Happamien sulfaattimaiden yleiskartta

1.0

1:250 000 happamien sulfaattimaiden aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa maankäytön suunnittelussa, vesienhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa, sekä pintavesien tilan seurannassa ja happamoitumista ja metallikuormitusta ehkäisevässä työssä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää maa- ja metsätaloudessa, tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sekä mm. pohdittaessa toimenpiteitä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kartta-aineiston (aluetasojen) käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000.

Aineisto ei sovellu yksityiskohtaisten, esimerkiksi tilakohtaisten suojelu / kunnostustoimenpiteiden määrittämiseen. Aineiston perusteella voidaan kohdentaa yksityiskohtaisempia tutkimuksia.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartta-aineisto on suunniteltu käytettäväksi mittakaavassa 1:100 000-1:250 000 ja sen käytössä on otettava huomioon, että sulfidien esiintymistä kuvaavat tasot ovat yleistys tai tulkinta maastosta. Todellisuudessa yksittäiseen kuvioon voi maastossa sisältyä huomattavaakin vaihtelua johtuen muun muassa maalajien ja pohjavedenpinnantason vaihteluista.

Sulfidin olemassaolon ja esiintymissyvyyden todentamiseen on käytetty eri menetelmiä tai niiden yhdistelmiä: aistinvarainen määritys maastossa, näytteiden laboratorioanalyysit, maastossa mitattu pH sekä pH-inkubaatio. Aistinvarainen määritys on subjektiivinen ja käytettäessä jossain tapauksessa ainoana määritysmenetelmänä, on otettava huomioon virhelähteenä.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineistoa ei voida käyttää yksityiskohtaiseen tilakohtaiseen tarkasteluun eikä tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa. Aineistoa voidaan käyttää osoitetussa mittakaavassa apuvälineenä mm. vesienhoidon suunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa sekä kohdentamaan mahdollisia tarkempia tutkimuksia ongelma-alueille.

Åbo Akademi, Geologian ja mineralogian laitos

Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen tausta-aineistona on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttoja (1:20 000 ja 1:200 000), GTK:n lentogeofysikaalista aineistoa, GTK:n turvetutkimusten tietoja sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja korkeusaineistoja. Tuotteiden primääriaineistona käytetään maastokartoituksen kenttähavaintoja ja laboratorioanalyysien tuloksia. Kartoitettava alue (Litorina-rajan alapuolinen rannikkoalue) kartoitetaan valuma-aluekohtaisesti (pääjako ja rannikkoalueet). Tuotetut aineistot myös julkaistaan valuma-alueittain. Karttapalvelun tuote käsittää koko Litorina-rajan alapuolisen rannikkoalueen kattavan yhtenäisen saumattoman tason.

Happamien sulfaattimaiden kartoituksen vaiheet ovat: (1) esiselvitys, jossa kootaan tutkimusaineisto sekä tehdään kartoitussuunnitelma (2) varsinainen maastokartoitus (3) laboratorioanalyysit ja inkubaatio sekä (4) kartoitusaineiston käsittely ja viimeistely sekä (5) karttatuotteiden (esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat kartat, karkearakeiset sulfaattimaat, luokitellut havaintopisteet ja pistekortit) laadinta tutkimusaineiston perusteella.

Maastokartoitukseen kuuluvat maaperän kairausprofiilien (tutkimus- ja kartoituspisteet) kuvaus 3 m syvyyteen maanpinnasta, maaperänäytteiden otto ja pH-mittaukset. Maastohavainnot tehdään suurimmalta osin tieverkoston läheisyydestä. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2 / 2 km².

Maastossa otetuista näytteistä osa valitaan lähetettäväksi tarkempiin laboratorioanalyyseihin monialkuainemäärityksiä sekä mahdollisia rakeisuus- ja humusmäärityksiä varten. Analysoitavat näytteet valitaan siten, että ne edustavat tutkimusaluetta sekä eri litologioita mahdollisimman kattavasti ja tukevat karttojen laadintaa. Kaikista näytteistä mitataan myös pH 9-19 viikon hapetusjakson jälkeen (inkubaatio).

Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä sekä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat aluemuotoiset kartat digitoidaan ArcMap -ohjelmistolla. Kuvion minimikoko on noin 6 ha. Lähdeaineistona kartanpiirrossa käytetään seuraavia aineistoja:

- Maastohavainnot ja laboratorioanalyysien tulokset (primääriaineisto)

- Maaperäkartat 1:20 000 ja 1:200 000 (GTK)

- Turvekartoitusaineisto (GTK)

- Matalalentogeofysiikka (GTK)

o Sähkönjohtavuuden imaginäärikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden reaalikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden näennäinen ominaisvastus (3 kHz)

- Maanmittauslaitoksen maastotietokanta

- Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto

1: 250 000 mittakaavaisessa kartassa esiintymistodennäköisyyteen perustuvia luokkia on neljä: suuri, kohtalainen, pieni, hyvin pieni. Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintyminen kuvataan tasona sulfaattimaiden esiintymisentodennäköisyyttä kuvaavan tason päällä. Tasojen yhdistelmä kertoo sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyden ja tiedon siitä, mikäli alueella on tulkittu esiintyvän karkearakeisia sulfaattimaita. Tasojen oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden tarkistaa vastuussa oleva geologi.

Kairauspisteiden attribuuttien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella tutkimus- ja kartoituspisteet luokitellaan sulfidikerroksen esiintymissyvyyden perusteella. Tutkimuspisteiden osalta aineistosta koostetaan pisteille kohdennettavat pistekortit. Pistekorteilla esitetään muun muassa maaperän litostratigrafia ja laboratorioanalyysien tulokset.

Karttatuotannon lopputuotteena ovat koordinaatistoon sidotut sulfidisedimenttien alueellista esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat polygonitasot sekä ominaisuuksia kuvaavat tutkimus- ja kartoituspisteet ja pistekortit. Kartoituksen aikana kerätty aineisto tallennetaan GTK:n geotietojärjestelmään (GTJ).

Happamien sulfaattimaiden 1:250 000 aineistot julkaistaan GTK:n karttapalvelussa. Palvelussa esitetään sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyttä kuvaavat polygonit, edellisten lisämääreenä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat polygonit, tutkimus- ja kartoituspisteet luokiteltuna sulfidikerroksen esiintymissyvyyden mukaan sekä tutkimuspisteiden pistekortit. Kuvauksen mukainen kartoitus ja kartoitusmenetelmien kehitys on alkanut GTK:ssa vuonna 2010 CATERMASS Life+ hankkeen (2010-2012) myötä.

Happamien sulfaattimaiden kartoituksen vaiheet ovat: (1) esiselvitys, jossa kootaan tutkimusaineisto sekä tehdään kartoitussuunnitelma (2) varsinainen maastokartoitus (3) laboratorioanalyysit ja inkubaatio sekä (4) kartoitusaineiston käsittely ja viimeistely sekä (5) karttatuotteiden (esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat kartat, karkearakeiset sulfaattimaat, luokitellut havaintopisteet ja pistekortit) laadinta tutkimusaineiston perusteella.

Maastokartoitukseen kuuluvat maaperän kairausprofiilien (tutkimus- ja kartoituspisteet) kuvaus 3 m syvyyteen maanpinnasta, maaperänäytteiden otto ja pH-mittaukset. Maastohavainnot tehdään suurimmalta osin tieverkoston läheisyydestä. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2 / 2 km².

Maastossa otetuista näytteistä osa valitaan lähetettäväksi tarkempiin laboratorioanalyyseihin monialkuainemäärityksiä sekä mahdollisia rakeisuus- ja humusmäärityksiä varten. Analysoitavat näytteet valitaan siten, että ne edustavat tutkimusaluetta sekä eri litologioita mahdollisimman kattavasti ja tukevat karttojen laadintaa. Kaikista näytteistä mitataan myös pH 9-19 viikon hapetusjakson jälkeen (inkubaatio).

Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä sekä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat aluemuotoiset kartat digitoidaan ArcMap -ohjelmistolla. Kuvion minimikoko on noin 6 ha. Lähdeaineistona kartanpiirrossa käytetään seuraavia aineistoja:

- Maastohavainnot ja laboratorioanalyysien tulokset (primääriaineisto)

- Maaperäkartat 1:20 000 ja 1:200 000 (GTK)

- Turvekartoitusaineisto (GTK)

- Matalalentogeofysiikka (GTK)

o Sähkönjohtavuuden imaginäärikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden reaalikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden näennäinen ominaisvastus (3 kHz)

- Maanmittauslaitoksen maastotietokanta

- Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto

1: 250 000 mittakaavaisessa kartassa esiintymistodennäköisyyteen perustuvia luokkia on neljä: suuri, kohtalainen, pieni, hyvin pieni. Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintyminen kuvataan tasona sulfaattimaiden esiintymisentodennäköisyyttä kuvaavan tason päällä. Tasojen yhdistelmä kertoo sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyden ja tiedon siitä, mikäli alueella on tulkittu esiintyvän karkearakeisia sulfaattimaita. Tasojen oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden tarkistaa vastuussa oleva geologi.

Kairauspisteiden attribuuttien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella tutkimus- ja kartoituspisteet luokitellaan sulfidikerroksen esiintymissyvyyden perusteella. Tutkimuspisteiden osalta aineistosta koostetaan pisteille kohdennettavat pistekortit. Pistekorteilla esitetään muun muassa maaperän litostratigrafia ja laboratorioanalyysien tulokset.

Karttatuotannon lopputuotteena ovat koordinaatistoon sidotut sulfidisedimenttien alueellista esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat polygonitasot sekä ominaisuuksia kuvaavat tutkimus- ja kartoituspisteet ja pistekortit. Kartoituksen aikana kerätty aineisto tallennetaan GTK:n geotietojärjestelmään (GTJ).

Happamien sulfaattimaiden 1:250 000 aineistot julkaistaan GTK:n karttapalvelussa. Palvelussa esitetään sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyttä kuvaavat polygonit, edellisten lisämääreenä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat polygonit, tutkimus- ja kartoituspisteet luokiteltuna sulfidikerroksen esiintymissyvyyden mukaan sekä tutkimuspisteiden pistekortit. Kuvauksen mukainen kartoitus ja kartoitusmenetelmien kehitys on alkanut GTK:ssa vuonna 2010 CATERMASS Life+ hankkeen (2010-2012) myötä.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksessa ja kartan piirrossa käytetään ArcGIS 10.1. -paikkatieto-ohjelmistoa sekä GTK:n siihen tuottamia lisäosia (MAAPELI). Tutkimuspisteiden pistekorttien valmistuksessa käytetään seuraavia ohjelmistoja: MS Excel, Strater3 / SedLog, CorelDRAW ja MS Office Publisher. Maastohavaintojen tallentamisessa käytetään GPS-laitetta.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen tausta-aineistona on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttoja (1:20 000 ja 1:200 000), GTK:n lentogeofysikaalista aineistoa, GTK:n turvetutkimusten tietoja sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja korkeusaineistoja. Tuotteiden primääriaineistona käytetään maastokartoituksen kenttähavaintoja ja laboratorioanalyysien tuloksia. Kartoitettava alue (Litorina-rajan alapuolinen rannikkoalue) kartoitetaan valuma-aluekohtaisesti (pääjako ja rannikkoalueet). Tuotetut aineistot myös julkaistaan valuma-alueittain. Karttapalvelun tuote käsittää koko Litorina-rajan alapuolisen rannikkoalueen kattavan yhtenäisen saumattoman tason.

Happamat sulfaattimaat 1:250 000