Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien lajien populaatiokoosta sekä populaatiokoon kehityssuunnasta. Arviointi vuosilta 2008–2012 tehtiin vuonna 2013 ja vuosilta 2103-2018 vuonna 2019. Raportoiduista tiedoista voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajeista raportoidaan erikseen tiedot pesivästä, muuttavasta ja talvehtivasta populaatiosta. Aineisto sisältää kunkin lajin osalta keskeisimmät EU:n komissiolle raportoidut tiedot. Aineistossa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Muuttavista linnuista ei aineistossa ole tietoja. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lintujen levinneisyyttä. Linnut, lintudirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2019 Linnut, lintudirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2013 - Linnut levinneisyys, lintudirektiivin raportointi 2013 Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-12/art-12-reporting-2008-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit *** Reporting of Birds Directive Member states report the implementation of Birds Directive (Directive 2009/147/EC) to EU every six years. The report includes evaluation of population size and population size trends of the bird species. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Suomen IMAGE2012 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa. Se koostuu pääosin IRS, LISS ja RapidEye kesän ja kevään satelliittikuvista. Mosaiikin pikselikoko on 20 m. Aineistossa vesialueet ja puuttuvan tiedon alueet erottuvat lähes mustina, sulkeutuneet havumetsät tumman vihreinä, lehtimetsät ja kasvipeitteiset peltomaat kirkkaan vihreinä ja niukkakasvipeitteiset alueet punaisen eri sävyinä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Kuvausajankohta 04/2011 - 09/2013 Käyttötarkoitus: Taustakarttana ja kuvatulkintaan. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2012_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott%289085%29 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/image2012_image_ID.xlsx *** Finland's IMAGE2012 satellite image mosaic 20 m has been produced at Syke in the EU's Copernicus Gioland project. The material consists of IRS, LISS and RapidEye satellite images taken during the spring and summer. The images were processed with cloud masking and atmospheric correction, after which the images have been tiled into a single mosaic. The pixel size is 20 m. In the data, water areas and areas of missing information show in black, closed coniferous forests in dark green, deciduous forests and vegetated arable lands in bright green, and sparsely vegetated areas in different shades of red. Acquisition dates 04/2011 - 09/2013 Usage as a background map and for image interpretation. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

RRakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Osoitteet syntyvät Ryhtiin rakenteisessa muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa osoitteilla ei ole omia sijaintipisteitä vaan ne kohdistetaan rakennuskohteisiin. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennusten osoitetiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinta rakennusten osoitteista. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. Avoimen OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. *********************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skickas till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. Adresserna genereras i strukturerad form i Ryhti. I det första skedet har adresserna inga egna lokaliseringspunkter utan de riktas till byggnadsobjekten. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. De adressuppgifter för byggnader som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. Som öppen information erbjuds gränssnittet OGC API Features om byggnadernas adresser. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. *********************************************************** The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. Addresses in Ryhti are created in a structured form. In the first phase, the addresses do not have their own location points, and are instead linked to building objects. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any building address information created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Open data on building addresses is available via an OGC API Features interface. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).

Nitraattidirektiivin (1991) tarkoituksena on suojella veden laatua kaikkialla Euroopassa estämällä maataloudesta peräisin olevien nitraattien pilaamasta pohja- ja pintavesiä ja edistämällä hyvien maatalouskäytäntöjen käyttöä. Nitraattidirektiivi on olennainen osa vesilainsäädäntöä vesipolitiikan puitedirektiivin ohella, ja se on yksi keskeisistä välineistä vesien suojelemiseksi maatalouden paineilta. Suomessa direktiivi 91/676/ETY vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta pantiin vuonna 2000 täytäntöön ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Sekä ympäristönsuojelulaki että valtioneuvoston asetus on uusittu vuonna 2014. Voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettu valtioneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta astui voimaan 1.4.2015 alkaen. Asetukseen sisältyy nitraattidirektiivin 5 artiklan tarkoittama toimintaohjelma, jota sovelletaan koko valtakunnan alueella. Aineisto sisältää nitraattidirektiivin mukaiset, vuosien 2020-2023 pintaveden havaintopaikat, jotka on raportoitu kesällä 2024. