, jotka ovat merkittäviä toimivan ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri laaja-alaisuutensa ja yhtenäisyytensä takia. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoiset metsät ja suot, jotka kertovat alueen hiilinielupotentiaalista: mitä suurempi pinta-ala on, sitä enemmän hiilinielupotentiaalia alueella on. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 4121 avosuot. Luonnon ydinalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 ha, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoisten luontoalueiden reunavyöhykkeet. Aineisto kertoo luontoalueiden pirstoutuneisuudesta ekologisen yhtenäisyyden, ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta: mitä pienempi pinta-ala ja mitä vähemmän reunavyöhykettä on, sitä yhtenäisempiä luontoalueet ovat. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Virkistys- ja viheralueteeman -aineistot perustuvat Corine maanpeiteaineistoihin Corine-aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. Eri vuosien aineistojen erot eivät ole kaikki todellisia maankäytön muutoksia, vaan osa johtuu menetelmällisistä muutoksista ja aineistojen laadun parantumisesta. Corinen resoluutio vuoden 2012 on 20 m. Lisätietoa aineistoista: Kopperoinen ym. 2012. Kriteereitä ja mittareita kestävien kaupunkiseutujen suunnittelun työvälineiksi–paikkatietomenetelmien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 28. Suomen ympäristökeskus ympäristökeskus. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi Lisätietoja: http://hdl.handle.net/10138/39843 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirkistysViheralueet2012.pdf

Aineisto koostuu keskusta-alue ja kaupan alue rajauksista. Rajaukset perustuvat 250 m x 250 m tilastoruutuihin. Molemmat aluerajaukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Keskusta-alueet ovat alueita, joissa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä.Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Keskusta-alueet myös luokitellaan sijainnin ja koon perusteella, jolloin voidaan erottaa ydinkeskustat alakeskuksista. Kaupan alueet on rajattu keskusta-alueiden ulkopuolelta. Kaupan alue on määritetty lähellä toisiaan sijaitsevien kauppojen muodostamaksi toiminnalliseksi alueeksi, jossa kauppojen asiakkailla voi olla mahdollisuus käyttää samaa pysäköintialuetta tai joukkoliikenneyhteyttä ja liikkua kaupasta toiseen jalkaisin. Alueet on luokiteltu sen mukaan, mikä on alueen koko ja sijainti suhteessa keskusta-alueisiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Keskusta-alueista on saatavilla vuosien 2010 ja 2015 versiot. 2015 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Tietyn vuoden aineiston valmistuu aina noin kahden vuoden viiveellä. Kaupan alueet ovat saatavilla vuosille 2012 ja 2017 ja 2017 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/KeskustaKaupanAlueet.pdf https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44971

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on SYKEn tuottama valtakunnallinen paikkatietoaineisto. Aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Aineisto on laadittu Suomen 34 kaupunkiseudulle YKR-kaupunkiseuturajauksen mukaan. Mukana ovat kaikki ne vuoden taajamat, jotka ovat kuuluneet kaupunkiseutuun vuosina 1985–2015. Uudenmaan maakunnan alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille taajamille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Tämä metatieto kuvaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineistot vuodesta 2017 alkaen. Tätä vanhemmille versioille on omat metatiedot. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2017 kuvaavat vuoden 2017 tilannetta taajamarajauksen ja keskusta-alueiden osalta sekä joukkoliikenneaikataulujen osalta vuoden 2019 alun tilannetta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2021 aineistossa taajamat edustavat vuoden 2020 tilannetta ja keskusta-alueet vuoden 2019 tilannetta. Joukkoliikenneaikataulut edustavat vuoden 2021 kevään tilannetta. Eri vuosien vyöhykkeet ovat tuotettu hieman erilaisella kriteeristöllä ja joukkoliikenteen aineistopohjalla, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrVyohykkeet.pdf http://hdl.handle.net/10138/176782 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574

Suomen ympäristökeskuksen taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Harva taajama-alue voi olla keskeneräistä asemakaava-aluetta, asemakaavan lähialuetta, tiheämpää tienvarsiasutusta tai tiheään taajamaan kytkeytyvää, luonteeltaan kylämäistä asutusta. Tiheään taajama-alueeseen kuuluvat ne ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02. Muut taajamaruudut kuuluvat harvaan taajama-alueeseen. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa harvasta ja tiheästä taajama-alueesta on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Tietyn vuoden tilannetta kuvaava aluerajaus laaditaan seuraavan vuoden aikana. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2012 lähtien. Käyttötarkoitus: Yhdyskuntarakenteen aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Taajamakaavio.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus The delineation of localities is the basic spatial classification of settlement structure. The delineation of localities is an essential basis in planning, steering and monitoring land use. The localities have been delineated by the Finnish Environment Institute. Overall, localities identify densely populated areas at a national level, but the outlined locality settlements can be divided further into densely built locality settlements and sparsely built locality settlements. This classification divides the areas of localities based on grid-level area density, resulting in 250 x 250-meter accuracy. Densely built locality settlements represent areas where the area density corresponds in general to already locally planned areas inside localities. Whereas sparsely populated locality settlements correspond generally to areas within localities with low area density and no local detailed plans. The delineation of sparsely built locality settlements may include incomplete planned areas nearby areas of locally planned land, narrow settlements along roads or functionally linked village-like settlements near densely built locality settlements. Densely built locality settlements include the 250 x 250-meter cells that form an area density of at least 0,02 calculated from surrounding eight cells. The remaining locality cells are categorized as areas of sparsely built locality settlements. In this context, the locality is used to refer to densely populated areas of at least 200 residents. The delineation of localities is produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR), which is a spatial grid-based information system maintained by the Finnish Environment Institute. The YKR-based statistical delineation method of localities is comparable both in space and time, which makes it possible to monitor the expansions of the area of localities without the errors brought on by the changes in the method used for delineation. The YKR method also results in a more compact delineation of the localities than the one produced by using the Nordic standard. The delineation produced by this method is also used by Statistics Finland. The Finnish title of this dataset is Harvat ja tiheät taajamat. The dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). The latest YKR Densely and Sparsely built locality settlements dataset is available from SYKE's open information service. It is updated on a yearly basis. The dataset does not include information on population and workplaces. However, the full dataset including all the information is available for internal use in environmental administration. For internal use the dataset is also available from 1990 onwards at five-year intervals and from 2010 onwards on a yearly basis. Purpose of use: Densely and Sparsely built locality settlements are produced by SYKE to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). More information: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus