1.1

Aineisto soveltuu käytettäväksi kallioperätiedon tarkastelussa, kallioperän mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksessa ja tieteellisessä sekä soveltavassa tutkimuksessa. Paikkatietoaineiston käyttömittakaava on 1:200 000.

Kallioperä 1:200 000 lähtöaineistona on käytetty Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa, versio 1.0 (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS).

Kallioperä 1:200 000 litologia/yksikkötaso on tuotettu Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa yleistämällä. Liian yksityiskohtaisten litologisten alueiden yleistystyö on tehty poistamalla kivilajialueita rajaavia reunaviivoja ja aluetunnuspisteitä. Yksikköpohjaisia litologisia alueita on yhdistetty siten, että samaan suuryksikköön kuuluvia pienempiä alueita on joko poistettu kokonaan tai niitä on yhdistetty suuremmiksi stratigrafisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi jäseniä tai faaseja on sulautettu yhteen ja lopputuloksena on muodostuma tai litodeemi. Alle 50 metrin levyiset yksiköt on pyritty poistamaan aineistosta. Alueiden ominaisuustieto on tallennettu jokaisen alueen sisään jäävään aluetunnuspisteeseen (label point). Tärkeimpiä ominaisuustietoja ovat aikakausitieto, yksikkötieto Finstratiluokituksen mukaan ja kivilajin luokitustieto. Yleistetyt viiva- ja aluetunnustasot on lopuksi yhdistetty aluetasoksi, johon on tallentunut kaikki aluetunnuspisteen ominaisuustieto.

Alueiden reunaviivat ja siirrosviivatasot on luokiteltu hierarkkisesti. Niihin liittyy myös tieto viivojen alkuperästä. Siirrosviivatasolle voidaan tallentaa myös rakenteen nimi.

Juonitaso sisältää aluetason tapaan tiedon juonen ikäkaudesta, yksikköluokituksesta ja kivilajiluokituksesta.

Alueina esitettävä lähtöaineistotaso sisältää tiedon litologia/yksikkötason lähtöaineistona käytettävän kartan alkuperästä (karttalehti, mittakaava, tekijätiedot, valmistumisvuosi). Tasoon on liitetty tieto matalalentogeofysiikan lentovuodesta, jota vertaamalla kartan valmistumisvuoteen, saadaan käsitys lähtöaineiston laadusta. Tasossa on lisäksi tieto siitä, onko alkuperäistä aineistoa muokattu, kuka sitä on muokannut sekä huomioita -kenttä, johon on koottu tietoa lähtöaineiston alkuperästä. Mittakaavattoman kannan muokkaus perustuu lähinnä matalalentogeofysiikkaan, havaintoihin ja alueen muihin karttoihin.

Alueina esitettävä aineiston laatuluokitus on tekijöiden laatima viisitasoinen esitys mittakaavattoman kannan litologia/yksikkötason laadusta. Taso kuvaa lähinnä lähtöaineiston laatua. Tärkeimpinä luokittelukriteereinä on ollut kartoituksen mittakaava, havaintotiheys, käytetty geofysiikka ja alueen litologinen vaihtelevuus.

Käytetyt luokat ovat:

A = Aineiston laatu on hyvä. Uusi kartoitus tai hyvään aineistoon pohjautuva muokattu kartta. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. 1:200 000 kartat, joiden alueella kivilajivaihtelu on pientä (Koillismaa-Kainuu).

B = Kohtalaisen hyvä aineisto. Kartoitus meneillään/keskeneräinen kartoitus, projektikarttoja, joiden havaintotiheys kohtalainen. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. Vanhat Etelä-Suomen kartat, jotka luokitellaan hyvälaatuisiksi hyvän havaintotiheyden (Saaristomeri ja Ahvenanmaa) tai yksinkertaisen geologiansa vuoksi (Kaakkois-Suomi).

C = Keskinkertainen aineisto. Vanhoja 1:100 000 karttoja, 1:400 000 karttoja ja karttoja, joihin on tehty vähäistä muokkausta havaintojen ja matalalentogeofysiikan avulla. Itä-Suomen alue, jossa kartoitus on meneillään

D = Aineiston laatu välttävä. Etelä-Suomen vanha 1:100 000 kartoitus, jossa on käytetty korkealentogeofysiikkaa. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Etelä- ja Keski-Suomen 1:100 000 mittakaavassa kartoittamattomat alueet, jotka on korvattu suurimittakaavaisemmalla aineistolla (1:400 000) tai Outokumpu Oy:n aineistolla. Pohjois-Suomen alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten matalalentogeofysiikan ja havaintoaineiston pohjalta.

E = Aineiston laatu välttävä- (miinus). Etelä-Suomen vanhin 1:100 000 kartoitus, joka on tehty ilman geofysikaalisia aineistoja. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Lisäksi Pohjois-Suomen kartoittamattomat alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten lähes pelkän matalalentogeofysiikan avulla.