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/NitraattidirektiivinMukaisetHavaintopaikat.pdf The purpose of the Nitrates Directive (1991) is to protect water quality throughout Europe by preventing the pollution of groundwater and surface water by nitrates from agricultural sources and by promoting the use of good agricultural practice. The Nitrates Directive is an integral part of water legislation, alongside the Water Framework Directive, and is one of the key instruments for protecting waters from agricultural pressures. In Finland, Directive 91/676 / EEC on the protection of waters against pollution caused by nitrates from agricultural sources was implemented in 2000 by a Government Decree (931/2000) on the restriction of nitrates access from agricultural sources to waters issued under the Environmental Protection Act (86/2000). Both the Environmental Protection Act and the Government Decree were renewed in 2014. The Government Decree (1250/2014) on the limitation of certain emissions from agriculture and horticulture, issued pursuant to the current Environmental Protection Act (527/2014), entered into force on 1 April 2015. The regulation contains an action program within the meaning of Article 5 of the Nitrates Directive, which applies throughout the national territory. The data includes surface water monitoring sites in accordance with the Nitrates Directive for 2020-2023, which were reported in summer 2024. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Syksystä 2024 alkaen muutokset päivittyvät aineistoon kerran viikossa, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Pohjavesialueaineiston INSPIRE-tietotuote päivitetään kahdesti vuodessa. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin. INSPIRE compatible dataset has been published.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Lisäksi järjestelmässä ylläpidetään rakennuksen omistajan yhteystietoa useammasta eri lähteestä, näistä ei kuitenkaan muodostu julkisesti luotettavaa rekisteriä rakennusten omistajista. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennustiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Viranomaisasiakkaille on tarjolla perustieto- ja muutostietopalvelu sekä yksittäisen kohteen kyselyrajapinta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinnat valmiista rakennuksista, hankerakennuksista sekä osoitteista. Avoin tieto on saatavilla myös Ryhti-karttapalvelusta. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. Avoimen OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. ************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skicks till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. I systemet upprätthålls dessutom kontaktuppgifter till en byggnads ägare från flera olika källor, men dessa utgör dock inte ett offentligt tillförlitligt register över byggnadernas ägare. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. Byggnadsuppgifter som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. För myndighetskunder erbjuds den grundläggande informationstjänsten och ändringsdatatjänsten samt ett förfrågningsgränssnitt för ett enskilt objekt. Som öppen information erbjuds gränssnitten OGC API Features för färdiga byggnader, projektbyggnader och adresser. Öppen information finns också tillgänglig i Ryhti-karttjänsten. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Datainnehållet i det öppna gränssnittet OGC API Features och de uppgifter som används i karttjänsten: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (på finska) Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. ********************************************************* The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. In addition, the system maintains the contact information of building owners, obtained from several different sources. However, the system does not constitute a publicly reliable register of building owners. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any construction data created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Official customers can use a basic data and modified data service, as well as a query API for individual sites. Open data on completed buildings, project buildings, and addresses is available via OGC API Features interfaces. Open data is also available in the Ryhti map service. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. Data content of the open OGC API Features interface and the data used in the map service: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (available in Finnish) More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).

Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan. Direktiivin mukaan pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä. Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään. Pohjavesimuodostumat käsittävät ympäristöhallinnon kartoittamat ja luokittelemat vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (eli ns. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet) sekä E-lisämääreen saaneet pohjavesialueet (1E-, 2E- ja E-luokat), joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Tämä aineisto sisältää pinta- ja pohjavesimuodostumat. Vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu suunnittelukausittain. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot kolmelta suunnittelukaudelta. Syken Avoin tieto -palvelussa on jaossa toisen ja kolmannen suunnittelukauden aineistot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). 3. suunnittelukauden aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_vesimuodostumat.