1000 m
Type of resources
Available actions
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Resolution
-
The Baltic Sea Pressure Index is a calculation of quantity and spatial distribution of potential cumulative impacts on the Baltic Sea. The BSII is based on georeferenced datasets of human activities (36 datasets), pressures (18 datasets) and ecosystem components (36 datasets), and on sensitivity estimates of ecosystem components (so-called sensitivity scores) that combine the pressure and ecosystem component layers, created in <a href="http://www.helcom.fi/helcom-at-work/projects/holas-ii" target="_blank">HOLAS II</a> project. The assessment can be applied with a focus on pressures only by using the Baltic Sea Pressure Index (BSPI) which shows the anthropogenic pressures/human activities in the defined assessment units without including ecosystem components. The BSPI however includes a weighting component in order to grade the effect of the pressures on the ecosystem in a generalized perspective. Cumulative impacts are calculated for each assessment unit (1 km2 grid cells) by summing all impacts occurring in the unit. All datasets and methodologies used in the index calculations are approved by all HELCOM Contracting Parties in review and acceptance processes. This dataset covers the time period 2011-2016. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.
-
This assessment was part of project Baltic ForBio funded by the Interreg Baltic Sea Region Programme (https://www.slu.se/en/departments/forest-economics/forskning/research-projects/baltic-forbio/). The project was carried out in 2017-2020. The harvesting potentials in Finland were calculated for the following assortments: • Stemwood for energy from thinnings, pine • Stemwood for energy from thinnings, spruce • Stemwood for energy from thinnings, broadleaved • Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees), pine • Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees), spruce • Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees), broadleaved • Logging residues, pine • Logging residues, spruce • Logging residues, deciduos • Stumps, pine • Stumps, spruce. 1.1 Decision support system used in assessment Regional energywood potentials were calculated with MELA forest planning tool (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017). 1.2 References and further reading Anttila P., Muinonen E., Laitila J. 2013. Nostoalueen kannoista jää viidennes maahan. [One fifth of the stumps on a stump harvesting area stays in the ground]. BioEnergia 3: 10–11. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Re-gional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 p. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hakkila, P. 1978. Pienpuun korjuu polttoaineeksi. Summary: Harvesting small-sized wood for fuel. Folia Forestalia 342. 38 p. Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen, J., Ojansuu, R., Hökkä, H., Siipilehto, J., Salminen, H. & Haapala, P. 2002. Models for predicting stand development in MELA System. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 835. 116 p. Koistinen A., Luiro J., Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Metsäkustannus Oy, Helsinki. ISBN 978-952-5632-35-4. 74 p. Mäkisara, K., Katila, M., Peräsaari, J. 2019: The Multi-Source National Forest Inventory of Finland - methods and results 2015. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Natural Resources Institute Finland. 2019. Industrial roundwood removals by region. Available at: http://stat.luke.fi/en/industrial-roundwood-removals-by-region. Accessed 22 Nov 2019. Ruotsalainen, M. 2007. Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio julkaisusarja 26. Metsäkustannus Oy, Helsinki. 51 p. ISBN 978-952-5694-16-1, ISSN 1239-6117. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6. Äijälä, O., Kuusinen, M. & Koistinen, A. (eds.). 2010. Hyvän metsänhoidon suositukset: energiapuun korjuu ja kasvatus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisusarja 30. 56 p. ISBN 978-952-5694-59-8, ISSN 1239-6117. Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (eds). 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 180 p. ISBN 978-952-6612-32-4. 