Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Kotitalouksien ohella yhdyskuntajätettä syntyy esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa. Yhdyskuntien biohajoavaa jätettä ovat muun muassa keittiö- ja puutarhajäte, paperi- ja pahvijäte, puujäte ja sakokaivoliete. Sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa yli puolet on biohajoavaa jätettä.

Biomassa-atlasta varten on biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä tuotettu laskennallisesti valtakunnallisten Tilastokeskuksen laatimien yhdyskuntajätetilastojen avulla. Aineistossa on esitetty erikseen määrät yhdyskuntien erilliskerätylle biojätteelle ja muulle biohajoavalle yhdyskuntajätteelle. Erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä ovat biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä puutarha- ja puistojätteet. Niiden määrä oli vuonna 2015 noin 66 kg, vuosina 2016-2017 noin 71 kg, vuonna 2018 noin 77 kg ja vuonna 2020 noin 89 kg asukasta kohden vuodessa. Muiden biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä oli vastaavasti 262 kg (2015) ja 266 kg (2016), 263 kg (2017), 288 kg (2018) ja 320 kg (2020) asukasta kohden vuodessa.

Biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrätiedot on laskettu 1 km x 1 km ruuduille perustuen alueen asukasmääriin ja edellä mainittuihin biohajoavan yhdyskuntajätteen syntykertoimiin.

Myös yrityksissä kuten esimerkiksi teollisuuslaitoksissa syntyy biohajoavaa yhdyskuntajätettä muun muassa toimistotiloissa ja henkilöstöruokaloissa. Varsinaisessa teollisuustoiminnassa syntyvä jäte ei kuitenkaan ole yhdyskuntajätettä. Biomassa-atlaksen laskennallisissa biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrissä on mukana myös yritystoiminnassa syntyvä biohajoava yhdyskuntajäte. Tämän vuoksi laskennallisia määriä ei tule tarkastella kartalla yhtä aikaa yritystoiminnan jätemäärien kanssa, koska tällöin osa jätteistä tulee lasketuksi kahteen kertaan.

Med kommunalt avfall avses avfall från permanentboende, fritidsboende, sovsalar och andra bostäder samt avfall från administrativa, servicemässiga och ekonomiska verksamheter av jämförbar kvalitet med det. Utöver hushållen genereras kommunalt avfall till exempel inom social- och hälsovård och utbildningsverksamhet. Biologiskt nedbrytbart avfall från föreningar omfattar till exempel köks- och trädgårdsavfall, pappers- och kartongavfall, träavfall och septiktankslam. Mer än hälften av det blandade kommunala avfallet är biologiskt nedbrytbart avfall.

För Biomassa-atlas har biologiskt nedbrytbart kommunalt avfall mängden beräknats med hjälp av Statistikcentralens nationella kommunala avfallsstatistik. Uppgifterna visar separat mängderna för separat insamlat kommunalt avfall och annat biologiskt nedbrytbart kommunalt avfall. Separat insamlat kommunalt bioavfall inkluderar biologiskt nedbrytbart köks- och matsalsavfall samt trädgårds- och parkavfall. Deras mängd var cirka 66 kg 2015, cirka 71 kg 2016-2017, cirka 77 kg 2018 och cirka 89 kg per invånare 2020. Mängden övrigt biologiskt nedbrytbart kommunalt avfall var 262 kg (2015) och 266 kg (2016), 263 kg (2017), 288 kg (2018) respektive 320 kg (2020) per invånare.

Mängder biologiskt nedbrytbart kommunalt avfall har beräknats för 1 km x 1 km kvadrater baserat på befolkningen i området och de ovannämnda genereringstakten för biologiskt nedbrytbart kommunalt avfall.