Elevation zones is a raster dataset that visualises elevation of the terrain. The product covers the whole of Finland. There are four product versions available in which the pixel sizes are 32, 64, 128 and 512 metres. The dataset does not contain elevation values; it is a colour image that visualises the height of the terrain above sea level as zones. The sea is shown in light blue in the elevation zone. The product Elevation zones is available as a version that covers the whole country and as versions that cover a certain area. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland.

This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso on tuotettu Turun alueelta ja Turun lisäksi edustettuna on jonkin verran lähikuntien alueita. Lämpösumma-aineistossa (Turku_lamposumma…) selitettävänä muuttujana on ollut yli 25 asteen rajan ylittävien astetuntien määrä. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpösumma-aineiston resoluutio on 250 m ja aineisto kattaa maa-alueet.

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso kattaa Tampereen lisäksi jonkin verran lähikuntien alueita. Regressiomalli on kalibroitu Turun alueella, minkä jälkeen mallia on sovellettu Tampereen alueella. Regressiomalli on kalibroitu Turussa siten, että selitettävänä muuttujana on ollut TURCLIM-havaintoverkoston (https://sites.utu.fi/turclim/) mittaama ilman lämpötila. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maanpeitteeseen liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Turussa tehdyn mallin kalibroinnin jälkeen mallia on sovellettu Tampereen alueella, josta on ollut käytettävissä samat selittävät muuttujat kuin Turustakin. Mallin soveltamisessa Tampereen alueella on hyödynnetty lisäksi Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien referenssilämpötiloja. Lämpötila-aineiston resoluutio on 100 m ja se kattaa maa-alueet.

Kasvillisuuden korkeusaineisto on laserkeilausaineistoista teemoitettu rasteriaineisto. Aineistossa on teemoitettu 5 metrin korkeus välein kasvillisuuskorkeudet. Teemoitus alkaa 5 metrin korkeudesta ja päättyy 50 metriin. Laserkeilausaineisto on keilattu vuosina 2007,2009 ja 2012 riippuen alueesta. Maaningan keskustan alueen kasvillisuusrasterointi on tehty Maanmittauslaitoksen vuoden 2011 keilausaineistoon perustuen, jossa aineiston tarkkuus on selkeästi huonompi. Tarkista kasvillisuuskorkeusrasterin tarkempi vuosi tiedon tuottajalta. Aineisto on muodostettu automaattisesti luokitellusta laserkeilausaineistosta, josta on käsin jälkeen päin poistettu mm. sähkölinjoja sekä rakennuksiksi luokiteltuja pisteitä. Aineistossa on mukana yksittäisiä pisteitä rakennuksista, voimalinjoista sekä muista korkeista rakenteista. Aineisto ei kuvaa ajantasaista kasvillisuustilannetta vaan laserkeilausvuoden tilannetta. Kasvillisuuskorkeustasot:5m - 10m,10m - 15m,15m - 20m,20m - 25m,25m - 30m,30m - 35m,35m - 50m.

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. "Predicted air temperature" -aineiston regressiomalli on kalibroitu Turun alueella, ja siirretty Oulun alueelle. Mallinnetun lämpötilan (Oulun_keskilampotila…) sisältävän aineiston regressiomalli on kalibroitu Turun alueella siten, että selitettävänä muuttujana on ollut TURCLIM-havaintoverkoston (https://sites.utu.fi/turclim/) mittaama ilman lämpötila. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpötila-aineiston resoluutio on 100 m ja se kattaa maa-alueet. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Geoenergiapotentiaali kartta on rasteriaineisto,joka kuvaa Kuopion Savilahden alueen geoenergiapotentiaalia. Aineisto on toteutettu 1 metrin maastoerottelykyvyllä. Korkeusjärjestelmänä käytetään N2000 -korkeusjärjestelmää. Aineisto kattaa Kuopion kaupungin Savilahden alueen. Geotiff-aineiston arvot vaihtelevat luvusta 1 (erittäin hyvin soveltuvat) lukuun 0,08 (erittäin huonosti soveltuvat alueet). Arviointimenetelmän lähtötietoina käytettiin avoimia paikkatietoaineistoja: Geologian tutkimuskeskus, Maapeitepaksuus 1:1 000 000; Geologian tutkimuskeskus, Kallioperä 1:100 000; Geologian tutkimuskeskus, kallioperäkairaukset; Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen kairasydänaineisto; Maanmittauslaitos, maastotietokanta; Suomen ympäristökeskus, pohjavesialueet. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty rakentamiseen liittyviä pohjatutkimuksia, joissa ei pääsääntöisesti ole tehty kalliovarmistusta sekä kiinteistö- ja rakennusrekisteriaineistoja. Mahdollisuus hyödyntää geoenergiaa riippuu voimakkaasti maakerroksen paksuudesta, kallioperän ominaisuuksista ja pohjaveden pinnan korkeudesta. Mitä paksumpi maapeite on, sitä kalliimpaa on energiakaivon tai -kaivokentän poraus. Myös kallioperän ominaisuuksilla, kuten lämmönjohtavuudella on suora yhteys energiakaivon energian tuottoon ja -tehoon / metri. Alueellisen kallioperän ominaisuudet vaikuttavat siis geoenergiaporauksen kustannuksiin ja samalla koko menetelmän kannattavuuteen. Huonoille alueille on mahdollista sijoittaa geoenergiajärjestelmiä, mutta investointikustannukset ovat suuremmat kuin paremmilla alueilla. Edellä esitellyt analyysit yhdistettiin spatiaaliseen data-analyysiin perustuvalla monimuuttujaisella mallinnuksella jolla saatiin yhdistettyä lopullinen geoenergiapotentiaaliaineisto. Geoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen geoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.

Aineisto sisältää Kuopion kaupungin virastokarttoja vuosilta 2000-2015. Virastokartta on kantakartasta johdettava koko kaupungin kattava rasteriaineisto. Tietosisältönä virastokartta sisältää kadunnimet asemakaava-alueella, tonttien ja kiinteistöjen osoitenumerot, kiinteistöjaotuksen, asemakaava-alueiden rakennukset, tiestön sekä vesistöt.