2. Output considered in assessment Valid for scenario: Maximum sustained removal Main output ☒Small-diameter trees ☒Stemwood for energy ☒Logging residues ☒Stumps ☐Bark ☐Pulpwood ☐Saw logs Additional information Stemwood for energy from thinnings. Part of this potential consists of trees smaller than pulpwood size. This part is reported as Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees). Forecast period for the biomass supply assessment Start year: 2016 End year: 2045 Results presented for period 2026-2035 3. Description of scenarios included in the assessments Maximum sustained removal The maximum sustained removal is defined by maximizing the net present value with 4% discount rate subject to non-declining periodic total roundwood removals, energy wood removals and net incomes, further the saw log removals have to remain at least at the level of the first period. There are no sustainability constraints concerning tree species, cutting methods, age classes or the growth/drain -ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. Energy wood removal can consist of stems, cutting residues, stumps and roots. According to the scenario the total annual harvesting potential of industrial roundwood is 79 mill. m3 (over bark) for period 2026-2035. In 2018 removals of industrial roundwood in Finland totaled 68.9 mill. m3 (Natural Resources… 2019). 4. Forest data characteristics Level of detail on forest description ☒High ☐Medium ☐Low NFI data with many and detailed variables down to tree parts. Sample plot based ☒Yes ☐No NFI sample plot data from 2014-2018. Stand based ☐Yes ☒No Grid based ☒Yes ☐No Multi-Source NFI data from 2017 (Mäkisara et al. 2019) utilized when distributing regional potentials to 1 km2 resolution. 5. Forest available for wood supply: Total forest area defined as in: FAO. 2012. FRA 2015, Terms and Definitions. Forest Resources Assessment Working Paper 180. 36 p. Available at: http://www.fao.org/3/ap862e/ap862e00.pdf. Forest and scrub land 22 812 000 ha Forest land 20 278 000 ha and scrub land 2 534 000 ha Forest area not available for wood supply Forest and scrub land 2 979 000 ha Forest land 1 849 000 ha and scrub land 1 130 000 ha Partly available for wood supply Forest and scrub land 2 553 000 ha (includes in FAWS, below) Forest land 1 149 000 ha and scrub land 1 404 000 ha. Forest Available for wood supply (FAWS) Forest and scrub land 19 833 000 ha Forest land 18 429 000 ha and scrub land 1 404 000 ha In MELA calculations all the scrub land belonging to the FAWS belongs to the category “Partly available for wood supply”, but there are no logging events on scrub land regardless or the category. 6. Temporal allocation of fellings Valid for scenario: Maximum sustained removal Allocation method ☐Optimization based without even flow constraints ☒Optimization based with even flow constraints ☐Rule based with no harvest target ☐Rule based with static harvest target ☐Rule based with dynamic harvest target See item 3 above (max NPV with 4 % discount rate). 7. Forest management Valid for scenario: Maximum sustained removal Representation of forest management ☐Rule based ☒Optimization ☐Implicit Treatments, among of the optimization makes the selections, are based on management guidelines (e.g. Äijälä etc 2014) 7.2 General assumptions on forest management Valid for scenario: Maximum sustained removal ☒Complies with current legal requirements ☐Complies with certification ☒Represents current practices ☐None of the above ☐ No information available Forest management follows science-based guidelines of sustainable forest management (Ruotsalainen 2007, Äijälä et al. 2010, Äijälä et al. 2014). 7.3 Detailed assumptions on natural processes and forest management Valid for scenario: Maximum sustainable removal Natural processes ☒Tree growth ☒Tree decay ☒Tree death ☐Other? Tree-level models (e.g. Hynynen et al., 2002). Silvicultural system ☒Even-aged ☐Uneven-aged Click here to enter text. Regeneration method ☒Artificial ☒Natural Regeneration species ☐Current distribution ☒Changed distribution Optimal distribution may differ from the current one. Genetically improved plant material ☐Yes ☒No Cleaning ☒Yes ☐No Thinning ☒Yes ☐No Fertilization ☐Yes ☒No 7.4 Detailed constraints on biomass supply Volume or area left on site at final felling ☒Yes ☐No 5 m3/ha retained trees are left in final fellings. Final fellings can be carried out only on FAWS with no restrictions for wood supply. Constraints for residues extraction ☒Yes ☐No ☐N/A Retention of 30% of logging residues onsite (Koistinen et al. 2016). Dry-matter loss 20% for logging residues, 5% for stemwood. Constraints for stump extraction ☒Yes ☐No ☐N/A Retention of 16–18% of stump biomass (Muinonen et al. 2013; Anttila et al. 2013) Dry-matter loss 5%. 8. External factors Valid for scenario: Maximum sustained removal External factors besides forest management having effect on outcomes Economy ☐Yes ☒No Climate change ☐Yes ☒No Calamities ☐Yes ☒No Other external ☐Yes ☒No