Kallioperä 1:200 000 litologia/yksikkötaso on tuotettu Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa yleistämällä. Liian yksityiskohtaisten litologisten alueiden yleistystyö on tehty poistamalla kivilajialueita rajaavia reunaviivoja ja aluetunnuspisteitä. Yksikköpohjaisia litologisia alueita on yhdistetty siten, että samaan suuryksikköön kuuluvia pienempiä alueita on joko poistettu kokonaan tai niitä on yhdistetty suuremmiksi stratigrafisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi jäseniä tai faaseja on sulautettu yhteen ja lopputuloksena on muodostuma tai litodeemi. Alle 50 metrin levyiset yksiköt on pyritty poistamaan aineistosta. Alueiden ominaisuustieto on tallennettu jokaisen alueen sisään jäävään aluetunnuspisteeseen (label point). Tärkeimpiä ominaisuustietoja ovat aikakausitieto, yksikkötieto Finstratiluokituksen mukaan ja kivilajin luokitustieto. Yleistetyt viiva- ja aluetunnustasot on lopuksi yhdistetty aluetasoksi, johon on tallentunut kaikki aluetunnuspisteen ominaisuustieto.

Alueiden reunaviivat ja siirrosviivatasot on luokiteltu hierarkkisesti. Niihin liittyy myös tieto viivojen alkuperästä. Siirrosviivatasolle voidaan tallentaa myös rakenteen nimi.

Juonitaso sisältää aluetason tapaan tiedon juonen ikäkaudesta, yksikköluokituksesta ja kivilajiluokituksesta.

Alueina esitettävä lähtöaineistotaso sisältää tiedon litologia/yksikkötason lähtöaineistona käytettävän kartan alkuperästä (karttalehti, mittakaava, tekijätiedot, valmistumisvuosi). Tasoon on liitetty tieto matalalentogeofysiikan lentovuodesta, jota vertaamalla kartan valmistumisvuoteen, saadaan käsitys lähtöaineiston laadusta. Tasossa on lisäksi tieto siitä, onko alkuperäistä aineistoa muokattu, kuka sitä on muokannut sekä huomioita -kenttä, johon on koottu tietoa lähtöaineiston alkuperästä. Mittakaavattoman kannan muokkaus perustuu lähinnä matalalentogeofysiikkaan, havaintoihin ja alueen muihin karttoihin.

Alueina esitettävä aineiston laatuluokitus on tekijöiden laatima viisitasoinen esitys mittakaavattoman kannan litologia/yksikkötason laadusta. Taso kuvaa lähinnä lähtöaineiston laatua. Tärkeimpinä luokittelukriteereinä on ollut kartoituksen mittakaava, havaintotiheys, käytetty geofysiikka ja alueen litologinen vaihtelevuus.

Käytetyt luokat ovat:

A = Aineiston laatu on hyvä. Uusi kartoitus tai hyvään aineistoon pohjautuva muokattu kartta. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. 1:200 000 kartat, joiden alueella kivilajivaihtelu on pientä (Koillismaa-Kainuu).

B = Kohtalaisen hyvä aineisto. Kartoitus meneillään/keskeneräinen kartoitus, projektikarttoja, joiden havaintotiheys kohtalainen. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. Vanhat Etelä-Suomen kartat, jotka luokitellaan hyvälaatuisiksi hyvän havaintotiheyden (Saaristomeri ja Ahvenanmaa) tai yksinkertaisen geologiansa vuoksi (Kaakkois-Suomi).

C = Keskinkertainen aineisto. Vanhoja 1:100 000 karttoja, 1:400 000 karttoja ja karttoja, joihin on tehty vähäistä muokkausta havaintojen ja matalalentogeofysiikan avulla. Itä-Suomen alue, jossa kartoitus on meneillään

D = Aineiston laatu välttävä. Etelä-Suomen vanha 1:100 000 kartoitus, jossa on käytetty korkealentogeofysiikkaa. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Etelä- ja Keski-Suomen 1:100 000 mittakaavassa kartoittamattomat alueet, jotka on korvattu suurimittakaavaisemmalla aineistolla (1:400 000) tai Outokumpu Oy:n aineistolla. Pohjois-Suomen alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten matalalentogeofysiikan ja havaintoaineiston pohjalta.

E = Aineiston laatu välttävä- (miinus). Etelä-Suomen vanhin 1:100 000 kartoitus, joka on tehty ilman geofysikaalisia aineistoja. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Lisäksi Pohjois-Suomen kartoittamattomat alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten lähes pelkän matalalentogeofysiikan avulla.

Tietoaineistojen digitoinnissa ja käsittelyssä on käytetty ArcInfo ja ArcView -paikkatieto-ohjelmistoja sekä ArcGIS -paikkatieto-ohjelmiston myöhäisempiä versioita. Tulkinnassa on käytetty apuna eri tavalla prosessoituja geofysiikan ja lentogeofysiikan aineistoja.

Attribuuttitietojen täydentämisessä on käytetty Suomen geologisen yksikkörekisterin mukaisia arvolistoja. Yksikkörekisteri on muodostettu kansainvälisten ohjeistusten pohjalta ja sitä ylläpitävät yhteistyössä Geologian tutkimuskeskus ja Suomen stratigrafinen komitea (SCF). Stratigrafinen tietokanta sisältää nykyisessä tilassaan kuvauksen Suomen kallioperän stratigrafisista yksiköistä ja niiden viitetiedon julkaisuihin. Aineiston topologia on tarkistettu.

Kallioperä 1:200 000 lähtöaineistona on käytetty Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS).

Kallioperä 1:200 000