1.0

Kallioperähavainto- ja lohkareaineistoja voidaan käyttää malminetsinnän, kiviainestutkimuksen, rakennuskivitutkimuksen, taajamakartoituksen sekä kallioperäkartoituksen pohja-aineistona.

Outokumpu Oy

Rautaruukki Oy

Lapin Malmi Oy

Oulun Yliopisto

Turun Yliopisto

Helsingin Yliopisto

Kallioperähavainto- ja lohkareaineisto sisältää eri tarkoitukseen kerättyjä havaintoja, jotka on alun perin tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kalpea-, Raki-, Kivivara-, Taajama- ja KAPALO-tietokantoihin sekä Outokummun Wihta-kantoihin. Rautaruukin havaintojen tallennus on alkanut vuonna 2009. Yliopistojen havaintoaineistoja löytyy tallennettuna useaan eri formaattiin.

Kalpea on vuosina 1989-2009 GTK:ssa käytössä ollut havaintotietokanta, johon karttui merkittävä osa tuona aikana tehdyistä kallioperäkartoituksen ja pieni osa malminetsinnän kallioperähavainnoista sekä lohkarehavainnoista. Kalpeaan tallennettiin jälkikäteen vuosina 1905-1988 tehtyjä kallioperä- ja lohkarehavaintoja tarveharkinnan mukaan. Kalpeaan on tallennettuna jonkin verran myös yliopistojen projektiaineistoja. Kallioperä- ja lohkarehavainnot kirjattiin maastossa paperisille lomakkeille ja muistikirjoihin sekä piirrettiin kenttäkartoille. Alkuperäisiä aineistoja säilytetään GTK:n päätearkistossa. Vuonna 2009 aineisto siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään Geotietoytimeen. Siirtovaiheessa Kalpeassa oli 390 592 havaintoa.

Havaintojen paikannustarkkuus ja sisältö vaihtelevat. Ennen vuotta 2000 havainnot paikannettiin maastossa kompassin ja uusimpien saatavilla olleiden Maanmittauslaitoksen 1:100 000 -mittakaavaisten Taloudellisia karttojen, 1:20 000 -mittakaavaisten perus- tai topografikarttojen sekä mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvien sekä ilmakuvakarttojen perusteella. Vuodesta 1998 lähtien havaintopisteet on paikannettu myös GPS -laitteen avulla, ja laitteen käyttö vakiintui vuonna 2000. Yleisimmät havainnoidut tiedot ovat paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Tektonisella mittauksella tarkoitetaan geologin kompassilla mitattujen viiva- ja tasosuureiden sekä rakenteiden suuntaa ja kaltevuutta. Jos kivessä on esiintynyt näkyvästi tiettyä mineraalia, erityisesti malmimineraaleja, on ne kirjattu osaksi havaintoa. Havaintoihin liittyy kivinäytteitä. Valikoiduista kivinäytteistä on tehty hieitä kivilajin tarkempaa tunnistamista varten. Vuodesta1965 lähtien kivinäytteistä on tehty petrofysikaalisia laboratoriomittauksia. Vuodesta 1963 lähtien kartoitusalueelta valikoiduista tyyppinäytteistä on tehty geokemiallisia kokokivianalyysejä. Havaintoon saattaa liittyä valokuvia tai piirroksia.

Raki on vuosina 1991-2009 GTK:ssä käytössä ollut havaintotietokanta, johon karttuivat rakennuskivitutkimuksen kallioperähavainnot. Vuonna 2010 aineisto siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään Geotietoytimeen. Siirtovaiheessa tietokannassa oli 13793 havaintoa.

Kivivara on vuosina 1989-2009 GTK:n käytössä ollut havaintotietokanta, johon karttuivat kiviainestutkimuksen kallioperähavainnot. Vuonna 2009 aineisto siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään Geotietoytimeen. Siirtovaiheessa tietokannassa oli yli 12 000 havaintoa.

Taajama on GTK:n käytössä ollut havaintotietokanta, johon on koottu taajamakartoituksen kallioperähavainnot. Tietokanta koostuu kahden eri projektin havainnoista vuosilta 1999-2002 ja 2003-2006. Projektien havainnot ja tietokannat poikkeavat hiukan toisistaan. Vuonna 2010 aineistot siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään Geotietoytimeen. Siirtovaiheessa tietokannoissa oli 952 + 1447 havaintoa. Yleisten kallioperäkartoituksessa tehtyjen havaintojen lisäksi aineistossa on yksityiskohtaisia havaintoja siirroksista ja rakoilusta.

Vuosista 2009-2010, osin jo vuodesta 2007, lähtien kaikissa GTK:n kartoitusohjelmissa kerätty havaintoaineisto tallennetaan suoraan maastokannettavalla Kapalo-kantaan ja tallennettu aineisto siirretään Geotietoytimen tietojärjestelmään. Havaintojen paikannus tapahtuu GPS-laitteella. Yleisimmät havainnoidut tiedot ovat paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Tietojen tallennus tapahtuu hyväksyttyjen standardien mukaisten hierarkkisten arvolistojen pohjalta.