-
This assessment was part of project Baltic ForBio funded by the Interreg Baltic Sea Region Programme (https://www.slu.se/en/departments/forest-economics/forskning/research-projects/baltic-forbio/). The project was carried out in 2017-2020. The harvesting potentials in Finland were calculated for the following assortments: • Stemwood for energy from 1st thinnings, pine • Stemwood for energy from 1st thinnings, spruce • Stemwood for energy from 1st thinnings, broadleaved • Stemwood for energy from 1st thinnings (smaller than pulpwood-sized trees), pine • Stemwood for energy from 1st thinnings (smaller than pulpwood-sized trees), spruce • Stemwood for energy from 1st thinnings (smaller than pulpwood-sized trees), broadleaved • Logging residues, pine • Logging residues, spruce • Logging residues, deciduos • Stumps, pine • Stumps, spruce. 1.1 Decision support system used in assessment Regional energywood potentials were calculated with MELA forest planning tool (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017). 1.2 References and further reading Anttila P., Muinonen E., Laitila J. 2013. Nostoalueen kannoista jää viidennes maahan. [One fifth of the stumps on a stump harvesting area stays in the ground]. BioEnergia 3: 10–11. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Re-gional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 p. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hakkila, P. 1978. Pienpuun korjuu polttoaineeksi. Summary: Harvesting small-sized wood for fuel. Folia Forestalia 342. 38 p. Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen, J., Ojansuu, R., Hökkä, H., Siipilehto, J., Salminen, H. & Haapala, P. 2002. Models for predicting stand development in MELA System. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 835. 116 p. Koistinen A., Luiro J., Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Metsäkustannus Oy, Helsinki. ISBN 978-952-5632-35-4. 74 p. Mäkisara, K., Katila, M., Peräsaari, J. 2019: The Multi-Source National Forest Inventory of Finland - methods and results 2015. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Natural Resources Institute Finland. 2019. Industrial roundwood removals by region. Available at: http://stat.luke.fi/en/industrial-roundwood-removals-by-region. Accessed 22 Nov 2019. Ruotsalainen, M. 2007. Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio julkaisusarja 26. Metsäkustannus Oy, Helsinki. 51 p. ISBN 978-952-5694-16-1, ISSN 1239-6117. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6. Äijälä, O., Kuusinen, M. & Koistinen, A. (eds.). 2010. Hyvän metsänhoidon suositukset: energiapuun korjuu ja kasvatus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisusarja 30. 56 p. ISBN 978-952-5694-59-8, ISSN 1239-6117. Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (eds). 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 180 p. ISBN 978-952-6612-32-4. 2. Output considered in assessment Valid for scenario: Maximum sustainable removal Main output ☒Small-diameter trees ☒Stemwood for energy ☒Logging residues ☒Stumps ☐Bark ☐Pulpwood ☐Saw logs Additional information Stemwood for energy from 1st thinnings. Part of this potential consists of trees smaller than pulpwood size. This part is reported as Small-diameter trees. Forecast period for the biomass supply assessment Start year: 2015 End year: 2044 Results presented for period 2025-2034 3. Description of scenarios included in the assessments Maximum sustainable removal The maximum sustainable removal is defined by maximizing the net present value with 4% discount rate subject to non-declining periodic total roundwood removals, energy wood removals and net incomes, further the saw log removals have to remain at least at the level of the first period. There are no sustainability constraints concerning tree species, cutting methods, age classes or the growth/drain -ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. Energy wood removal can consist of stems, cutting residues, stumps and roots. According to the scenario the total annual harvesting potential of industrial roundwood is 80.7 mill. m3 (over bark) for period 2025-2034. In 2018 removals of industrial roundwood in Finland totaled 68.9 mill. m3 (Natural Resources… 2019). 