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila Water bodies according to Water Framework Directive This data contains the surface water bodies and the groundwater bodies which both are defined in the Water Framework Directive (Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council of 23 October 2000). ‘Body of surface water’ means a discrete and significant element of surface water such as a lake, a reservoir, a stream, river or canal, part of a stream, river or canal, a transitional water or a stretch of coastal water. ‘Body of groundwater’ means a distinct volume of groundwater within an aquifer or aquifers. The surface water bodies shall be identified as falling within either one of the following surface water categories - rivers, lakes, transitional waters or coastal waters - or as artificial surface water bodies or heavily modified surface water bodies. For each surface water category, the surface water bodies shall be differentiated according to type. These types are defined using geographical and natural characteristics. The groundwater bodies are divided into areas that are important for water supply, suitable for water supply and/or groundwater bodies whose groundwater a surface water or terrestrial ecosystems are directly dependent on. The boundaries of water bodies have been revised between planning periods. Data from three planning periods are in the internal use of the environmental administration. Syke’s open spatial datasets contains: • Water bodies according to Water Framework Directive (2022) • Water bodies according to Water Framework Directive (Reported in 2016) This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

CORINE Land Cover 2018 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2018. Sykessä EU:n Copernicus Land -hankkeessa tuotettiin Suomen alueelta maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia välillä 2012-2018 kuvaavat aineistot. Aineistot luotiin kahdella tarkkuustasolla: toinen EU-vaatimusten mukaisesti ja toinen kansalliseen käyttöön. Aineisto koostuu rasterimuotoisesta paikkatietokannasta (erotuskyky 20 * 20 m) ja vektorimuotoisesta paikkatietokannasta, jossa pienin maastossa erottuva alue on vähintään 25 ha ja kapeimmillaan 100 metriä. Kansallisen muutosaineiston 2012-2018 pienin kuvio on 0,5 ha ja eurooppalaisen 5 ha. Aineisto on tuotettu Sykessä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä satelliittikuvatulkintaan perustuen. Vektoriaineisto tuotettiin yleistämällä rasteriaineistoa EEA:n CORINE-sääntöjen mukiseksi. Vektoriaineistoissa maankäyttöä/maanpeitettä kuvataan kolmitasoisella hierarkisella luokittelulla. Viisi pääluokkaa (rakennetut alueet; maatalousalueet; metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; kosteikot ja avoimet suot sekä vesialueet) jaetaan toisella tasolla yhteensä 15 alaluokkaan.. Kolmannella luokittelutasolla luokat jaetaan edelleen yhteensä 44 alaluokkaan. Rasteriaineistossa on joidenkin luokkien kohdalla vielä neljännen tason kansallisia luokkia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Vektoriaineisto, jossa minimikuviokoko on 25 ha/muutos 5 ha, on tuotettu Euroopan ympäristövirastolle. Tarkempi 20 m resoluutiolla oleva rasteriaineisto ja 1 ha muutosaineisto on tarkoitettu kansalliseen käyttöön kuvaamaan maanpeitettä/maankäyttöä. Aineistoja voidaan käyttää paikkatietoanalyysien lisäksi myös taustakarttoina. Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2018_hankkeessa_ja_Copernicus_Land__aineistojen_validointi_Suomessa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2018.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2018Luokat.xls https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2018Luokkakuvaus.pdf CORINE Land Cover 2018 dataset provides information on Finnish land cover and land use on 2018, and its changes from 2012 to 2018. The data was produced as a part of EU Copernicus Land project. The dataset includes several spatial layers: • CLC raster (resolution of 20x20 m) • CLC vector (minimum mapping unit 25 hectares and minimum width 100 m). • Change vector (minimum mapping unit 5 hectares) • Change raster (minimum mapping unit 0,5 hectares) The dataset has been produced in Finnish Environment Institute (Syke), based on automated interpretation of satellite images and data integration with existing digital map data. The vector dataset was produced from raster data by generalization according to the CORINE 2018 project class definitions. The nomenclature of the vector data has 3 hierarchy levels. The first level classes are: artificial surfaces, agricultural areas, forests and seminatural areas, wetlands and water. The second level has 15 classes and the third level 44 sub-classes. The raster dataset has an additional fourth, national class in some of the sub-classes. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Data was produced with funding by the European Union. Copyright Copernicus Programme. Syke has undertaken to distribute the data on behalf of EEA under Specific Contract No 3436/R0-Copernicus/EEA.56936 implementing Framework service contract No EEA/IDM/R0/16/009/Finland. Syke accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to the content and use of these data. The vector land cover dataset (25 ha) and the change dataset (5 ha) were produced for the European Environment Agency as a part of EU Copernicus Land project for harmonized land cover maps and statistics in Europe. The more specific raster dataset (20 m x 20 m) and the change (0,5 ha) were produced for national use to provide information on Finnish land cover and land use. The datasets can be used in analyses and as background maps. The source material is generally from years 2016-2017.

Aineistossa Suomen merialueet on luokiteltu neljään eri aluetasoon: - MHtaso1: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti. - MHtaso2: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti on jaettu HELCOM-sopimuksella kuuteen merialueeseen. - MHtaso3: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat vesienhoidon rannikkovesialueeseen ja avomereen. - MHtaso4: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat rannikkovesityyppeihin ja avomereen. Rannikkovesityypit on määritetty vesienhoidossa 14 alueeseen, joissa kullakin mittatason 2 merialueella on sekä sisempiä että ulompia rannikkovesiä. Tarkimmalla tasolla (MHtaso4) Suomen rannikkovesityypit sekä avomerialueet ovat seuraavat. Rannikkovesityypit (coastal water types): Suomenlahden sisemmät rannikkovedet (Ss) Suomenlahden ulommat rannikkovedet (Su) Lounainen sisäsaaristo (Ls) Lounainen välisaaristo (Lv) Lounainen ulkosaaristo (Lu) Selkämeren sisemmät rannikkovedet (Ses) Selkämeren ulommat