From 1 - 10 / 11
  • FIN Suomen hiekkarantoja ja niiden taustatekijöitä kuvaava aineisto. Datan taustalla olevan hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on hiekkarantojen identifioiminen parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta, näiden rantojen ominaispiirteiden kuvaaminen, ympäristöllisen arvon arvioiminen sekä hoitotarpeessa olevien rantojen löytäminen. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa” Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx ENG This data describes Finnish sandy beaches and their background factors. The main purpose of the project underlying the data is to identify sandy beaches from the best available information, to describe the characteristics of these beaches, to assess their environmental value and to find beaches in need of conservation There are two separate versions of the data. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf All the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx

  • FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations 10/2023. Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

  • Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (Extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syke:n Ranta10-aineiston uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

  • Rannikon avoimet dyynit (301023) on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon tunnetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Tärkeimpiä aineistolähteitä ovat olleet vuosina 2006–2010 tehdyt tuuli- ja rantakerrostumien maastoinventoinnit (ns. Tuura-inventointi, Mäkinen ym. 2011) sekä Metsähallituksen suojelualueiden kuviotietoaineiston (SAKTI) tiedot. Aineistoon on suurpiirteisesti rajattu alueet, joiden sisällä mahdollisesti on uuden luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 9/2023) tarkoittamaa tiukasti suojeltua luontotyyppiä rannikon avoimet dyynit. Lisätietoa rannikkodyynien luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren rannikko.pdf > R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit sekä R8.01 Itämeren dyynisarjat. Lisätietoja https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RannikonAvoimetDyynit.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Open coastal dunes represents areas possibly containing dunes strictly protected by Nature Conservation Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

  • Serpentiinikallioaineistot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen tunnetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Tärkeänä tietolähteenä aineistossa ovat olleet vuosina 2020–2023 tehdyt serpentiinikallioiden maastoinventoinnit (ns. KALTI-inventointi). Aineisto korvaa aiemman aineistoversion (Serpentiinikallioaineistot120623). HUOM. Mukana on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin uuden luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain mahdollisesti tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

  • Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Potentiaalisia kohteita on etsitty alueilta, joista on saatavilla SYKEssä tuotettuja tulvariskikarttoja. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäköisyys kolmessa luokassa: suuri, keskimääräinen tai pieni. Aineisto on rasterimuotoinen (8m x 8m). Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Hankkeessa hyödynnetään kaksivaiheista mallia. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Lisätietoja https://www.syke.fi/hankkeet/potut Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.

  • Lehtoinventointien paikkatiedot perustuvat laajan valtakunnallisen lehtoinventoinninin 1980- ja 1990-luvuilla kootuista lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Paikkatietoaineistosta on julkaistu aikaisemmin valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman mukaiset rajaukset osana Luonnonsuojeluohjelma-alueet-aineistoa. Sykessä saatettiin paperiarkistosta digitaaliseen muotoon inventointien muuta tietosisältöä SYKEssä vuonna 2021-23. Aineistojen tietosisältöä yhdenmukaistettiin paikkatietojen ominaisuustiedoiksi. Paikkatietoaineistoon liittyy skannattu dokumenttiarkisto. Lehtoinventoinnin aineisto on laajin ja yhtenäisin Suomessa koottu tietoaineisto lehtoesiintymistä ja niiden kasvillisuustyyppi-, puusto- ja lajistovaihtelusta. Se tuo erittäin merkittävän lisän lehtojen ja myös ravinteisten, ohutturpeisten soiden luontotyyppitietoon suojelualueiden ulkopuolella. Lehtokohteiden rajaustarkkuudet lähtöaineistossa vaihtelivat ja joukossa on rajauksiltaan epävarmojakin kohteita. Aineiston tarkempi kuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LehtojensuojeluohjelmanInventointiaineisto.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). --- The dataset represents inventory data of herb-rich forests conservation program collected in the 1980's and 1990's. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0

  • Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet 2018 (Zonation) -aineisto koostuu 12 koko metsäisen Suomen kattavasta Zonation-analyysien tuloskartasta (pois lukien Ahvenanmaa), jotka kuvaavat Suomen metsien monimuotoisuusarvoja. Aineiston VMA-alkuiset analyysit (6 kpl) kattavat koko Suomen ja AMA-alkuiset analyysit on tehty ELY-keskuksittain (6 kpl jokaiselle keskukselle). Versiot on rakennettu siten, että edellisessä versiossa käytetyt syöttöaineistot ovat mukana myös kaikissa seuraavissa versioissa. Mitä suurempi numeerinen arvo rasterissa on, sitä korkeampi on alueen prioriteetti metsien monimuotoisuuden näkökulmasta. Tulosten hilakoko on 96 x 96 metriä. Tulokset kattavat 15.5.2018 lähtien koko puustoisen Suomen (tämä poiketen raportissa kerrotusta ja aiemmin käytetystä rajauksesta, jossa aineistosta oli poistettu Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnoimat alueet). Aineisto sisältää SYKEn latauspalvelun kautta aineiston ladanneille lisäksi .lyr-tiedoston, johon on määritetty valmiiksi värit ja analyysien kuvaukset aineistojen käyttöönoton sujuvoittamiseksi. Tämä auennee vain ESRIn paikkatieto- ohjelmilla. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) Lisätietoja: Suomenkielinen raportti analyyseistä ja niiden tuloksista: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234359 (Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa - Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysien loppuraportti) Artikkeli analyysissä käytettyjen lahopuupotentiaalien mallintamisesta: https://doi.org/10.3390/f11090913 (Modeling of Dead Wood Potential Based on Tree Stand Data) Lyhyesti tulosaineitojen tuottaminen ja käyttö kolmella kielellä: URL: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Zonation_metsa_forest_skog_Biodiversity_2018.pdf ********** Forests of high biodiversity value 2018 (Zonation) data-package consists of 12 nationwide raster maps from Finland (excluding Åland Islands). These are all different versions of biodiversity values of Finnish forests. Analyses are done in two scales: NAT = national scale (6 analysis) and REG = regional scale (6 analysis series), where region = Centre for Economic Development, Transport and the Environment. Different versions were built so that each new version included everything that had been included in previous, simpler, analysis versions. The bigger the numeric value in the raster is, the higher the biodiversity value is. Resolution of these raster maps is 96 meters x 96 meters. More information: Article of how the dead wood potential was modeled for the analysis: Forests 2020, 11(9), 913; https://doi.org/10.3390/f11090913 General abstract about how the analyses were produced: URL: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Zonation_metsa_forest_skog_Biodiversity_2018.pdf CC BY 4.0 ********** Datapaketet Skogsområden med högt biodiversitetsvärde i Finland 2018 (Zonation) består av 12 landsomfattande rasterkartor (utan Åland). Dessa 12 kartor är olika versioner av biodiversitetsvärden i Finlands skogar. Analyser är utarbetat I två måttstockar: national (sex analyser) och regional (sex analyser) (region = Närings-, trafik- och miljöcentralen i Finland). Olika prioriteringar gjordes så att varje ny version innefattade allt som fanns med i tidigare, enklare analysversioner. Ju större numeriskt värde I raster, desto högre biodiversitetsvärde. Rasterkartornas upplösning är 96 x 96 meter. Mera information: URL: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Zonation_metsa_forest_skog_Biodiversity_2018.pdf CC BY 4.0

  • Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu Syken tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus) ja Maanmittauslaitoksen tuottamien ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden rajojen pohjalta. Aineistot vastaavat 11.8.2020 tilannetta. Aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat, joihin on myös lisätty muita vesienhoidollisesti merkittäviä uomia. Aineisto on tuotettu Syken ja ELY-keskusten yhteistyönä. Syke tuotti tietomallin, johon ELY-keskukset täyttivät tiedot lohikalakantojen esiintyvyydestä. Aineistosta on tehty kaksi versioita, joiden ominaisuustietojen tarkkuudet vaihtelevat. Tarkempi aineisto on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Ominaisuustiedoiltaan suppeampi aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja on saatavissa Syken Avoin-tieto palvelussa. Käyttötarkoitus: Aineistoa voidaan käyttää kaikessa maankäytön ja muun toiminnan suunnittelussa lohikalakantojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja kantojen voimistamiseksi. Lisätietoja aineistosta ja kalastusrajoituksista: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirtavesienLohikalakannat.pdf