4. Forest data characteristics Level of detail on forest description ☒High ☐Medium ☐Low NFI data with many and detailed variables down to tree parts. Sample plot based ☒Yes ☐No NFI sample plot data from 2013-2017. Stand based ☐Yes ☒No Grid based ☒Yes ☐No Multi-Source NFI data from 2015 (Mäkisara et al. 2019) utilized when distributing regional potentials to 1 km2 resolution. 5. Forest available for wood supply: Total forest area defined as in: FAO. 2012. FRA 2015, Terms and Definitions. Forest Resources Assessment Working Paper 180. 36 p. Available at: http://www.fao.org/3/ap862e/ap862e00.pdf. Forest and scrub land 22 812 000 ha Forest land 20 278 000 ha and scrub land 2 534 000 ha Forest area not available for wood supply Forest and scrub land 2 979 000 ha Forest land 1 849 000 ha and scrub land 1 130 000 ha Partly available for wood supply Forest and scrub land 2 553 000 ha (includes in FAWS, below) Forest land 1 149 000 ha and scrub land 1 404 000 ha. Forest Available for wood supply (FAWS) Forest and scrub land 19 833 000 ha Forest land 18 429 000 ha and scrub land 1 404 000 ha In MELA calculations all the scrub land belonging to the FAWS belongs to the category “Partly available for wood supply”, but there are no logging events on scrub land regardless or the category. 6. Temporal allocation of fellings Valid for scenario: Maximum sustainable removal Allocation method ☐Optimization based without even flow constraints ☒Optimization based with even flow constraints ☐Rule based with no harvest target ☐Rule based with static harvest target ☐Rule based with dynamic harvest target See item 3 above (max NPV with 4 % discount rate). 7. Forest management Valid for scenario: Maximum sustainable removal Representation of forest management ☐Rule based ☒Optimization ☐Implicit Treatments, among of the optimization makes the selections, are based on management guidelines (e.g. Äijälä etc 2014) 7.2 General assumptions on forest management Valid for scenario: Maximum sustainable removal ☒Complies with current legal requirements ☐Complies with certification ☒Represents current practices ☐None of the above ☐ No information available Forest management follows science-based guidelines of sustainable forest management (Ruotsalainen 2007, Äijälä et al. 2010, Äijälä et al. 2014). 7.3 Detailed assumptions on natural processes and forest management Valid for scenario: Maximum sustainable removal Natural processes ☒Tree growth ☒Tree decay ☒Tree death ☐Other? Tree-level models (e.g. Hynynen et al., 2002). Silvicultural system ☒Even-aged ☐Uneven-aged Click here to enter text. Regeneration method ☒Artificial ☒Natural Regeneration species ☐Current distribution ☒Changed distribution Optimal distribution may differ from the current one. Genetically improved plant material ☐Yes ☒No Cleaning ☒Yes ☐No Thinning ☒Yes ☐No Fertilization ☐Yes ☒No 7.4 Detailed constraints on biomass supply Volume or area left on site at final felling ☒Yes ☐No 5 m3/ha retained trees are left in final fellings. Final fellings can be carried out only on FAWS with no restrictions for wood supply. Constraints for residues extraction ☒Yes ☐No ☐N/A Retention of 30% of logging residues onsite (Koistinen et al. 2016) Constraints for stump extraction ☒Yes ☐No ☐N/A Retention of 16–18% of stump biomass (Muinonen et al. 2013; Anttila et al. 2013) 8. External factors Valid for scenario: Maximum sustainable removal External factors besides forest management having effect on outcomes Economy ☐Yes ☒No Climate change ☐Yes ☒No Calamities ☐Yes ☒No Other external ☐Yes ☒No
-
The Baltic Sea Impact Index is an assessment component that describes the potential cumulative burden on the environment in different parts of the Baltic Sea. The BSII is based on georeferenced datasets of human activities (36 datasets), pressures (18 datasets) and ecosystem components (36 datasets), and on sensitivity estimates of ecosystem components (so-called sensitivity scores) that combine the pressure and ecosystem component layers, created in <a href="http://www.helcom.fi/helcom-at-work/projects/holas-ii" target="_blank">HOLAS II</a> project. Cumulative impacts are calculated for each assessment unit (1 km2 grid cells) by summing all pressures occurring in the unit for each ecosystem component. Highest impacts are found from the cells where both are abundant, but high impacts can be caused also by a single pressure if there are diverse and sensitive habitats in the grid cell. All data sets and methodologies used in the index calculations are approved by all HELCOM Contracting Parties in review and acceptance processes. This data set covers the time period 2011-2016. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.