rannikkovedet (Seu) Merenkurkun sisäsaaristo (Ms) Merenkurkun ulkosaaristo (Mu) Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) Ahvenanmaan sisäsaaristo (Aai) Ahvenanmaan välisaaristo (Aam) Ahvenanmaan ulkosaaristo (Aay) Avomerialueet (offshore waters): Pohjois-Itämeri Suomenlahden avomeri Ahvenanmeren avomeri Selkämeren avomeri Merenkurkun avomeri Perämeren avomeri Meridirektiivin tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Työhön osallistuvat keskeisesti myös useat valtion tutkimuslaitokset ja virastot. Merenhoitosuunnitelma on EU:n meristrategiapuitedirektiivin edellyttämä meristrategia ja Valtioneuvosto hyväksyy merenhoitosuunnitelman. Suomessa meridirektiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (30.12.2004/1299) ja tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Syke on raportoinut Suomen merenhoitosuunnitelman mukaisesti arvion meren tilasta, hyvän meriympäristön tilan määritelmät ja ympäristötavoitteet raportointikaudelta 2012-2018. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. *** In this dataset Finland’s marine areas are classified to 4 levels: - Level1: Finland’s marine area including the exclusive economic zone. - Level2: Finland’s marine area including the exclusive economic zone is divided to six sub-basins by a HELCOM agreement. - Level3: The six sub-basins on level 2 are divided to offshore waters and coastal waters as defined in the implementation of the EU water framework directive. - Level4: The coastal waters as defined on level 3 are further divided to coastal water types as defined in the implementation of the EU water framework directive. The 14 water types include inner and outer (and sometimes to middle) coastal waters. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700. EU:n jäsenmaat ehdottavat alueitaan Natura 2000 -verkostoon. Näitä luontodirektiivin (direktiivi 92/43/ETY) mukaisia alueita kutsutaan SCI-alueiksi. Lopullisen päätöksen verkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä. Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin (direktiivi 2009/147/EY) mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle. Kohteiden suojelu perustuu Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveihin, kohteiden suojeluperusteista käytetään seuraavia lyhenteitä: SPA = Special Protection Areas, Lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet SAC= Special Areas of Conservation, Erityisen suojelutoimien alue luontodirektiivin mukaisesti SCI = Sites of Community Importance, Jäsenvaltion ehdotus luontodirektiivin perusteella suojeltavaksi alueeksi. Natura2000- paikkatietokanta sisältää Suomen Natura2000-verkoston kohteet sekä lisäksi syyskuussa 2016 kuultavana olleet täydennyskohteet (Ehdotus Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksen täydentämisestä). Nämä täydennyskohteet on hyväksytty osaksi Suomen Natura2000 verkostoa Valtioneuvoston päätöksellä 5.12.2018. Paikkatietoaineistossa on omana tasonaan SPA- kohteet, SAC-kohteet ja SCI-kohteet. Aineisto muodostaa myös vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen suojelualuerekisterin, kullekin Natura-kohteelle on lisätty tieto siitä, onko kohde vesipuitedirektiivin mukainen suojelualue. Aineiston kohdeluokat: Natura 2000 - SCI Manner-Suomi - Ehdotus erityisten suojelutoimien alueeksi Natura 2000 - SAC Manner-Suomi aluemaiset - Erityisten suojelutoimien alue Natura 2000 - SPA Manner-Suomi - Erityinen suojelualue Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelua on tarkoitus toteuttaa mm. luonnonsuojelulain, erämaalain, ulkoilulain, maa-aineslain, koskiensuojelulain, vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto kuvaa Suomen Natura2000 verkoston alueet. Aineiston avulla on tuotettu virallisten päätösasiakirjojen kartat. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/natura.pdf http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet Natura 2000 areas The European Union (EU) is seeking to ensure biodiversity by conserving natural habitats and wild fauna and flora in the territory of the Member States. One of the most important means towards this goal is the establishment of the Natura 2000 protected area network under the Habitats Directive. Natura 2000 network ensures the conservation of biotopes and habitats of species requiring designation of Special Areas of Conservation listed in the Annexes of the Habitat's Directive. Each EU Member State prepares a national list of proposed Sites of Community Importance (SCIs) for the European Commission. Criteria for the selection of these sites are included in the Annex III of the Habitat Directive. European Commission screens the proposed lists with help from the European Topic Centre for Biological Diversity (ETC-BD) of the EEA and Member States, to assess the quality and completeness of the information. The final decision of the proposed areas is done by the Council of the European Union or by the European Commission. Besides the SCIs the Natura 2000 network includes Special Areas of Conservation (SPAs) listed in the Birds Directive. The SPA areas are selected and announced to the Commission by the Member States. The conservation of protection sites belonging to the Natura 2000 network is implemented in accordance to the Nature Conservation Act, Outdoor Recreation Act, Land Extraction Act, Rapid Protection Act, Water Act and Environmental Protection Act. The protection of the sites is based on the EU Nature and Birds Directives. The following acronyms are used for the sites: SPA = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Bird Directive SAC = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Nature Directive SCI = Sites of Community Importance, areas protected accordance to the Nature Directive. Dataset covers all Natura areas included in the Reclamation of the Government. Natura areas located in Ahvenanmaa are not included. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.