Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin havaitsee ja paikantaa salamoita koko Suomessa. Havainnot sisältävät maasalamat osaiskuineen sekä osan pilvisalamoista. Pilvisalamoiden havaintotehokkuus on kuitenkin oleellisesti heikompi kuin maasalamoiden. Keskeisimmät paikantimen ilmoittamat parametrit ovat aika- ja paikkatieto. Järjestelmä ilmoittaa lisäksi mm. huippuvirta- sekä paikannusepätarkkuusarvion. Maasalamoiden osalta paikannustarkkuus (maakontaktipiste) on tyypillisesti alle 1 km, mutta paikannustarkkuus vaihtelee paikannuksesta toiseen. Kokonaisuudessaan datassa esiintyy koko sallittu jatkumo aina maksimiarvoon 25 km asti. Pilvisalamoiden osalta virhearviot ovat tyypillisesti suurempia, mutta toisaalta niiden sijaintia ei muutenkaan voi täsmällisesti määritellä yhdellä ainoalla pisteellä (ei ole maakontaktia).

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien laskennallisia ja mitattuja vuorokausiarvoja vuodesta 1844 alkaen. Laskennallisia arvoja ovat ilman lämpötilan vuorokausikeskiarvo ja sateen vuorokausikertymä. Mitattuja arvoja ovat ilman minimi- ja maksimilämpötila, maanpinnan minimilämpötila ja lumensyvyys. Ilman lämpötilan ääriarvot mitataan 06 ja 18 UTC ja maanpinnan minimilämpötila 06 UTC. Nämä kuvaavat ääriarvoja edellisen 12 tunnin (klo 18-06 ja 06-18 UTC) jakson ajalta.

Sääluotaus (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) maanpinnalta noin 25 km korkeuteen.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan mallipinnoille. Aineisto kattaa mallipinnoilla olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, kastepistelämpötila, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Pystysuunnassa mallissa on 65 tasoa, joista 20 on sijoitettu ilmakehän alimpaan 1000 metriin. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Mallista saadaan mm. merkitsevän aallonkorkeuden ja -suunnan tuntiarvokentät.

Aineisto sisältää ulkoisen säteilyn annosnopeudet Suomen mittausasemilta. Automaattiset mittausasemat muodostavat valvontaverkon, joka mittaa ulkoisen säteilyn annosnopeutta eripuolilla Suomea. Valvontaverkko koostuu noin 255 mittausasemasta ja sen ylläpidosta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK).

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen ylläpitämät reaaliaikaiset asemakohtaiset ilmanlaatuhavainnot. Ilmansaasteiden pitoisuuksia mitataan jatkuvatoimisilla automaattisilla mittalaitteilla. Aineisto koostuu tuntikeskiarvoista, jotka päivittyvät kerran tunnissa. Aineistossa on kaikkiaan viisi saasteyhdistettä (SO2, NO2,O3, PM10, PM2.5), mutta mitattava yhdistevalikoima vaihtelee mittausasemittain.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien hetkelliset pintasäähavaintoarvot. Pintasäähavaintoarvoja ovat lämpötila, paine, suhteellinen kosteus, tuulen nopeus ja suunta sekä sademäärä. Mitattavat havaintoarvot vaihtelevat asemittain. Tyypillisesti havaintoarvoja mitataan 10 min välein.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säätutkilla mitattuja havaintoja. Kaikki säätutkat sisältävänä yhdistelmäkuvana on saatavilla seuraavat suureet: tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti sekä yhden tunnin ja vuorokauden sadekertymät. Yksittäisten säätutkien kuvina on saatavilla tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti ja tuulen säteisnopeus.

Säähavaintojen ilmastolliset vertailuarvot 30-vuotisjaksoilla 1971-2000, 1981-2010 ja 1991 - 2020 sisältää tilastotietoja Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien ilmanpaineesta, ilman lämpötilasta, suhteellisesta kosteudesta, sademäärästä, lumensyvyydestä, tuulesta, auringonpaisteesta ja kokonaissäteilystä kyseisinä jaksoina.