-
Peltokasvien pinta-alat kertoo viljelykäytössä olevien peltojen pinta-alat 1 km ruutuaineistona. Aineisto perustuu maataloustukien hallinnoinnissa käytettävään IACS-rekisteriin ja viljelijöiden sinne ilmoittamiin viljelysuunnitelmiin. Yksittäiset peltolohkot on yleistetty 1 km ruudulle ja tietoja ryhmitelty yleisempiin luokkiin. Luokan perässä on IACS-rekisterin luokat, jotka luokittelu sisältää: Syysvehnä – 1110 Syysvehnä; Syysspelttivehnä Kevätvehnä – 1120 Kevätvehnä; 1142 Kevätspelttivehnä Kevätruis – 1120 Kevätruis Ruis - 1230 Syysruis Ruisvehnä – 1210 Syysruisvehnä; 1211 Kevätruisvehnä Mallasohra – 1320 Mallasohra Muu ohra – 1310 Rehuohra; 1330 Syysohra Kaura – 1400 Kaura Seosvilja – 1545 Seoskasvusto (viljat); 1555 Seoskasvusto (vilja+öljykasvit) Vihantavilja - 1601 Vihantavilja (ohra); 1602 Vihantavilja (kaura); 1603 Vihantavilja (vehnä); 1604 Vihantavilja (ruis); 1605 Vihantavilja (viljaseos) Herne – 2110 Ruokaherne; 2120 Rehuherne Seoskasvustot - 2170 Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit); 2175 Seos (herne/härkäpapu/makea lupiini/öljykasvit); 2180 Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 %+viljaa; 2185 Seoskasvusto (valkuaiskasvit+vilja); 2195 Seoskasvusto (valkuaiskasvit) Härkäpapu - 2200 Härkäpapu Peruna - 3110 Ruokaperuna; 3120 Ruokateollisuusperuna; 3130 Tärkkelysperuna; 3150 Varhaisperuna (katteenalainen); 3160 Siemenperuna (sertifioidun siemenen tuotantoon); 3190 Tärkkelysperunan oma siemenlisäys Sokerijuurikas - 3210 Sokerijuurikas, sokerintuotantoon; 3230 Sokerijuurikas, energiantuotantoon Rypsi - 4110 Kevätrypsi; 4120 Syysrypsi Rapsi - 4210 Kevätrapsi; 4220 Syysrapsi Erikoiskasvit – 1700 Tattari; 1750 Kvinoa (kinua); 1800 Maissi; 1810 Sokerimaissi; 2300 Soijapapu; 2400 Virna; 2410 Mesikkä; 2420 Mailanen; 2430 Apila; 2440 Vuohenherne; 2450 Linssi; 2500 Makealupiini; 2510 Muut lupiinit; 4010 Tupakka; 4300 Auringonkukka; 4400 Humala; 4620 Kuitupellava; 4810 Siemenmausteet ja lääkekasvit (pl kumina, sinappi); 5824 Sinappi; 6060 Siirtonurmi; 9060 Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto; 9061 Aitohunajakukka Öljykasvit - 4030 Ruistankio (Camelina, Kitupellava); 4390 Seoskasvusto (öljykasvit); 4530 Öljyhamppu; 4610 Öljypellava Kuitu- ja energiakasvit - 4020 Kuitunokkonen; 4525 Kuituhamppu; 4904 Ruokohelpi (kuivike/rehu); 4905 Ruokohelpi (energia); 4913 Energiapuu, lyhytkiertoinen (haapa ja paju); 4914 Energiapuu, lyhytkiert. (hybriidihaapa ja poppeli); 4930 Ahdekaunokki, energiantuotantoon Avomaan vihannekset ja juurekset – 5101 Tarhaherne; 5102 Pensaspapu; 5103 Valko- eli keräkaali; 5104 Kiinankaali; 5105 Kukkakaali; 5106 Porkkana; 5108 Lanttu; 5109 Nauris; 5110 Mukulaselleri;5111 Palsternakka;5113 Sipulin pikkuistukkaat;5114 Purjo; 5115 Avomaankurkku; 5116 Kurpitsa; 5117 Pinaatti; 5119 Raparperi; 5120 Punajuurikas ja keltajuurikas; 5121 Ruokasipuli (sis. punasipuli ja jättisipuli); 5124 Punakaali; 5125 Savoijinkaali (kurttukaali); 5127 Ruusukaali; 5128 Parsakaali; 5129 Kyssäkaali; 5131 Lehtiselleri; 5133 Lamopinaatti; 5134 Retiisi; 5140 Salaatti (Lactuca-suku); 5141 Salaattisikurit (Cichorium-suku); 5142 Salaattifenkoli; 5143 Kesäkurpitsa; 5148 Lehtikaali; 5149 Tilli; 5150 Persilja; 5157 Valkosipuli; 5158 Piparjuuri; 5165 Maa-artisokka; 5173 Meloni; 5176 Latva-artisokka; 5198 Muut vihannekset; 5816 Parsa; 5831 Korianteri; 5845 Ratamot; 5846 Yrttikasvit alle 5 v. (ei tilli eikä