3cb8f375-202c-4671-bffb-51f9a64d8aca Aineisto Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland geodata@gtk.fi geodata@gtk.fi geodata@gtk.fi 2024-02-20T10:59:28 EPSG:3067 EPSG:3067 Suuralueellinen geokemia; moreeni Suuralueellinen geokemia; moreeni Geochemical atlas of Finland; till 2010-11-22 http://paikkatiedot.fi/so/1000168 Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa 37 alkuaineen pitoisuuksia muuttumattomassa pohjamoreenissa. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm-200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte/300 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä (menetelmäkoodi 900N) tai vahvalla happouuttosarjalla (menetelmä 312P). Kuningasvesiliukoisten analyysien koodi on 511P. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä (519U). Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla (810L). Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet (312P) ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet (511P). Suuralueelliseen moreenigeokemialliseen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja malminetsintä. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi maaperän taustapitoisuusarvio, metsämaan ravinnepitoisuusarviot, maaperän emäskationien puskurikapasiteetin arviointi ja rapautumisnopeusarviot. Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa 37 alkuaineen pitoisuuksia muuttumattomassa pohjamoreenissa. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm-200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte/300 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä (menetelmäkoodi 900N) tai vahvalla happouuttosarjalla (menetelmä 312P). Kuningasvesiliukoisten analyysien koodi on 511P. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä (519U). Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla (810L). Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet (312P) ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet (511P). Suuralueelliseen moreenigeokemialliseen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja malminetsintä. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi maaperän taustapitoisuusarvio, metsämaan ravinnepitoisuusarviot, maaperän emäskationien puskurikapasiteetin arviointi ja rapautumisnopeusarviot. The Regional Till Geochemical Mapping data set gives information on the concentrations of 37 elements in unaltered basal till. The samples have been taken, in 1983, from an unaltered basal till (C horizon) below the groundwater table at a depth of ca. 70 cm (variation 50-200 cm) with a density of one sample per 300 km2. The data set covers the whole of Finland with a total sample amount of 1056. The samples are composite field samples. The calculated sample point coordinates entered in the data set have been obtained from the centroid coordinates of five subsamples. The subsamples have been collected from a 300 m x 1000 m rectangular-shaped area. In Northern Finland, samples have been obtained by including samples taken previously in the Nordkallot Project. The samples have been sieved for analysis at a grain size grade less than 0.06 mm. The samples have been analysed for total elemental concentrations and aqua regia concentrations. Total concentrations have been determined either by neutron activation analysis (method code 900N) or by total dissolution with strong concentrated mineral acids (method code 312P). The analysis code for aqua regia dissolution is 511P. Gold and palladium have been determined with a analysis method based on flameless atomic absorption (519U). The sulfur concentration has been determined with a LECO analyser (810L). Further, total concentrations (312P) and aqua regia soluble concentrations (511P) were determined from Southern Finland and Mid-Finland samples with a grain size grade less than two millimetres. The original purpose of the Regional Till Geochemical Mapping data set was national geochemical general mapping and ore exploration. Other uses are, for example, estimating the baseline concentration of the soil, the nutrient levels of forest soil, assessing the buffering capacity of base cations in the soil and evaluating the weathering rate. Suuralueelliseen moreenigeokemialliseen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja malminetsintä. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi maaperän taustapitoisuusarvio, metsämaan ravinnepitoisuusarviot, maaperän emäskationien puskurikapasiteetin arviointi ja rapautumisnopeusarviot. Suuralueelliseen moreenigeokemialliseen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja malminetsintä. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi maaperän taustapitoisuusarvio, metsämaan ravinnepitoisuusarviot, maaperän emäskationien puskurikapasiteetin arviointi ja rapautumisnopeusarviot. The original purpose of the Regional Till Geochemical Mapping data set was national geochemical general mapping and ore exploration. Other uses are, for example, estimating the baseline concentration of the soil, the nutrient levels of forest soil, assessing the buffering capacity of base cations in the soil and evaluating the weathering rate. Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland geodata@gtk.fi geodata@gtk.fi geodata@gtk.fi http://www.paikkatietohakemisto.fi/geonetwork/srv/api/records/3cb8f375-202c-4671-bffb-51f9a64d8aca/attachments/SAMR_s.png thumbnail thumbnail Maaperä Maaperä Soils Moreeni Moreeni Till Alkuaineet Alkuaineet Chemical elements Geosanasto Geosanasto Geosanasto 2010-11-22 Suomi Suomi Finland Geokemia Geokemia Geochemistry Kartoitus Kartoitus Mapping Näytteenotto Näytteenotto Sampling Kemialliset analyysit Kemialliset analyysit Chemical analysis Geokemialliset tutkimukset Geokemialliset tutkimukset Geochemical surveys Geologia Geologia Geology GEMET - INSPIRE themes, version 1.0 GEMET - INSPIRE themes, version 1.0 2008-06-01 geonetwork.thesaurus.external.theme.inspire-theme Ei-Inspire Ei-Inspire Not-Inspire Paikkatietohakemiston asiasanasto Paikkatietohakemiston asiasanasto 2010-02-03 geonetwork.thesaurus.external.theme.asiasanasto julkista saatavuutta ei ole rajoitettu julkista saatavuutta ei ole rajoitettu no limitations to public access Geologian tutkimuskeskuksen peruslisenssi Geologian tutkimuskeskuksen peruslisenssi Geological Survey of Finland's basic licence geoscientificInformation 19.08317359 31.58672881 59.45414258 70.09229553 ESRI file gdb ESRI file gdb ESRI file gdb 10.1 http://gtkdata.gtk.fi/mdae/index.html WWW:LINK-1.0-http--link KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1089/2010, annettu 23 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta 2010-12-08 Aineisto ei ole INSPIRE-tietotuotemäärittelyn mukainen Aineisto ei ole INSPIRE-tietotuotemäärittelyn mukainen false Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 -peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Koordinaatit edustavat 300 m x 1000 m kokoisen näytteenottoalueen painopistettä. Painopisteessä saattaa olla muuta maalajia kuin moreenia. Muut tiedot perustuvat kenttäyhdistelmänäytteestä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 2. osan (Koljonen 1992) sivuilla 14-26. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm-200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte / 300 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla. Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Kenttähavainnot, koordinaatit ja kenttäyhdistelmänäytteestä määritetyt alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä (kenttäyhdistelmä) näytepistettä. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla. Koodit ovat seuraavat: 900N = neutroniaktivointianalyysi (todellinen kokonaispitoisuus) 312P = kokonaisliuotus vahvalla happouutolla (kokonaispitoisuus) 511P = kuningasvesiliuotus 810L = Rikin määritys Leco-analysaattorilla 519U = kultamääritys liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä Alkuainepitoisuus-tietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg kg-1 (mg/kg) eli ppm ja mahdollinen tarkistusmerkki. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista. Esimerkiksi YB_511P on ytterbiumin (Yb) pitoisuus, joka on määritetty kuningasvesiliuotuksella (511P). Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi YB_511PT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Joskus määritysrajatieto puuttuu ja kenttään on talletettu arvo 0. Etelä- ja Väli-Suomesta <2 mm raekokolajitteesta tehdyt analyysitulokset on talletettu eri tiedostoon. Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 -peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Koordinaatit edustavat 300 m x 1000 m kokoisen näytteenottoalueen painopistettä. Painopisteessä saattaa olla muuta maalajia kuin moreenia. Muut tiedot perustuvat kenttäyhdistelmänäytteestä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 2. osan (Koljonen 1992) sivuilla 14-26. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm-200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte / 300 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla. Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Kenttähavainnot, koordinaatit ja kenttäyhdistelmänäytteestä määritetyt alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä (kenttäyhdistelmä) näytepistettä. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla. Koodit ovat seuraavat: 900N = neutroniaktivointianalyysi (todellinen kokonaispitoisuus) 312P = kokonaisliuotus vahvalla happouutolla (kokonaispitoisuus) 511P = kuningasvesiliuotus 810L = Rikin määritys Leco-analysaattorilla 519U = kultamääritys liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä Alkuainepitoisuus-tietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg kg-1 (mg/kg) eli ppm ja mahdollinen tarkistusmerkki. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista. Esimerkiksi YB_511P on ytterbiumin (Yb) pitoisuus, joka on määritetty kuningasvesiliuotuksella (511P). Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi YB_511PT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Joskus määritysrajatieto puuttuu ja kenttään on talletettu arvo 0. Etelä- ja Väli-Suomesta <2 mm raekokolajitteesta tehdyt analyysitulokset on talletettu eri tiedostoon. The coordinates of the samples have been determined from 1:20 000 base maps or from smaller scale maps. The coordinates represent the centroids of the 300 m x 1000 m sized sampling area. The centroid may contain some other soil type than till. Other information is based on chemical analyses taken from the composite field samples. Sampling, processing and analysis methods have been described in the Geochemical Atlas of Finland, Part 2, p. 14-26 (Koljonen 1992). The samples have been taken, in 1983, from an unaltered basal till (C horizon) below the groundwater table at a depth of ca. 70 cm (variation 50-200 cm) with a density of one sample per 300 km2. The data set covers the whole of Finland with a total sample amount of 1056. The samples are composite field samples. The calculated sample point coordinates entered in the data set have been obtained from the centroid coordinates of five subsamples. The subsamples have been collected from a 300 m x 1000 m rectangular-shaped area. In Northern Finland, the samples have been obtained by including samples taken previously in the Nordkallot Project. The samples have been sieved for analysis at a grain size grade less than 0.06 mm. The samples have been analysed for total elemental concentrations and aqua regia concentrations. Total concentrations have been determined either by neutron activation analysis or by total dissolution with strong concentrated mineral acids. Gold and palladium have been determined with a method of analysis based on flameless atomic absorption. The sulfur concentration has been determined with a LECO analyser. Further, total concentrations and aqua regia soluble concentrations were determined for Southern Finland and Mid-Finland samples with a grain size grade less than two millimetres. Field observations, coordinates and element concentrations determined from composite field samples have been linked to a database, in which every record describes one (composite field) sample point. The method of analysis is referred to with a four-character method code. The codes are as follows: 900N = neutron activation analysis (true total concentration) 312P = total dissolution with strong concentrated mineral acids (total concentration) 511P = dissolution in aqua regia 810L = sulfur determination with a LECO analyser 519U = gold determination with a method of analysis based on flameless atomic absorption The element concentration data includes a numerical concentration value with a unit mg kg-1, i.e. ppm, and possibly a check mark. The concentration is recorded as a variable, which has a name that consists of the chemical symbol for the element and the code for the method of analysis. For example YB_511P is ytterbium (Yb) concentration, which is determined by dissolution in aqua regia. The next variable is a check mark, for example YB_511PT. If the numerical value following the check mark is ‘>’ or '‘<’ then the number recorded in the concentration field is the detection limit of the chemical method and the actual concentration is less than this value. At times there is no information on the detection limit and a zero has been entered in the data field. Analytical results that were obtained from Southern Finland and Mid-Finland samples with a grain size grade under two millimetres are entered into a different file. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 2. osan (Koljonen 1992) sivuilla 14-26. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm-200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte / 300 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla. Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Kenttähavainnot, koordinaatit ja kenttäyhdistelmänäytteestä määritetyt alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä (kenttäyhdistelmä) näytepistettä. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla. Koodit ovat seuraavat: 900N = neutroniaktivointianalyysi (todellinen kokonaispitoisuus) 312P = kokonaisliuotus vahvalla happouutolla (kokonaispitoisuus) 511P = kuningasvesiliuotus 810L = Rikin määritys Leco-analysaattorilla 519U = kultamääritys liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä Alkuainepitoisuus-tietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg kg-1 (mg/kg) eli ppm ja mahdollinen tarkistusmerkki. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista. Esimerkiksi YB_511P on ytterbiumin (Yb) pitoisuus, joka on määritetty kuningasvesiliuotuksella (511P). Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi YB_511PT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Joskus määritysrajatieto puuttuu ja kenttään on talletettu arvo 0. Etelä- ja Väli-Suomesta <2 mm raekokolajitteesta tehdyt analyysitulokset on talletettu eri tiedostoon. Näytteet on otettu lapiolla tai iskuporakalustolla. Kenttäyhdistelmänäytteet on kuivattu laboratoriossa, seulottu <0,06 mm tai <2 mm raekokolajitteeseen. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 2. osan (Koljonen 1992) sivuilla 14-26. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm-200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte / 300 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla. Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Kenttähavainnot, koordinaatit ja kenttäyhdistelmänäytteestä määritetyt alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä (kenttäyhdistelmä) näytepistettä. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla. Koodit ovat seuraavat: 900N = neutroniaktivointianalyysi (todellinen kokonaispitoisuus) 312P = kokonaisliuotus vahvalla happouutolla (kokonaispitoisuus) 511P = kuningasvesiliuotus 810L = Rikin määritys Leco-analysaattorilla 519U = kultamääritys liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä Alkuainepitoisuus-tietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg kg-1 (mg/kg) eli ppm ja mahdollinen tarkistusmerkki. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista. Esimerkiksi YB_511P on ytterbiumin (Yb) pitoisuus, joka on määritetty kuningasvesiliuotuksella (511P). Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi YB_511PT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Joskus määritysrajatieto puuttuu ja kenttään on talletettu arvo 0. Etelä- ja Väli-Suomesta <2 mm raekokolajitteesta tehdyt analyysitulokset on talletettu eri tiedostoon. Näytteet on otettu lapiolla tai iskuporakalustolla. Kenttäyhdistelmänäytteet on kuivattu laboratoriossa, seulottu <0,06 mm tai <2 mm raekokolajitteeseen. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla. Sampling, processing and analysis methods have been described in the Geochemical Atlas of Finland, Part 2, p. 14-26 (Koljonen 1992). The samples have been taken, in 1983, from an unaltered basal till (C horizon) below the groundwater table at a depth of ca. 70 cm (variation 50-200 cm) with a density of one sample per 300 km2. The data set covers the whole of Finland with a total sample amount of 1056. The samples are composite field samples. The calculated sample point coordinates entered in the data set have been obtained from the centroid coordinates of five subsamples. The subsamples have been collected from a 300 m x 1000 m rectangular-shaped area. In Northern Finland, the samples have been obtained by including samples taken previously in the Nordkallot Project. The samples have been sieved for analysis at a grain size grade less than 0.06 mm. The samples have been analysed for total elemental concentrations and aqua regia concentrations. Total concentrations have been determined either by neutron activation analysis or by total dissolution with strong concentrated mineral acids. Gold and palladium have been determined with a method of analysis based on flameless atomic absorption. The sulfur concentration has been determined with a LECO analyser. Further, total concentrations and aqua regia soluble concentrations were determined for Southern Finland and Mid-Finland samples with a grain size grade less than two millimetres. Field observations, coordinates and element concentrations determined from composite field samples have been linked to a database, in which every record describes one (composite field) sample point. The method of analysis is referred to with a four-character method code. The codes are as follows: 900N = neutron activation analysis (true total concentration) 312P = total dissolution with strong concentrated mineral acids (total concentration) 511P = dissolution in aqua regia 810L = sulfur determination with a LECO analyser 519U = gold determination with a method of analysis based on flameless atomic absorption The element concentration data includes a numerical concentration value with a unit mg kg-1, i.e. ppm, and possibly a check mark. The concentration is recorded as a variable, which has a name that consists of the chemical symbol for the element and the code for the method of analysis. For example YB_511P is ytterbium (Yb) concentration, which is determined by dissolution in aqua regia. The next variable is a check mark, for example YB_511PT. If the numerical value following the check mark is ‘>’ or '‘<’ then the number recorded in the concentration field is the detection limit of the chemical method and the actual concentration is less than this value. At times there is no information on the detection limit and a zero has been entered in the data field. Analytical results that were obtained from Southern Finland and Mid-Finland samples with a grain size grade under two millimetres are entered into a different file. The samples have been taken with a shovel or percussion drilling equipment. The composite field samples have been dried in the laboratory and sieved at <0.06 mm or <2 mm grain size grade. The samples have been analysed for total elemental concentrations and aqua regia concentrations. Total concentrations have been determined either by neutron activation analysis or by total dissolution with strong concentrated mineral acids. Gold and palladium have been determined with a method of analysis based on flameless atomic absorption. The sulfur concentration has been determined with a LECO analyser. Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 -peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Koordinaatit edustavat 300 m x 1000 m kokoisen näytteenottoalueen painopistettä. Painopisteessä saattaa olla muuta maalajia kuin moreenia. Muut tiedot perustuvat kenttäyhdistelmänäytteestä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin. Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 -peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Koordinaatit edustavat 300 m x 1000 m kokoisen näytteenottoalueen painopistettä. Painopisteessä saattaa olla muuta maalajia kuin moreenia. Muut tiedot perustuvat kenttäyhdistelmänäytteestä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin. The coordinates of the samples have been determined from 1:20 000 base maps or from smaller scale maps. The coordinates represent the centroids of the 300 m x 1000 m sized sampling area. The centroid may contain some other soil type than till. Other information is based on chemical analyses taken from the composite field samples.