Happamien sulfaattimaiden yleiskartta

1:250 000 happamien sulfaattimaiden aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa maankäytön suunnittelussa, vesienhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa, sekä pintavesien tilan seurannassa ja happamoitumista ja metallikuormitusta ehkäisevässä työssä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää maa- ja metsätaloudessa, tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sekä mm. pohdittaessa toimenpiteitä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kartta-aineiston (aluetasojen) käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000.

Aineisto ei sovellu yksityiskohtaisten, esimerkiksi tilakohtaisten suojelu / kunnostustoimenpiteiden määrittämiseen. Aineiston perusteella voidaan kohdentaa yksityiskohtaisempia tutkimuksia.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartta-aineisto on suunniteltu käytettäväksi mittakaavassa 1:100 000-1:250 000 ja sen käytössä on otettava huomioon, että sulfidien esiintymistä kuvaavat tasot ovat yleistys tai tulkinta maastosta. Todellisuudessa yksittäiseen kuvioon voi maastossa sisältyä huomattavaakin vaihtelua johtuen muun muassa maalajien ja pohjavedenpinnantason vaihteluista.

Sulfidin olemassaolon ja esiintymissyvyyden todentamiseen on käytetty eri menetelmiä tai niiden yhdistelmiä: aistinvarainen määritys maastossa, näytteiden laboratorioanalyysit, maastossa mitattu pH sekä pH-inkubaatio. Aistinvarainen määritys on subjektiivinen ja käytettäessä jossain tapauksessa ainoana määritysmenetelmänä, on otettava huomioon virhelähteenä.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineistoa ei voida käyttää yksityiskohtaiseen tilakohtaiseen tarkasteluun eikä tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa. Aineistoa voidaan käyttää osoitetussa mittakaavassa apuvälineenä mm. vesienhoidon suunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa sekä kohdentamaan mahdollisia tarkempia tutkimuksia ongelma-alueille.

The 1:250 000 scale data on acid sulfate soils is suitable for planning of land use on a general scale, planning and execution of water management and related action plans, monitoring of surface water condition and in the prevention of acidification and metal burden. Moreover, the data can be used in agriculture and forestry, scientific and applied research, and when considering actions that mitigate and prevent problems caused by acid sulfate soils. The scale of the maps (regional planes) is 1:100 000-1:250 000.

The data is unsuitable for determining detailed protection / remediation actions, for example, on a farm-specific level. However, the data can be used for finding targets for more detailed surveys.

Åbo Akademi, Geologian ja mineralogian laitos

Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen tausta-aineistona on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttoja (1:20 000 ja 1:200 000), GTK:n lentogeofysikaalista aineistoa, GTK:n turvetutkimusten tietoja sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja korkeusaineistoja. Tuotteiden primääriaineistona käytetään maastokartoituksen kenttähavaintoja ja laboratorioanalyysien tuloksia. Kartoitettava alue (Litorina-rajan alapuolinen rannikkoalue) kartoitetaan valuma-aluekohtaisesti (pääjako ja rannikkoalueet). Tuotetut aineistot myös julkaistaan valuma-alueittain. Karttapalvelun tuote käsittää koko Litorina-rajan alapuolisen rannikkoalueen kattavan yhtenäisen saumattoman tason.

Happamien sulfaattimaiden kartoituksen vaiheet ovat: (1) esiselvitys, jossa kootaan tutkimusaineisto sekä tehdään kartoitussuunnitelma (2) varsinainen maastokartoitus (3) laboratorioanalyysit ja inkubaatio sekä (4) kartoitusaineiston käsittely ja viimeistely sekä (5) karttatuotteiden (esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat kartat, karkearakeiset sulfaattimaat, luokitellut havaintopisteet ja pistekortit) laadinta tutkimusaineiston perusteella.