persilja); 5847 Yrttikasvit väh. 5 v.; 9630 Kasvimaa Marjapensaat, hedelmäpuut ja mansikka - 5210 Omena; 5212 Pihlaja (marjantuotanto); 5213 Päärynä; 5220 Muut hedelmät; 5221 Luumu; 5222 Viinirypäle; 5301 Mustaherukka; 5302 Punaherukka; 5303 Valkoherukka; 5305 Karviainen; 5310 Vadelma ja mesivadelma; 5311 Mansikka; 5312 Mesimarja; 5313 Pensasmustikka; 5314 Marja-aronia; 5318 Saskatoon (Marjatuomipihlaja); 5319 Muut marjakasvit; 5410 Koristekasvit, alle 5 v.; 5420 Koristekasvit, 5 v. ja yli, jatkuva sato avomaalta; 5440 Leikkovihreä ja leikkohavu, alle 5 v. kasveista; 5441 Leikkovihreä ja leikkohavu, väh. 5 v. kasveista; 5442 Koristepaju punontatarkoitukseen, alle 5 v.; 5443 Koristepaju punontatarkoitukseen, 5 - 20 v.; 5451 Tyrni; 5452 Kirsikka; 5512 Taimitarhat, alle 5 v. marja-, hedelmä-, koristek.; 5537 Taimitarhat, väh. 5 v. marja-, hedelmä-, koristek. Kumina - 5806 Kumina Viherlannoitusnurmi - 6050 Viherlannoitusnurmi; 6051 Viherlannoitusnurmi (ei ympäristösitoumusta) Viljelty laidun - 6112 1-vuotiset laidunnurmet; 6122 Monivuotiset laidunnurmet Säilörehunurmi – 6111 1-vuot. kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehunurmet; 6121 Moniv. kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet; 6210 Pysyvä kuivah.,säilör., tuorer. (väh 5, alle10 v) Luonnonlaidun – 6220 Pysyvä laidunnurmi (väh 5, alle 10 v); 6300 Luonnonlaidun ja –niitty; 6303 Luonnonlaidun jolla korkea luontoarvo (Ahvenanmaa); 6304 Luonnonlaidun jolla kohd. toim.pit. (Ahvenanmaa); 6305 Luonnonlaidun kulttuurialueella (Ahvenanmaa); 6307 Muu luonnonlaidun (Ahvenanmaa); 6600 Metsälaidun; 6710 Hakamaa, avoin; 6720 Hakamaa, puustoinen; 9801 Erityistukisopimusala, pysyvä laidun Siemennurmi 6113 1-vuotiset siemennurmet; 6115 1-vuotinen siemennurmi, yksilajinen; 6123 Monivuotiset siemennurmet; 6125 Monivuotinen siemennurmi, yksilajinen; 6545 Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto; 6546 Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto; 6550 Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto; 6561 Apilan siemen, valvottu tuotanto; 6562 Timotein siemen, valvottu tuotanto; 6565 Nurminadan siemen, valvottu tuotanto Kesanto, viljelemätön, ym. erityisalat – 9101 20 v. erityistukisopimus, pelto; 9102 20 v. erityistukisopimus, muu ala; 9403 Sänkikesanto; 9404 Avokesanto; 9620 Tilapäisesti viljelemätön ala; 9700 Pysyvästi viljelemätön Viherkesanto ja luonnonhoitopelto - 9405 Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.); 9412 Viherkesanto (nurmi ja niitty); 9413 Viherkesanto (riista ja maisema); 9422 Monimuotoisuuspelto, riista; 9423 Monimuotoisuuspelto, maisema; 9424 Monimuotoisuuspelto, niitty 1. ja 2. vuosi; 9806 Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto (sopimus) Suojavyöhykkeet ja –kaistat - 9810 Suojavyöhykenurmi (sopimukset ennen 2015); 9811 Suojavyöhyke (sitoumus alkaen 2015); 9820 Suojakaista Peltojen kokonaispinta-ala sisältää yllä lueteltujen luokkien lisäksi seuraavat IACS-luokat: 1410 Syyskaura; 3330 Rehujuurikasvit; 3340 Rehukaali; 5534 Metsäpuiden taimitarhat pellolla; 5850 Saneerauskasvi (valkosinappi); 5851 Saneerauskasvi (öljyretikka); 5852 Saneerauskasvi (samettikukka); 5853 Saneerauskasviseos; 6401 Muut rehukasvit; 6402 Rehurapsi; 9802 Erityistukisopimusala, muu ala; 9803 Erityistukisopimusala, pelto; 9804 Erityistukisopimusala, metsämaa; 9805 Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi; 9807 Ympäristösopimusala, muu ala; 9808 Ympäristösopimusala, metsämaa; 9812 Monivuotinen ympäristönurmi; 9830 Maisemapiirre
