Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien laskennallisia ja mitattuja vuorokausiarvoja vuodesta 1844 alkaen. Laskennallisia arvoja ovat ilman lämpötilan vuorokausikeskiarvo ja sateen vuorokausikertymä. Mitattuja arvoja ovat ilman minimi- ja maksimilämpötila, maanpinnan minimilämpötila ja lumensyvyys. Ilman lämpötilan ääriarvot mitataan 06 ja 18 UTC ja maanpinnan minimilämpötila 06 UTC. Nämä kuvaavat ääriarvoja edellisen 12 tunnin (klo 18-06 ja 06-18 UTC) jakson ajalta.

Aineisto sisältää Kriging menetelmällä 1km*1km hilaan interpoloidut kuukauden keskilämpötilan ja sademäärän vuodesta 1961 lähtien. Interpolointi tehty R:n gstat-paketilla selittäjinä järvisyys, merisyys sekä korkeuden neliöjuuri.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien hetkelliset pintasäähavaintoarvot. Pintasäähavaintoarvoja ovat lämpötila, paine, suhteellinen kosteus, tuulen nopeus ja suunta sekä sademäärä. Mitattavat havaintoarvot vaihtelevat asemittain. Tyypillisesti havaintoarvoja mitataan 10 min välein.

Ilmatieteen laitoksen talvikautena tuottama kahden vuorokauden ennuste merijäiden liikkeistä. Painopisteet liikenopeuksissa, jään valliintumisessa, railojen avautumisessa ja puristustilanteissa. Merijääennuste perustuu yleensä päivittäin julkaistavaan jääkarttaan ja Ilmatieteen laitoksen tuuli- ja lämpötilaennusteeseen.

Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin havaitsee ja paikantaa salamoita koko Suomessa. Havainnot sisältävät maasalamat osaiskuineen sekä osan pilvisalamoista. Pilvisalamoiden havaintotehokkuus on kuitenkin oleellisesti heikompi kuin maasalamoiden. Keskeisimmät paikantimen ilmoittamat parametrit ovat aika- ja paikkatieto. Järjestelmä ilmoittaa lisäksi mm. huippuvirta- sekä paikannusepätarkkuusarvion. Maasalamoiden osalta paikannustarkkuus (maakontaktipiste) on tyypillisesti alle 1 km, mutta paikannustarkkuus vaihtelee paikannuksesta toiseen. Kokonaisuudessaan datassa esiintyy koko sallittu jatkumo aina maksimiarvoon 25 km asti. Pilvisalamoiden osalta virhearviot ovat tyypillisesti suurempia, mutta toisaalta niiden sijaintia ei muutenkaan voi täsmällisesti määritellä yhdellä ainoalla pisteellä (ei ole maakontaktia).

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säätutkilla mitattuja havaintoja. Kaikki säätutkat sisältävänä yhdistelmäkuvana on saatavilla seuraavat suureet: tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti sekä yhden tunnin ja vuorokauden sadekertymät. Yksittäisten säätutkien kuvina on saatavilla tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti ja tuulen säteisnopeus.

Merialueilla tehdään CTD-luotauksia eli mitataan lämpötila- ja suolaisuusprofiili enintään 3 kertaa kuussa vakiomittauspisteissä. Mitattuihin tai laskennallisiin parametreihin kuuluvat lisäksi veden sähkönjohtokyky, tiheys ja äänennopeus.

Aineisto sisältää jäähavaitsijoiden mereltä 1-3 kairanreiästä mittaaman jäänpaksuuden keskiarvot sekä jään päällä olevan lumen syvyyden keskiarvot.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman uusimman merivedenkorkeuden ennusteen kaksi vuorokautta eteenpäin. Ennuste on laadittu 14 paikalle Suomen rannikolla teoreettisen keskiveden suhteen ja N2000-korkeusjärjestelmässä.

Aineisto sisältää reaaliaikaiset asemakohtaiset ilmanlaatuhavainnot Suomen kaupungeista ja teollisuusalueilta. Ilmansaasteiden pitoisuuksia mitataan automaattisilla, jatkuvatoimisilla mittalaitteilla ja aineisto koostuu tuntikeskiarvoista, jotka päivittyvät kerran tunnissa. Aineistossa on kaikkiaan seitsemän saasteyhdistettä (SO2, NO2,O3, TRS, CO, PM10, PM2.5), mutta mitattava yhdistevalikoima vaihtelee mittausasemittain. Kuntien ja teollisuuden ilmanlaadun mittaustoiminnan laajuus määräytyy Ilmanlaatuasetuksen sekä ympäristölupalainsäädännön perusteella. Ilmatieteen laitos kerää tiedot Ilmanlaatuportaaliin (ilmanlaatu.fi) ja jakaa ne sieltä edelleen avoimeen dataan.