Mallista saadaan mm. merkitsevän aallonkorkeuden ja -suunnan tuntiarvokentät.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan mallipinnoille. Aineisto kattaa mallipinnoilla olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, kastepistelämpötila, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Pystysuunnassa mallissa on 65 tasoa, joista 20 on sijoitettu ilmakehän alimpaan 1000 metriin. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

FMI-ENFUSER (The Finnish Meteorological Institute's ENvironmental information FUsion SERvice) tuottaa ilmanlaatutietoa kaupunkialueille suurella erotuskyvyllä. Malli perustuu hetkellisten päästöjen leviämismallinnukseen (Gaussian puff) ja hyödyntää historiallista ilmanlaadun mittaustietoa sekä uusimpia saatavilla olevia ilmanlaatuhavaintoja mallinnusalueelta. Epäpuhtauksien taustapitoisuudet sekä kaukokulkeumat saadaan alueellisen mittakaavan mallista (FMI-SILAM). Meteorologiset tiedot leviämismallille saadaan säänennustusmalleista kuten HIRLAM, ECMWF tai GFS mallinnusalueesta riippuen.

Aineisto sisältää ulkoisen säteilyn annosnopeudet Suomen mittausasemilta. Automaattiset mittausasemat muodostavat valvontaverkon, joka mittaa ulkoisen säteilyn annosnopeutta eripuolilla Suomea. Valvontaverkko koostuu noin 255 mittausasemasta ja sen ylläpidosta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK).

Aineisto sisältää Kriging menetelmällä 1km*1km hilaan interpoloidut kuukauden keskilämpötilan ja sademäärän vuodesta 1961 lähtien. Interpolointi tehty R:n gstat-paketilla selittäjinä järvisyys, merisyys sekä korkeuden neliöjuuri.

Meriveden korkeus teoreettisen keskiveden suhteen ja N2000-korkeusjärjestelmässä Suomen rannikon 14 mittausasemalta eli mareografilta. Vuodesta 1971 lähtien tunnin välein ja 2017 jälkeen myös minuutin välein.

Merialueilla tehdään CTD-luotauksia eli mitataan lämpötila- ja suolaisuusprofiili enintään 3 kertaa kuussa vakiomittauspisteissä. Mitattuihin tai laskennallisiin parametreihin kuuluvat lisäksi veden sähkönjohtokyky, tiheys ja äänennopeus.

Aineisto sisältää reaaliaikaiset asemakohtaiset ilmanlaatuhavainnot Suomen kaupungeista ja teollisuusalueilta. Ilmansaasteiden pitoisuuksia mitataan automaattisilla, jatkuvatoimisilla mittalaitteilla ja aineisto koostuu tuntikeskiarvoista, jotka päivittyvät kerran tunnissa. Aineistossa on kaikkiaan seitsemän saasteyhdistettä (SO2, NO2,O3, TRS, CO, PM10, PM2.5), mutta mitattava yhdistevalikoima vaihtelee mittausasemittain. Kuntien ja teollisuuden ilmanlaadun mittaustoiminnan laajuus määräytyy Ilmanlaatuasetuksen sekä ympäristölupalainsäädännön perusteella. Ilmatieteen laitos kerää tiedot Ilmanlaatuportaaliin (ilmanlaatu.fi) ja jakaa ne sieltä edelleen avoimeen dataan.

Sääluotaus (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) maanpinnalta noin 25 km korkeuteen.

Säähavaintojen ilmastolliset vertailuarvot 30-vuotisjaksoilla 1971-2000, 1981-2010 ja 1991 - 2020 sisältää tilastotietoja Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien ilmanpaineesta, ilman lämpötilasta, suhteellisesta kosteudesta, sademäärästä, lumensyvyydestä, tuulesta, auringonpaisteesta ja kokonaissäteilystä kyseisinä jaksoina.