-
Peltokasvien pinta-alat kertoo viljelykäytössä olevien peltojen pinta-alat 1 km ruutuaineistona. Aineisto perustuu maataloustukien hallinnoinnissa käytettävään IACS-rekisteriin ja viljelijöiden sinne ilmoittamiin viljelysuunnitelmiin vuodelta 2015. Yksittäiset peltolohkot on yleistetty 1 km ruudulle ja tietoja ryhmitelty yleisempiin luokkiin. Luokan perässä on IACS-rekisterin luokat, jotka luokittelu sisältää: Kevätviljat - 1120 Kevätvehnä; 1142 Kevätspelttivehnä; 1220 Kevätruis; 1310 Rehuohra; 1320 Mallasohra; 1330 Muu ohra; 1400 Kaura; 1540 Seosvilja (korsiviljat); 1545 Seosvilja (korsiviljat); 1550 Seosvilja (korsiviljat+öljykasvit); 1600 Vihantavilja; 1601; Vihantavilja; 1602 Vihantavilja; 1603 Vihantavilja; 1604 Vihantavilja; 1605 Vihantavilja Syysviljat - 1110 Syysvehnä; 1141 Syysspelttivehnä; 1210 Ruisvehnä; 1230 Syysruis Öljykasvit - 4030 Ruistankio (Camelina, Kitupellava); 4110 Kevätrypsi; 4120 Syysrypsi; 4210 Kevätrapsi; 4220 Syysrapsi; 4530 Öljyhamppu; 4610 Öljypellava Valkuaiskasvit - 2110 Ruokaherne; 2120 Rehuherne; 2200 Härkäpapu; 2400 Virna; 2500 Makealupiini; 2600 Muut valkuaiskasvit Seoskasvustot - 2170 Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit); 2180 Seoskasvusto (valkuaiskasvit yli 50 % + viljaa); 2185 Seoskasvusto (valkuaiskasvit yli 50 % + viljaa); 2190 Seoskasvusto (valkuaiskasvit + väh. 50 % viljaa) Peruna - 3110 Ruokaperuna; 3120 Ruokateollisuusperuna; 3130 Tärkkelysperuna; 3140 Muu peruna; 3150 Varhaisperuna (katteenalainen); 3160 Siemenperuna (sertifioidun siemenen tuotantoon); 3180 Siemenperuna, oma siemenlisäys; 3190 Tärkkelysperunan oma siemenlisäys Erikoiskasvit - 1700 Tattari; 1750 Kvinoa (kinua); 1800 Maissi; 1810 Sokerimaissi; 1900 Muut viljat; 4020 Kuitunokkonen; 4300 Auringonkukka; 4400 Humala; 4510 Kuituhamppu (muu käyttö); 4620 Kuitupellava; 4810 Siemenmausteet ja lääkekasvit (pl kumina, sinappi); 5806 Kumina; 5824 Sinappi; 6060 Siirtonurmi; 6400 Muut rehukasvit (esim. rehurapsi); 9060 Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto; 9630 Kasvimaa Sokerijuurikas - 3210 Sokerijuurikas, sokerintuotantoon; 3230 Sokerijuurikas, energiantuotantoon Säilörehunurmi ja Heinänurmi on jaettu seuraavista maankäyttöluokista satotilaston korjuualalla painottaen - 6111 1-vuotiset kuivaheinä-,säilörehu-,tuorerehunurmet; 6121 Monivuot. kuivaheinä-,säilörehu-ja tuorerehunurmet; 6210 Pysyvä kuivah.,säilör., tuorer. (väh 5, alle10 v) Viljelty laidun - 6112 1-vuotiset laidunnurmet; 6122 Monivuotiset laidunnurmet Siemennurmi - 6113 1-vuotiset siemennurmet; 6123 Monivuotiset siemennurmet; 6541 Alsikeapilan siemen, valvottu tuotanto; 6542 Puna-apilan siemen, valvottu tuotanto; 6544 Valkoapilan siemen, valvottu tuotanto; 6545 Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto; 6546 Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto; 6550 Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto; 6562 Timotein siemen, valvottu tuotanto; 6565 Nurminadan siemen, valvottu tuotanto Viherlannoitusnurmi - 6050 Viherlannoitusnurmi Viherkesanto ja luonnonhoitopelto - 9402 Viherkesanto; 9405 Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.); 9406 Luonnonhoitopelto (maisema); 9407 Luonnonhoitopelto (riista); 9408 Luonnonhoitopelto (niittykasvit, väh. 2 v.); 9810 Suojavyöhykenurmi; 9820 