Maastokartoitukseen kuuluvat maaperän kairausprofiilien (tutkimus- ja kartoituspisteet) kuvaus 3 m syvyyteen maanpinnasta, maaperänäytteiden otto ja pH-mittaukset. Maastohavainnot tehdään suurimmalta osin tieverkoston läheisyydestä. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2 / 2 km².

Maastossa otetuista näytteistä osa valitaan lähetettäväksi tarkempiin laboratorioanalyyseihin monialkuainemäärityksiä sekä mahdollisia rakeisuus- ja humusmäärityksiä varten. Analysoitavat näytteet valitaan siten, että ne edustavat tutkimusaluetta sekä eri litologioita mahdollisimman kattavasti ja tukevat karttojen laadintaa. Kaikista näytteistä mitataan myös pH 9-19 viikon hapetusjakson jälkeen (inkubaatio).

Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä sekä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat aluemuotoiset kartat digitoidaan ArcMap -ohjelmistolla. Kuvion minimikoko on noin 6 ha. Lähdeaineistona kartanpiirrossa käytetään seuraavia aineistoja:

- Maastohavainnot ja laboratorioanalyysien tulokset (primääriaineisto)

- Maaperäkartat 1:20 000 ja 1:200 000 (GTK)

- Turvekartoitusaineisto (GTK)

- Matalalentogeofysiikka (GTK)

o Sähkönjohtavuuden imaginäärikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden reaalikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden näennäinen ominaisvastus (3 kHz)

- Maanmittauslaitoksen maastotietokanta

- Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto

1: 250 000 mittakaavaisessa kartassa esiintymistodennäköisyyteen perustuvia luokkia on neljä: suuri, kohtalainen, pieni, hyvin pieni. Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintyminen kuvataan tasona sulfaattimaiden esiintymisentodennäköisyyttä kuvaavan tason päällä. Tasojen yhdistelmä kertoo sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyden ja tiedon siitä, mikäli alueella on tulkittu esiintyvän karkearakeisia sulfaattimaita. Tasojen oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden tarkistaa vastuussa oleva geologi.

Kairauspisteiden attribuuttien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella tutkimus- ja kartoituspisteet luokitellaan sulfidikerroksen esiintymissyvyyden perusteella. Tutkimuspisteiden osalta aineistosta koostetaan pisteille kohdennettavat pistekortit. Pistekorteilla esitetään muun muassa maaperän litostratigrafia ja laboratorioanalyysien tulokset.

Karttatuotannon lopputuotteena ovat koordinaatistoon sidotut sulfidisedimenttien alueellista esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat polygonitasot sekä ominaisuuksia kuvaavat tutkimus- ja kartoituspisteet ja pistekortit. Kartoituksen aikana kerätty aineisto tallennetaan GTK:n geotietojärjestelmään (GTJ).

Happamien sulfaattimaiden 1:250 000 aineistot julkaistaan GTK:n karttapalvelussa. Palvelussa esitetään sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyttä kuvaavat polygonit, edellisten lisämääreenä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat polygonit, tutkimus- ja kartoituspisteet luokiteltuna sulfidikerroksen esiintymissyvyyden mukaan sekä tutkimuspisteiden pistekortit. Kuvauksen mukainen kartoitus ja kartoitusmenetelmien kehitys on alkanut GTK:ssa vuonna 2010 CATERMASS Life+ hankkeen (2010-2012) myötä.

The background material for the general survey of acid sulfate soils were the GTK soil maps (1:20 000 and 1:200 000), geophysical data from GTK’s airborne surveys, data from GTK’s peat investigations and the terrain database and elevation data of the National Land Survey of Finland. The primary data of the products are the field observations of the field survey and the laboratory analysis results. The surveyed area (the coastal area below the ancient Litorina shore) is surveyed by drainage basin (main division and coastal areas). The final product will consist of a uniform plane covering the entire coastal area below the ancient Litorina shore.