Outokumpu Oy suoritti malminetsintää tukevaa kallioperäkartoitusta vuosina 1952-2003. Kallioperä- ja lohkarehavainnot kirjattiin paperisille lomakkeille ja muistikirjoihin sekä piirrettiin kenttäkartoille. Lomakkeissa käytetyt lyhenteet on kuvattu GEOKU II-käsikirjassa. Alkuperäisiä aineistoja säilytetään Outokummussa arkistossa. Outokumpu Oy luovutti malminetsinnän aineis-tonsa GTK:lle vuosina 2003-2007 Outokumpu-GTK-tiedonsiirtohankkeessa. Vuosina 2003-2010 paljastumahavainnot tallennettiin Wihta-tietokantoihin. Tiedonsiirron yhteydessä GTK:lle siir-tyivät myös Rautaruukki Oy:n sekä Lapin Malmi Oy:n kallioperähavainnot. Näiden numeeristaminen on alkanut vuonna 2009. Havaintojen paikannustarkkuus ja sisältö vaihtelee. Ennen vuotta 2000 havainnot paikannettiin maastossa kompassin ja topografi- tai peruskartan perusteella. Vuoden 2000 jälkeen paikannus tapahtui GPS-laitteella. Yleisimmät havainnoidut tiedot ovat paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Tektonisella mittauksella tarkoitetaan geologin kompassilla mitattujen viiva- ja tasosuureiden sekä rakenteiden suuntaa ja kaltevuutta. Jos kivessä on esiintynyt runsaasti tiettyä mineraalia, erityisesti malmimineraaleja, on ne kirjattu osaksi havaintoa. Havaintoihin liittyy usein näytteitä, joista on tehty hie kivilajin tarkempaa tunnistamista varten. 1980 –luvulta lähtien näytteisiin liittyy usein myös geokemiallinen kokokivianalyysi alueen tyyppinäytteistä.

Yliopistot ovat tuottaneet kallioperähavaintoja erilaisissa kallioperäkartoitukseen ja malminetsintään liittyvissä projekteissa. Aineistoja on luovutettu GTK:lle useassa formaatissa. Havaintoaineisto on tuotettu vastaavalla tavalla kuin GTK:n ja Outokumpu Oy:n havainnot.

Kallioperähavainnot ovat karttuneet seuraavien prosessien kautta: kallioperäkartoitus, malminetsintä, rakennuskivitutkimus, kiviainestutkimus ja taajamakartoitus. Jatkossa havaintoja karttuu edellä mainittujen lisäksi teollisuusmineraalitutkimuksissa, ydinjätteiden sijoitustutkimuksissa sekä kalliorakentamiseen liittyvissä tutkimuksissa.

Kallioperähavaintopisteiden paikantamisessa on käytetty uusimpia saatavilla olleita Maanmittauslaitoksen 1:100 000 -mittakaavaisia Taloudellisia karttoja, 1:20 000 -mittakaavaisia perus- tai topografikarttoja sekä mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvia sekä ilmakuvakarttoja. Vuodesta 1998 lähtien havaintopisteet on paikannettu myös GPS -laitteen avulla, ja laitteen käyttö vakiintui vuonna 2000. Kallioperähavainnot on kirjattu havaintopäiväkirjoihin tai havaintolomakkeisiin. Havainnot on tallennettu vastaavana ajanjaksona käytössä olleisiin tietojärjestelmiin. Ennen vuotta 2009 tietojärjestelmien kentillä ei pääsääntöisesti ole ollut arvolistoja. Vuosista 2009-2010 lähtien tietojen tallennus tapahtuu hyväksyttyjen standardien mukaisten hierarkkisten arvolistojen pohjalta. Geologi määrittää maastossa kenttäkivilajin silmämääräisen tarkastelun perusteella kivessä olevien mineraalien ja rakenteiden perusteella. Tietyllä geologisella alueella on käytetty yhtenäistä kenttäkivilajinimitystä. Kivilajinimi tarkentuu myöhemmin kiven tyyppinäytteestä tehtyjen geokemiallisten analyysien sekä hietutkimusten perusteella.

Rakennuskivihavaintojen osalta havaintopisteiden paikantaminen on tapahtunut samoin kuin kallioperäkartoituksessa. Rakennuskivihavainto koostuu kallioperähavainnosta ja lisäksi rakennuskiven laatua ja käytettävyyttä kuvaavien ominaisuuksien kirjaamisesta. Rakennuskivihavainnot on kirjattu tähän tarkoitukseen tehdyille havaintolomakkeille ja siirretty niistä tietokantaan. Ennen vuotta 2004 ei havainnoinnissa käytetty arvolistoja. Vuoden 2004 aikana otettiin käyttöön uusi Oracle-ympäristössä toimiva RAKI -tietokanta, jossa oli arvolistoja joillekin ominaisuuksille. Oleellinen osa rakennuskivihavaintoa on arvio käytettävyydestä ja laadusta. Havainnot luokiteltiin maastokäynnin perusteella luokkiin: ei hyödynnettävä, lisäselvityksiä kaipaava, jatkotutkimuskohde. Lisäksi on erikseen mainittu, jos kohteella on ympäristöllinen rajoite tai jos kohde on hylätty ympäristösyistä.

Taajamakartoituksessa havaintopisteiden paikantamisessa on käytetty uusimpia saatavilla olleita Maanmittauslaitoksen 1: 20 000-mittakaavaisia peruskarttoja ja GPS-laitteita. Havainnot on kirjattu taajamakartoituksen lomakkeisiin ja tallennettu Access-tietokantoihin. Tietokannoissa on alusta lähtien käytetty arvolistoja. Taajamakartoituksessa on yleisten kallioperäkartoituksessa tehtyjen havaintojen lisäksi tehty yksityiskohtaisia havaintoja siirroksista ja rakoilusta. Vuosien 2003-2006 kartoitusprojektin havainnoissa on myös arvioita kiven soveltuvuudesta kiviaines- ja rakennuskivikäyttöön.

Vuodesta 1998 alkaen havaintopisteitä paikannettiin GPS-laitteella, jonka paikannustarkkuus oli >10 metriä ja vuodesta 2000 lähtien <10 metriä. Havainnot tallennettiin Geologian tutkimuskeskuksen kallioperähavaintotietokantoihin.

Vuodesta 2009-2010 lähtien havainnot on tehty maastotallentimella suoraan personal-kantaan.

Aineisto

Kallioperähavainnot