Suojakaista Kuitu- ja energiakasvit - 4520 Kuituhamppu (kuidutukseen); 4900 Ruokohelpi; 4901 Ruokohelpi; 4902 Ruokohelpi; 4903 Ruokohelpi (kylv./saatu hall. 30.4.04-10.3.05); 4912 Energiapuu, lyhytkiertoinen (sis. energiapaju); 4930 Ahdekaunokki, energiantuotantoon Kesanto, viljelemätön, ym. erityisalat - 9050 Monimuotoisuuskohde (ymp. lisätoimenpide); 9101 20 v. erityistukisopimus, pelto; 9102 20 v. erityistukisopimus, muu ala; 9403 Sänkikesanto; 9404 Avokesanto; 9600 Viljelyyn liittyvä kesanto (luomutilat); 9620 Tilapäisesti viljelemätön ala; 9710 Viljelemätön; 9802 Erityistukisopimusala, muu ala; 9803 Erityistukisopimusala, pelto Luonnonlaidun - 6220 Pysyvä laidunnurmi (väh 5, alle 10 v); 6221 Pysyvä laidun, ei sadonkorjuuvelvoitetta; 6300 Luonnonlaidun ja -niitty; 6301 Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen; 6600 Metsälaidun; 6710 Hakamaa, avoin; 6720 Hakamaa, puustoinen; 9801 Erityistukisopimusala, pysyvä laidun Avomaan vihannekset ja juurekset - 3300 Rehujuurikasvit ja rehukaali; 5101 Tarhaherne; 5102 Pensaspapu; 5103 Valko- eli keräkaali; 5104 Kiinankaali; 5105 Kukkakaali; 5106 Porkkana; 5108 Lanttu; 5109 Nauris; 5110 Mukulaselleri; 5111 Palsternakka; 5113 Sipulin pikkuistukkaat; 5114 Purjo; 5115 Avomaankurkku; 5116 Kurpitsa; 5117 Pinaatti; 5118 Pehmeä keräsalaatti; 5119 Raparperi; 5120 Punajuurikas ja keltajuurikas; 5121 Ruokasipuli (sis. punasipuli ja jättisipuli); 5124 Punakaali; 5125 Savoijinkaali (kurttukaali); 5127 Ruusukaali; 5128 Parsakaali; 5129 Kyssäkaali; 5131 Lehtiselleri; 5134 Retiisi; 5143 Kesäkurpitsa; 5146 Rapeakeräsalaatti; 5148 Lehtikaali; 5149 Tilli; 5150 Persilja; 5157 Valkosipuli; 5165 Maa-artisokka; 5174 Salkopapu; 5197 Muut salaatit; 5198 Muut vihannekset; 5816 Parsa; 5843 Lehtiyrttimausteet (ei tilli tai persilja); 5845 Ratamot Marjapensaat, hedelmäpuut ja mansikka - 5210 Omena; 5212 Pihlaja (marjantuotanto); 5213 Päärynä; 5220 Muut hedelmät; 5221 Luumu; 5222 Viinirypäle; 5301 Mustaherukka; 5302 Punaherukka; 5303 Valkoherukka; 5305 Karviainen; 5307 Viherherukka; 5310 Vadelma ja mesivadelma; 5311 Mansikka; 5312 Mesimarja; 5313 Pensasmustikka; 5314 Marja-aronia; 5315 Puolukka; 5316 Karpalo; 5317 Lakka; 5319 Muut marjakasvit; 5410 Koristekasvit, alle 5 v.; 5420 Koristekasvit, 5 v. ja yli, jatkuva sato avomaalta; 5440 Leikkovihreä ja leikkohavu, alle 5 v. kasveista; 5441 Leikkovihreä ja leikkohavu, väh. 5 v. kasveista; 5442 Koristepaju punontatarkoitukseen, alle 5 v.; 5443 Koristepaju punontatarkoitukseen, 5 - 20 v.; 5451 Tyrni; 5452 Kirsikka; 5512 Taimitarhat, alle 5 v. marja-, hedelmä-, koristek.; 5537 Taimitarhat, väh. 5 v. marja-, hedelmä-, koristek.
-
Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen lämpötilan ja sademäärän 30-vuotiskeskiarvot kalenterikuukausittain
-
Aineisto sisältää Kriging menetelmällä 1km*1km hilaan interpoloidut kuukauden keskilämpötilan ja sademäärän vuodesta 1961 lähtien. Interpolointi tehty R:n gstat-paketilla selittäjinä järvisyys, merisyys sekä korkeuden neliöjuuri.
-
Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säätutkilla mitattuja havaintoja. Kaikki säätutkat sisältävänä yhdistelmäkuvana on saatavilla seuraavat suureet: tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti sekä yhden tunnin ja vuorokauden sadekertymät. Yksittäisten säätutkien kuvina on saatavilla tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti ja tuulen säteisnopeus.