The acid sulfate soil survey consists of the following steps: (1) preliminary research where the survey material is collected and the survey plan is created (2) actual survey on the field (3) laboratory analyses and incubation and (4) processing and finalising the survey data (5) creation of map products (maps indicating the probability of existence, coarse-grained acid sulfate soils, classified observation points and profile point fact sheets) based on the survey data.

The field survey consists of the description of soil boring profiles (profile and survey points) down to 3 metres from the ground surface, collection of soil samples and pH measurements. Most of the field surveys are carried out in the vicinity of the road network. The observation point density is 1-2 / 2 km² on average.

Some samples collected in the field are sent to a laboratory for a more detailed analysis of multiple elements and possibly grain size distribution and humus content analysis. The samples to be analysed are chosen to represent the surveyed area and various lithologies as well as possible and thus support the creation of maps. The pH of all samples is also measured after an oxidation period (incubation) of 9-19 weeks.

Area maps on the probability of the existence of acid sulfate soils and the existence of coarse-grained acid sulfate soils are digitised using ArcMap software. The minimum area of a pattern is approximately 6 hectares. The maps are drawn using the following source materials:

- Field observations and laboratory analysis results (primary material)

- Soil maps, scale 1:20 000 and 1:200 000 (GTK)

- Peat survey data (GTK)

- Low-altitude airborne geophysics (GTK)

o Imaginary component of electrical conductivity (3 kHz)

o Real component of electrical conductivity (3 kHz)

o Apparent characteristic resistivity of electrical conductivity (3 kHz)

- Terrain database of the National Land Survey of Finland.

- Laser scanning data of the National Land Survey of Finland.

The 1:250 000 scale map contains four probability classes: high, moderate, low, very low. The existence of coarse-grained sulfate soils is described as a plane above the plane describing the probability of sulfate soil existence. A combination of these planes indicates the probability of sulfate soils and whether the area is interpreted to host coarse-grained sulfate soils. The correctness and uniformity of the planes is verified by the geologist in charge.

Profile points and survey points are classified according to boring point attributes and laboratory analysis resultsand the material is used to create a fact sheet for each profile point. The fact sheets present the lithostratigraphy and laboratory analysis results, among other things.

The final product of the map production are polygonal planes tied to a coordinate system and depicting the regional probability of the occurrence of sulfide sediments, and the profile and survey points and fact sheets describing the soil properties. Data collected during the survey is stored in the GTK geoinformation system (GTJ).

The 1:250 000 data of acid sulfate soils are published in the GTK map service. The service presents the polygons depicting the probability of the occurrence of sulfate soils, complemented with polygons depicting the occurrence of coarse-grained sulfate soils, profile and survey points classified by the depth of occurrence of the sulfide layer and the fact sheets of the profile points. The survey and development of survey methods was started at GTK in 2010 along with the CATERMASS Life+ programme (2010-2012).

Happamien sulfaattimaiden kartoituksen vaiheet ovat: (1) esiselvitys, jossa kootaan tutkimusaineisto sekä tehdään kartoitussuunnitelma (2) varsinainen maastokartoitus (3) laboratorioanalyysit ja inkubaatio sekä (4) kartoitusaineiston käsittely ja viimeistely sekä (5) karttatuotteiden (esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat kartat, karkearakeiset sulfaattimaat, luokitellut havaintopisteet ja pistekortit) laadinta tutkimusaineiston perusteella.

Maastokartoitukseen kuuluvat maaperän kairausprofiilien (tutkimus- ja kartoituspisteet) kuvaus 3 m syvyyteen maanpinnasta, maaperänäytteiden otto ja pH-mittaukset. Maastohavainnot tehdään suurimmalta osin tieverkoston läheisyydestä. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2 / 2 km².

Maastossa otetuista näytteistä osa valitaan lähetettäväksi tarkempiin laboratorioanalyyseihin monialkuainemäärityksiä sekä mahdollisia rakeisuus- ja humusmäärityksiä varten. Analysoitavat näytteet valitaan siten, että ne edustavat tutkimusaluetta sekä eri litologioita mahdollisimman kattavasti ja tukevat karttojen laadintaa. Kaikista näytteistä mitataan myös pH 9-19 viikon hapetusjakson jälkeen (inkubaatio).

Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä sekä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat aluemuotoiset kartat digitoidaan ArcMap -ohjelmistolla. Kuvion minimikoko on noin 6 ha. Lähdeaineistona kartanpiirrossa käytetään seuraavia aineistoja:

- Maastohavainnot ja laboratorioanalyysien tulokset (primääriaineisto)

- Maaperäkartat 1:20 000 ja 1:200 000 (GTK)

- Turvekartoitusaineisto (GTK)

- Matalalentogeofysiikka (GTK)

o Sähkönjohtavuuden imaginäärikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden reaalikomponentti (3 kHz)

o Sähkönjohtavuuden näennäinen ominaisvastus (3 kHz)

- Maanmittauslaitoksen maastotietokanta

- Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto

1: 250 000 mittakaavaisessa kartassa esiintymistodennäköisyyteen perustuvia luokkia on neljä: suuri, kohtalainen, pieni, hyvin pieni. Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintyminen kuvataan tasona sulfaattimaiden esiintymisentodennäköisyyttä kuvaavan tason päällä. Tasojen yhdistelmä kertoo sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyden ja tiedon siitä, mikäli alueella on tulkittu esiintyvän karkearakeisia sulfaattimaita. Tasojen oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden tarkistaa vastuussa oleva geologi.

Kairauspisteiden attribuuttien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella tutkimus- ja kartoituspisteet luokitellaan sulfidikerroksen esiintymissyvyyden perusteella. Tutkimuspisteiden osalta aineistosta koostetaan pisteille kohdennettavat pistekortit. Pistekorteilla esitetään muun muassa maaperän litostratigrafia ja laboratorioanalyysien tulokset.

Karttatuotannon lopputuotteena ovat koordinaatistoon sidotut sulfidisedimenttien alueellista esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat polygonitasot sekä ominaisuuksia kuvaavat tutkimus- ja kartoituspisteet ja pistekortit. Kartoituksen aikana kerätty aineisto tallennetaan GTK:n geotietojärjestelmään (GTJ).

Happamien sulfaattimaiden 1:250 000 aineistot julkaistaan GTK:n karttapalvelussa. Palvelussa esitetään sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyttä kuvaavat polygonit, edellisten lisämääreenä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat polygonit, tutkimus- ja kartoituspisteet luokiteltuna sulfidikerroksen esiintymissyvyyden mukaan sekä tutkimuspisteiden pistekortit. Kuvauksen mukainen kartoitus ja kartoitusmenetelmien kehitys on alkanut GTK:ssa vuonna 2010 CATERMASS Life+ hankkeen (2010-2012) myötä.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksessa ja kartan piirrossa käytetään ArcGIS 10.1. -paikkatieto-ohjelmistoa sekä GTK:n siihen tuottamia lisäosia (MAAPELI). Tutkimuspisteiden pistekorttien valmistuksessa käytetään seuraavia ohjelmistoja: MS Excel, Strater3 / SedLog, CorelDRAW ja MS Office Publisher. Maastohavaintojen tallentamisessa käytetään GPS-laitetta.

The acid sulfate soil survey consists of the following steps: (1) preliminary research where the survey material is collected and the survey plan is created (2) actual survey on the field (3) laboratory analyses and incubation and (4) processing and finalising the survey data (5) creation of map products (maps indicating the probability of existence, coarse-grained acid sulfate soils, classified observation points and profile point fact sheets) based on the survey data.

The field survey consists of the description of soil boring profiles (profile and survey points) down to 3 metres from the ground surface, collection of soil samples and pH measurements. Most of the field surveys are carried out in the vicinity of the road network. The observation point density is 1-2 / 2 km² on average.

Some samples collected in the field are sent to a laboratory for a more detailed analysis of multiple elements and possibly grain size distribution and humus content analysis. The samples to be analysed are chosen to represent the surveyed area and various lithologies as well as possible and thus support the creation of maps. The pH of all samples is also measured after an oxidation period (incubation) of 9-19 weeks.

Area maps on the probability of the existence of acid sulfate soils and the existence of coarse-grained acid sulfate soils are digitised using ArcMap software. The minimum area of a pattern is approximately 6 hectares. The maps are drawn using the following source materials:

- Field observations and laboratory analysis results (primary material)

- Soil maps, scale 1:20 000 and 1:200 000 (GTK)

- Peat survey data (GTK)

- Low-altitude airborne geophysics (GTK)

o Imaginary component of electrical conductivity (3 kHz)

o Real component of electrical conductivity (3 kHz)

o Apparent characteristic resistivity of electrical conductivity (3 kHz)

- Terrain database of the National Land Survey of Finland.

- Laser scanning data of the National Land Survey of Finland.

The 1:250 000 scale map contains four probability classes: high, moderate, low, very low. The existence of coarse-grained sulfate soils is described as a plane above the plane describing the probability of sulfate soil existence. A combination of these planes indicates the probability of sulfate soils and whether the area is interpreted to host coarse-grained sulfate soils. The correctness and uniformity of the planes is verified by the geologist in charge.

Profile points and survey points are classified according to boring point attributes and laboratory analysis resultsand the material is used to create a fact sheet for each profile point. The fact sheets present the lithostratigraphy and laboratory analysis results, among other things.

The final product of the map production are polygonal planes tied to a coordinate system and depicting the regional probability of the occurrence of sulfide sediments, and the profile and survey points and fact sheets describing the soil properties. Data collected during the survey is stored in the GTK geoinformation system (GTJ).

The 1:250 000 data of acid sulfate soils are published in the GTK map service. The service presents the polygons depicting the probability of the occurrence of sulfate soils, complemented with polygons depicting the occurrence of coarse-grained sulfate soils, profile and survey points classified by the depth of occurrence of the sulfide layer and the fact sheets of the profile points. The survey and development of survey methods was started at GTK in 2010 along with the CATERMASS Life+ programme (2010-2012).

The general survey and map drawing of acid sulfate soils used ArcGIS GIS software and GTK’s plugins (MAAPELI). The point cards of the survey points were made with the following software: MS Excel, Strater3 / SedLog, CorelDRAW and MS Office Publisher. The field observations are stored using a GPS device.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen tausta-aineistona on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttoja (1:20 000 ja 1:200 000), GTK:n lentogeofysikaalista aineistoa, GTK:n turvetutkimusten tietoja sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja korkeusaineistoja. Tuotteiden primääriaineistona käytetään maastokartoituksen kenttähavaintoja ja laboratorioanalyysien tuloksia. Kartoitettava alue (Litorina-rajan alapuolinen rannikkoalue) kartoitetaan valuma-aluekohtaisesti (pääjako ja rannikkoalueet). Tuotetut aineistot myös julkaistaan valuma-alueittain. Karttapalvelun tuote käsittää koko Litorina-rajan alapuolisen rannikkoalueen kattavan yhtenäisen saumattoman tason.

The background material for the general survey of acid sulfate soils were the GTK soil maps (1:20 000 and 1:200 000), geophysical data from GTK’s airborne surveys, data from GTK’s peat investigations and the terrain database and elevation data of the National Land Survey of Finland. The primary data of the products are the field observations of the field survey and the laboratory analysis results. The surveyed area (the coastal area below the ancient Litorina shore) is surveyed by drainage basin (main division and coastal areas). The final product will consist of a uniform plane covering the entire coastal area below the ancient Litorina shore.